Sinunkaupat kivun kanssa
Pitkäaikaista kipua saadaan harvoin lääkehoidolla kokonaan pois, mutta onneksi kipuun voi vaikuttaa itse monin tavoin. Koska kipukokemus on omakohtainen ja yksilöllinen, myös keinot kivun kanssa selviytymiseen ovat erilaisia eri ihmisillä. Vaikeinta on kivun hyväksyminen osaksi elämää – siihen saattaa mennä joskus jopa vuosia.
Musiikki aktivoi aivoja ja tuo hyvää oloa
Oman lempimusiikin kuuntelu voi olla tärkeää tukihoitoa elämän eri haasteissa. Erityisen tärkeää se on silloin, kun aivojen tiedonkäsittelyyn liittyvät toiminnot alkavat heikentyä. Mikä parasta, musiikin hyvät vaikutukset mielen toimintaan eivät edellytä pitkäaikaista musiikin harrastamista tai itsensä kokemista musikaaliseksi.
Kun estrogeenin tuotanto hiipuu
Vaihdevuosissa estrogeenituotannon loppuminen sekoittaa naisen sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan. Silloin viimeistään kannattaa kiinnittää huomiota liikuntaan ja ruokavalioon. Vaihdevuosien vauhti ja voimakkuus ovat yksilöllisiä, samoin kuin niiden alku, kesto ja oireetkin. Jos oireet haittaavat elämää, niitä kannattaa lieventää hormonikorvaushoidolla, jos sen käyttöön ei ole estettä.
Hyvä tiedonkäsittelyn reservi korvaa vanhetessa hapertuvia taitoja
Havaitset, suunnittelet, päätät ja toimit. Ajattelet, opit, muistat ja viestit. Ne ovat kognitiivisia kykyjä, joilla on juuret lapsuudessa. Tiedonkäsittelyn kyvyt voivat heikentyä ikääntymisen tai muistisairauksien vuoksi.
Valjasta mieli elintapamuutosten tueksi
Mielesi voi panna hanttiin, kun haluat muuttaa ruoka- tai liikuntatottumuksiasi. Uskomukset, olettamukset ja aiempiin kokemuksiin takertuminen voivat saada sinut vakuuttuneeksi siitä, että et onnistu nytkään. Mieltä voi kuitenkin jumpata. Psykologi Tony Dunderfelt kertoo, miten tämä tehdään.
Kriisipuhelin tarjoaa matalan kynnyksen apua
Kriisi koskettaa jokaista ihmistä jossakin elämänvaiheessa. Läheisen menettäminen, oma tai läheisen vakava sairastuminen, avioero, työpaikan menetys tai jatkuva pelko tulevaisuudesta saattaa ajaa ihmisen katkeamispisteeseen. Kriisin kanssa ei tarvitse jaksaa yksin, sillä lähin apu on puhelinsoiton päässä. Jo yksi soitto auttavaan puhelimeen voi helpottaa vaikeassa tilanteessa selviytymistä.
Omannäköisten valintojen puolestapuhuja
Psykologi Anne Lehtokoski on löytänyt mukavan annemaisen elämän opettelemalla mielenrauhaa ja stressinhallintaa ja ottamalla hetkestä kiinni. Elämä ei ole päästänyt häntä helpolla: hänen ensimmäinen aviopuolisonsa kuoli heidän tyttärensä ollessa 7-vuotias, toinen yllättäen kesken talon rakennusprojektin. Suru sekoitti hänen verensokerinsa. Lääkäri ehdotti hänelle insuliinihoitoa, mutta hän päätti muuttaa elintapojaan ja sai sillä tavalla kakkostyypin diabeteksensa taas tasapainoon.
Kun iäkäs diabeetikko syö huonosti
Ruokahalu on kadoksissa tai hellalla porisee päivästä toiseen iänikuinen makkarasoppa. Olisiko ikääntyneen diabeetikon ruokavaliossa tarkistamisen varaa? Iän karttuessa ihmisen toimintakyky usein heikkenee, eikä hän välttämättä jaksa käydä kaupassa ja laittaa ruokaa. Ruuan pureskelu voi tuottaa vaikeuksia, jos suu ja hampaat eivät ole kunnossa. Ruokahalun kadotessa voi myös soveltaa: ei ole pakko syödä tismalleen ruokaympyrän mukaisesti. Mutta riittävästä juomisesta kannattaa pitää huolta.
Erektiohaaste on pariskunnan yhteinen asia
Erektion heikkeneminen on kipeä paikka, ja siitä voi tulla kupru parisuhteeseen, jos pariskunta ei pysty puhumaan siitä. Toisaalta erektiovaikeudet voivat herättää kumppanit huomaamaan, että heillä on pitkään ollut seksiä, joka ei tyydytä kumpaakaan. Näin voi löytyä uusia tapoja nauttia omasta ja toisen kehosta.
Elämän mieli säilyy, kun on innostuksen aiheita
Risto Pelkonen on ollut arkkiatri yli neljännesvuosisadan. Korkea ikä on hänelle näköalapaikka, josta on hyvä tutkailla nykyhetkeä, mennyttä ja tulevaa. Elämä voi hänen mielestään olla hyvää myös vanhuudessa, kun tekee rohkeasti sitä, mikä on mahdollista, ja hyväksyy sen, mille ei voi mitään, ja sietää ne monet hankaluudet, joita korkea ikä tuottaa. Hän on huolissaan sitä, miten jatkuvasti kasvavan ikäihmisten hyvinvoinnista Suomessa huolehditaan ja ehdottaa vanhusyksiköiden perustamista jokaiselle hyvinvointialueelle.
Kuinka vanha oikeasti olet?
Ihmiset vanhenevat eri tahtiin, eikä kalenteri-ikä aina kerro todellisesta toimintakyvystä. Keho voi ikääntyä elinvuosiin nähden nopeammin tai hitaammin. Kehon vanheneminen kalenteri-ikää nopeammin enteilee lyhyempää elinikää, hitaampi vanheneminen puolestaan ennakoi pidempää elinikää. Vanhenemisvauhtiin voi vaikuttaa kiinnittämällä huomiota elintapoihin.
Vähän, mutta vauhdilla
HIIT-harjoittelu tehospurtteineen sopii diabeetikolle, joka on harrastanut jo jonkin verran liikuntaa ja jonka perus- ja lisäsairauksien hoitotasapaino on kunnossa. Myös leppeämpi intervallitreeni ajaa saman asian kuin HIIT: kunto kohenee, sokeriaineenvaihdunta paranee ja painonhallinta helpottuu. HIIT-harjoittelun sopivuus kannattaa varmistaa lääkäriltä ja aloittaa harjoittelu rauhallisesti, erikoislääkäri Joni Keisala neuvoo.
Salakavala korkea verenpaine
Korkea verenpaine on salakavala tauti, sillä se vahingoittaa verisuonia ja sitä kautta monia sisäelimiä, mutta se ei oireile juuri mitenkään. Onneksi verenpainetaudin hoitoon on paljon hyviä lääkkeitä, jotka eivät rasita kukkaroakaan. Ne kannattaa ottaa lääkärin ohjeistamalla tavalla. Myös elintapamuutokset voivat merkittävästi alentaa verenpainetta.
Vedestä voimaa
Vesiliikunnassa kuluu energiaa, kunto kohenee ja voimat kasvavat. Sekä mieli että keho rentoutuvat. Veden hyvää tekevät vaikutukset perustuvat veden nosteeseen, vastukseen ja hydrostaattiseen paineeseen. Siksi elimistö kuluttaa vedessä enemmän energiaa kuin kuivalla maalla. Lisäksi kaulaansa myöten vedessä oleva ihminen painaa vain noin neljä kiloa, joten ylipaino tai nivelongelmat eivät estä tehokasta aerobista harjoittelua vedessä, vaikka maan päällä lenkkeily ei onnistuisi.
Pelosta rentouteen ihmisten joukossa
Sosiaalisten tilanteiden pelko kapeuttaa elämää ja voi johtaa jopa täydelliseen eristäytymiseen muista. Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä pelkää, että muut suhtautuvat häneen tuomitsevasti ja arvostelevasti, vaikka se ei todennäköisesti pidä paikkaansa. Yleensä oireilu on voimakkainta puolituttujen seurassa. Sosiaalisten tilanteiden pelon kanssa ei kannata sinnitellä yksin. Tarjolla on sekä omahoidon ohjelmia että ammattiapua.
Vahvista ruualla suoliston hyvinvointia
Kirjoltaan vaihteleva ja monipuolinen suoliston mikrobisto on hyvinvoinnillemme tärkeä, sillä suolistomikrobeilla on lukuisia terveyttä tukevia tehtäviä. Suoliston terveydestä huolehtiminen on siten yksi tärkeä keino sekä kehon että mielen hyvinvoinnin edistämiseen. Suolistomikrobistoa voi helliä muun muassa ruualla: suolisto rakastaa täysjyväviljaa, kasviksia, marjoja ja muuta kuitupitoista ruokaa. Kuidun lisäksi suolistomikrobeja kannattaa ruokkia myös polyfenoleilla.
Helena kutoo ilot ja surut räsymattoihin
Farmaseutti Helena Bergin vapaa-aika kuluu laulaessa ja mattoja kutoessa. Hän on valmistunut musiikkipedagogiksi ja tehnyt jonkin verran myös laulunopettajan töitä. Korona-aikana laulaminen jäi taka-alalle, ja sen tilalle tuli räsymattojen kutominen, joka on hänelle meditaatiota. Kaikkia kolmea lasta odottaessaan hänellä oli raskausdiabetes ja viimeisen raskauden aikana hän käytti jo insuliinia.
Kun diabetes kuormittaa, älä jää yksin
Tyypin 1 diabetes on kenkku kaveri. Juuri kun tuntuu, että sairaus on hallinnassa, jokin määritelemätön seikka syöksee verensokerin raiteiltaan. Taustalla painaa lisäksi huoli siitä, että jos verensokeria ei saa pian kuntoon, kohta on riesana jokin lisäsairaus tai kaksi. Myös diabetesta sairastavien vanhemmat voivat uupua. Diabeteksen hoitoa ei voi unohtaa koskaan kokonaan, vaikka kuinka väsyttäisi. Mutta asiasta kannattaa puhua hoitopaikassa ja pohtia, missä uupumuksen juurisyyt ovat.
Keski-iän terveys pedataan lapsuudessa
Kun lapsi liikkuu riittävästi ja syö terveellisesti, hänellä on pienempi riski sairastua aikuisena sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen ja muistiongelmiin. Näin kertovat viimeaikaiset tutkimukset, joissa on selvitetty lapsuus-ja nuoruusajan elintapojen ja aikuisiän sairastavuuden yhteyttä. Mutta miten lapset saa syömään terveellisesti ja liikkumaan riittävästi?
Hämmentävää keskustelua laihduttamisesta
Painonhallinnasta medioissa käytävä keskustelu vaikuttaa toisinaan taistelutantereelta, jossa puolensa valinneet eivät hevillä luovu asemistaan. Ravitsemustieteen yliopistonlehtori Tiina Jääskeläinen toivoo, että kinastelun sijaan energia suunnattaisiin kaikkia yhdistäviin terveyttä edistäviin toimiin. Diabeteksen ehkäisytutkimus DPS osoitti jo parikymmentä vuotta sitten, että riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen voi vähentää merkittävästi pudottamalla painoa.
Tunnista tunteesi ja voi paremmin
Kun omat tunteet oppii ensin tunnistamaan, niitä voi oppia myös hallitsemaan ja ilmaisemaan paremmin. Hyvät tunnetaidot auttavat luomaan ja ylläpitämään hyviä ihmissuhteita. Kun voimakas negatiivinen tunne iskee, kannattaa antaa sen hieman lieventyä, ennen kuin toimii millään tavalla. Myönteisiä tunteita kannattaa puolestaan opetella ilmaisemaan avoimemmin. Kun joku ihminen on sinulle tärkeä, se kannattaa kertoa hänelle elein ja sanoin.
Tunteiden ja verensokerin tiivis liitto
Tunteet nostavat ja joskus myös laskevat verensokeria. Verensokerin vaihtelut vaikuttavat puolestaan tunteisiin ja mielialaan. Myös diabeteksen hoito voi käydä tunteisiin ja heiluttaa hoitotasapainoa. Asioiden korjaamiseksi voi tehdä paljonkin, mutta tärkeintä on muistaa armollisuus ja se, että elämään kuuluu koko tunteiden kirjo, eikä kaikkea voi mitenkään hallita.
Tunne ohjaa, mutta voi johtaa myös harhaan
Laaja tunteiden kirjo tekee elämästä vaihtelevampaa, mutta tunteet eivät ole meillä siksi, että ne värittäisivät elämäämme. Niiden perimmäinen tarkoitus on pitää ihminen hengissä ja saada geenit kopioitumaan tuleviin sukupolviin ja pitämään huolta jälkeläisistä. Tunteet vaikuttavat myös fyysiseen ja psyykkiseen terveyteemme. Tunteet voivat esimerkiksi saada meidät ylensyömään ja välttämään liikuntaa.
Syötkö nälän vai tunteiden vuoksi?
Tunnesyömiseksi kutsutaan syömistä, joka ei liity fysiologiseen nälkään, vaan syömisen ensisijainen tarkoitus on tunteiden säätely. Sen avulla pyritään turruttamaan negatiivisia tunteita tai vahvistamaan miellyttäviä tunteita. Kognitiivinen psykoterapeutti Taija Wilenius kertoo, että jokainen meistä syö joskus tunteiden vuoksi, mutta usein toistuessaan siitä voi tulla hankala ongelma. Syöminen voi muuttua lähes ainoaksi asiaksi, joka tuottaa mielihyvää, ja syöminen voi olla mielessä aina ja alkaa ohjailla elämää.
Liikunta valaisee mielen
Asiasta ei ole enää epäilystäkään. Liikunta sekä ehkäisee mielenterveysongelmia että tukee niiden hoitoa. Tutkimusnäyttö tästä on niin vahvaa, että Euroopan psykiatriyhdistys suosittelee liikuntaa hoidon osaksi melkein kaikissa mielenterveyden häiriöissä, myös vaikeassa masennuksessa tai ahdistuneisuushäiriöissä. Liikunta vaikuttaa mieleen monia eri reittejä, jotka täydentävät toisiaan.