Keho&Mieli

Hallitse verensokeria

Kakkostyypin diabetesta sairastava voi vaikuttaa verensokeriinsa ruoka-, liikunta- ja nukkumistottumuksilla. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen listaa tärkeimpiä päivittäisiä keinoja hallita verensokeritasoa. Korkeaan verensokeriin kannattaa puuttua ajoissa, sillä hoitamattomana se lisää lisäsairauksien riskiä.

Pysy pystyssä – treenaa lihaksia ja tasapainoa

Hyvä tasapaino on yksi niistä monista asioista, joita emme huomaa tai osaa arvostaa, ennen kuin ne alkavat rapautua. Tasapaino on monen tekijän summa: siihen tarvitaan aistien, lihasten ja hermoston monipuolista yhteistyötä. Lihaksia on hyvä vahvistaa ja tasapainoa harjoittaa keski-iästä lähtien. Helpot tasapainoharjoitukset jutun lopussa auttavat tässä alkuun.

Nyt kuuluu huonosti

Kun huono kuulo liittyy ikääntymiseen, ihminen kuulee äänet yhtä voimakkaina kuin ennen, mutta hän ei tahdo saada sanoista selvää. Kuuloelin alkaa rappeutua ja kuulo heikentyä keskimäärin 50 vuoden iässä. Muutokset tapahtuvat pikkuhiljaa. Kuulokojetta ei kannata häpeillä, sillä muut eivät välttämättä edes huomaa sitä.

Vahvista vastustuskykyäsi

Jokaisella meistä on kehossamme satoja miljardeja puolustussoluja, joiden tehtävä on estää taudinaiheuttajabakteereja ja -viruksia pääsemästä elimistöömme. Osa vastustuskyvystä on perimän määräämää, osa taas hankitaan elämän varrella kohtaamalla erilaisia taudinaiheuttajia tai ottamalla rokotteita. Voimme vahvistaa vastustuskykyämme myös syömällä terveellisesti, harrastamalla liikuntaa ja nukkumalla riittävästi.

Antaudu hiljaisuuteen

Loppumaton ääniärsykkeiden virta voi olla valtava rasite. Jatkuvalle melulle altistuminen aiheuttaa stressiä ihmisille. Syynä on se, että aivomme toimivat yhä samalla tavalla kuin silloin kun esivanhempamme asuivat vielä luolissa, ja siksi kovat äänet koetaan uhkaavina. Hiljaisuus käsitetään usein äänettömyydeksi, mutta yhtä tärkeää on saada lepoa visuaalisista ärsykkeistä.
Marko-Lempinen-lähikuvassa

Elinsiirrolla uusi tulevaisuus vakavasti sairastuneelle

Ihmiselle voidaan siirtää sydän, keuhkot, maksa, haima, munuainen ja ohutsuoli. Yleensä uusi elin tulee kuolleelta luovuttajalta, mutta uuden munuaisen voi saada myös elävältä luovuttajalta. Usein elinsiirto pelastaa vakavasti sairastuneen hengen ja parantaa hänen elämänlaatuaan, mutta leikkauksesta on myös kansantaloudellista hyötyä, sanoo elinsiirtokirurgi Marko Lempinen.
lähikuva-Tiia-Koivistosta

Tiia tahtoo maailman parhaaksi golfin pelaajaksi

Tiia Koivisto on yksi harvoista naispuolisista golfin ammattilaisista Suomessa, ja hän kiertää ahkerasti kisoissa eri puolilla maailmaa. Diabetes tuo omat haasteensa pelaamiseen: kisaaminen nostaa adrenaliinitasoa, ja verensokeri nousee silloin helposti. Myös kuumissa maissa verensokerin tasapainottaminen on hankalaa. Tiia ei kuitenkaan pelkää haasteita: hän pitää golfista sen yllätyksellisyyden vuoksi – koskaan ei tiedä, meneekö peli hyvin vai huonosti.
huonoryhtinen-ylipainoinen-masentunut-mies

Miksi miehet kuolevat nuorempina kuin naiset?

Suomalaiset miehet kuolevat keskimäärin selvästi nuorempina kuin naiset. Elintavat selittävät erosta suurimman osan. Lisäksi avun hakeminen mielenterveyden ongelmiin on miehille vaikeampaa kuin naisille, ja siksi he päätyvät itsemurhaan useammin kuin naiset. Miehillä on myös naisia vajavaisempi immuniteetti monia infektioita vastaan. Tuloerotkin vaikuttavat elinajanodotteeseen: köyhimmät miehet kuolevat yli kymmenen vuotta nuorempina kuin varakkaimmat.
yksinäinen-iäkäs-nainen-katsoo-ikkunasta

Yhdessä voimme paremmin

Sosiaaliset taidot voivat olla ruosteessa, jos on pitkään eristyksissä muista ihmisistä. Taidot palautuvat kuitenkin, kunhan uskaltautuu ihmisten ilmoille. Ensimmäinen askel on astua ovesta ulos ja seuraava askel hymyillä vastaantulijoille. Sosiaalisina olentoina tarvitsemme muita ihmisiä: yhdessäolo lisää hyvinvointiamme monilla tavoin. Erilaiset vertais- ja harrasteryhmät ovat hyviä paikkoja harjoitella yhdessäoloa ja löytää ystäviä.
mies-pitelee-tuskissaan-vatsaansa

Pienet ateriakoot helpottavat haiman vajaatoiminnan oireita

Haiman vajaatoiminta on varsin yleinen pitkään diabetesta sairastaneilla. Haiman vajaatoiminnassa ruuansulatusentsyymien tuotanto vähenee tai estyy kokonaan. Tyypillisiä oireita ovat vatsakivut etenkin syömisen jälkeen, löysät ulosteet, mahan turvotus, ilmavaivat ja myöhemmässä vaiheessa rasvaripuli. Pienet ateriakoot helpottavat oireita, ja puuttuvia ruuansulatusentsyymejä voi korvata ottamalla entsyymikapseleita aina ruokailun yhteydessä.
nuoren-punatukkaisen-naisen-kuva-heijastuu-ikkunaan

Keho ja mieli hälytystilassa koko pienen elämän

Janina Leppäsen diabetes tarkentui 17-vuotiaana LADAKSI, hitaasti kehittyväksi ykköstyypin diabetekseksi. Kun oikea diagnoosi selvisi, diabeteksen hoito alkoi sujua vaikeiden vuosien jälkeen paremmin. Haasteita aiheuttavat kuitenkin stressi ja mielen solmut, joita Janina aukoo nyt psykoterapiassa.
piirretty-vihreä-ihmisen-rintakehä-ja-oranssi-maksa

Kun maksa sairastuu

Maksasairaudet voivat piilotella pitkäänkin oireetta, eivätkä laboratoriokokeetkaan aina kerro koko totuutta maksan kunnosta. Parhaiten pidät maksasi terveyttä yllä hyvillä elintavoilla. Suomalaisten maksoja kuormittavat eniten liiallinen alkoholinkäyttö ja vyötärölihavuus.
uupunut-nuori-nainen-auton-ratissa

Uupunut tarvitsee elämänmuutoksen

Uupuminen on elimistön varoitusjärjestelmä, joka kertoo, että henkiset ja fyysiset voimavarat ovat vähissä. Se ei synny hetkessä, vaan se on usein seurausta vuosia tai jopa vuosikymmeniä jatkuneesta ylikuormitustilasta. Ihminen uupuu, kun hän ei enää pysty palautumaan riittävästi. Toipuminen on yleensä pitkä prosessi. Ensimmäinen askel siihen on oman elämäntilanteen tiedostaminen.
piirroskuva, jossa-rikoutuneesta-lääkekapselista-menee-hammasrattaita-aivoihin

Aiheuttaako lääkkeesi riippuvuutta?

Rauhoittaviin ja nukahtamista helpottaviin lääkkeisiin voi syntyä riippuvuus. Se ilmenee lopetusoireina, kuten ahdistuksena, unettomuutena, pelokkuutena, krapulan kaltaisina oireina, ääniherkkyytenä ja ärtyisyytenä. Jo unilääkitystä aloitettaessa pitäisi tehdä suunnitelma myös lääkityksen lopettamisesta.
surullinen-mies-istuu-sängynpäädyssä

Apua erektiohäiriöön

Kun verenkierto ei enää toimi niin kuin pitäisi, voi seurata erektio-ongelmia. Niihin löytyy onneksi monenlaista hoitoa, sekä lääkkeellistä että lääkkeetöntä. Urologi Timo Hakala kannustaa miehiä hakemaan rohkeasti apua. Psykologi Tony Dunderfelt muistuttaa, että seksuaalisuus on paljon muutakin kuin yhdyntää. Miehen kunnian ei pitäisi olla kiinni siitä, seisooko hänellä.
Nainen-katsoo-peiton-alta-suoraan-kameraan

Intiimisti terveenä ja hyvinvoivana

Diabetes vaikuttaa naisen seksuaalisuuteen teini-iästä yli vaihdevuosien. Hyvä verensokeritasapaino ehkäisee tulehduksia ja vapauttaa myös monesta muusta huolesta. Tärkeää on myös hyväksyä oma keho ja elämän siihen tuomat muutokset sekä ymmärtää, että seksuaalisuus tarjoaa hyvin monenlaisia nautintoja. Kaikki seksi ei rajoitu navan alapuolelle.

Selkäkipu selätetty!

Liikunnalla voi ehkäistä ja hoitaa selkävaivoja. Kevyt liikunta säilyttää selän lihaskuntoa, ja tehokkaampi kuntoliikunta vahvistaa sitä. Tärkeintä on liikkua usein ja säännöllisesti. Pirjo Nurminen pääsi selkäkivuista eroon, kun hän oppi viihtymään kuntosalilla ja vesijuoksussa.
Pieni poika roikkuu puussa pää ylösalaisin.

Terveelliset elämäntavat kannattaa juurruttaa jo lapsuudessa

Omatoimisen liikunnan lisääminen ja viihdemedian käytön rajoittaminen vähentävät tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöitä jo alakouluikäisillä lapsilla, selvisi Itä-Suomen yliopiston tekemässä tutkimuksessa. Lisäksi lapsuudessa opituista terveellisistä elämäntavoista siirtyy ainakin osa mukana aikuisuuteen, tutkijat arvelevat. Lapset kannattaa patistaa pelikonsoleiden ja kännyköiden ääreltä ulos touhuamaan.
Kaksi naista halaa toisiaan kadulla.

Älä unohda kosketusta

Kosketus on ihmiselle sisäänrakennettu tapa rakentaa yhteyttä toisiin. Hyvältä tuntuva kosketus luo turvallisuutta ja luottamusta muihin ihmisiin. Koskettamisella on valtavan suuri vaikutus sekä kehon että mielen hyvinvointiin koko ihmiselämän ajan. Moni vauvana turvallista syliä vaille jäänyt ei esimerkiksi osaa arvostaa itseään aikuisena. 

Verenpaine alemmaksi liikunnalla

Säännöllinen liikunta voi laskea kohonnutta verenpainetta niin paljon, että verenpainelääkitystä pystyy vähentämään, tai sitä ei tarvitse aloittaa lainkaan. Liikunnan vaikutus verenpaineeseen alkaa näkyä kuukauden parin päästä, mutta jotta verenpaine pysyisi jatkossakin matalampana, liikuntaa täytyy edelleen harrastaa säännöllisesti. Liikunta laskee verenpainetta useiden mekanismien kautta.
Mies tasapainoilee rannalle ajautuneen uppotukin päällä.

Tavoitteena riittävä tasapaino 

Kun ihmisen keho ja mieli ovat tasapainossa, hän ei edes huomaa sitä. Vasta tasapainon horjuminen havahduttaa huomaamaan elämän epävakauden. Psykologi Satu Lähteenkorvan mukaan hyvinvoinnin kulmakiviä on mielen ja kehon tasapaino, myönteinen suhde ja tyytyväisyys itseen, henkinen lataaminen eli itselle syvää mielihyvää tuottavien asioiden löytäminen ja riittävän vaihteleva elämä.
Keski-ikäinen talviasuinen mies vetää perässään tavarakärryä, takana tunturi.

Kävellen Kilpisjärveltä Keravalle

Mika Lemberg päätti kävellä toista tuhatta kilometriä Kilpisjärveltä Keravalle – siitä ilosta, että pystyy taas kävelemään. Vielä joitakin vuosia sitten hän raahusti rollaattorin kanssa, kärsi kivuista ja lukuisista sairauksista, eikä uskonut enää koskaan voivansa liikkua normaalisti. Hänen kroppansa oli hajonnut kokonaan, eikä hänen uskottu elävän kuukautta pitempään.

Sokeuteenkin sopeutuu

Karoliina Pylkkänen menetti näkönsä nopeasti parikymppisenä. Silloin hän ei uskonut, miten paljon hyvää elämä vielä tarjoaisi hänelle. Hänellä on kaksi lasta ja uusi avopuoliso, hän on äskettäin muuttanut omakotitaloon ja aikoo kouluttautua uuteen ammattiin.

Vaikuttaako persoonallisuus terveyteen?

Tunnolliset ihmiset pysyvät terveempinä kuin muut. Tunne-elämän epätasapaino ennustaa puolestaan psyykkistä sairastavuutta. Persoonallisuuspiirteet annetaan meille syntymässä, ja vaikka ne ovat melko pysyviä, ne voivat myös muuttua elämän mittaan. Niitä muokkaavat yksilölliset elämäntapahtumat, ympäristö sekä iän myötä tapahtuva kypsyminen. On myös havaittu, että sairastuminen voi muokata persoonallisuutta.

Tutkija Jenni Lehtimäki – Luonnon kirjo on ylivoimainen kansanterveyden edistäjä

Filosofian tohtori Jenni Lehtimäki tutkii sitä, miten vihreä ympäristö voi tuottaa terveyshyötyjä mikrobialtistuksen kautta. Tutkimuskohteena kohteena on yli miljoona Suomessa vuosina 1997–2016 syntynyttä lasta. Tutkimuksella selvitetään, onko lasten suolistobakteereissa ja sairastuvuudessa muun muassa tulehduksellisiin suolistosairauksiin, astmaan, reumaan ja tyypin 1 diabetekseen eroja, jotka liittyvät heidän elin- ja asuinympäristöönsä.