Lapsi sairastaa
Lapsi on kuumeinen, ja verensokeri vain nousee. Mitä silloin pitää tehdä? Pitääkö lähteä sairaalaan?
Diabeteshoitaja Anneli Jylhä ja lastenlääkäri Anu-Maaria Hämäläinen Diabetesliitosta antavat ohjeet kuumeisen flunssan, ripuli- ja oksennustaudin ja kohonneiden ketoaineiden hoitoon kotona.
Design-ideoita diabeteksesta
Portugalilainen muotoilija-taiteilija Alves Ludovico ammentaa ideoita töihinsä myös diabeteksestaan. Nähdessään jotakin makeaa, hän kuulee vieläkin äitinsä äänen. "Älä syö sitä!" Tästä syntyi hänen ensimmäinen diabetekseen liittyvä työnsä "Kakun päällä". Ludovico sanoo, että hän haluaa töillään ravistella tuttuja ajatuskuvioita ja antaa ihmisille älyllisiä ärsykkeitä.
Hyvä tiimityö parantaa diabeetikoiden hoitotasapainoa
Ruotsista kantautui muutama vuosi sitten iloisia uutisia: diabetesta sairastavien lasten ja nuorten hoitotasapainot olivat kohentuneet merkittävästi lyhyessä ajassa. Tätä eivät selittäneet uudet hoitovälineet tai paremmat resurssit, vaan diabetesta hoitavien ammattilaisten parempi vuorovaikutus ja yhteistyö. Nyt samaa menetelmää on testattu Suomessa.
Häpeä nakertaa itsearvostusta
Häpeä on kuluttava tunne, joka nakertaa itsearvostusta ja halua pitää itsestä huolta. Moni häpeää sairauttaan tietämättään. Häpeä voi kummuta sekä omista että muiden asenteista.
Pontus Jäntti opastaa liikkumaan
Kaikkien aikojen menestyksekkäin suomalainen sulkapalloilija Pontus Jäntti toimii nyt terveysvalmentajana. Hän auttaa ihmisiä muuttamaan elämäntapojaan pysyvästi terveellisempään suuntaan ja kannustaa kaikkia liikkumaan joka päivä.
Jari Lindström otti uuden suunnan elämässään
Vuosikausia tietoisesti lääkäreitä vältelleen työministeri Jari Lindströmin oli maaliskuussa pakko antaa periksi ja mennä lääkäriin, kun hänen kuukausia jatkunut päänsärkynsä äityi sietämättömäksi. Hänellä todettiin kakkostyypin diabetes, ja aiemmin lääkkeittä selvinnyt mies sai kerralla viisi eri lääkettä. Tästä hän sai puhtia myös perusteelliseen elämäntaparemonttiin.
”Nuorgam-Helsinki -juoksu kulki lopulta helposti”
Ykköstyypin diabetesta sairastava Juha Nurmela juoksi heinäkuussa läpi Suomen Nuorgamista Helsinkiin. Ensimmäinen viikko oli vaikein, mutta sitten juokseminen alkoi luistaa.
Jääpallon lumoissa
Maaottelutason jääpallo vaatii paljon nuorelta urheilijalta ja hänen lähimmiltään. Pikkulapsesta asti jääpalloa pelanneen Joonas Hiltusen isä toimii valmentajana ja äiti kannustaa kentän reunalla.
Käsitöiden taikavoimaa
Käsillä tekeminen luo hyvinvointia: se auttaa rentoutumaan ja keskittymään ja ravitsee aivoja. Käsitöistä voi saada voimaa myös murheiden ja sairauksien kanssa selviytymiseen. Käsillä tekemisestä lumoutuneet Sirpa Kuisma, Leena Pohjansalo ja Liisa Talja innostavat muitakin käsitöiden pariin: kaikki osaavat jotakin, ja taidot kasvavat nopeasti.
Vertaisena teet maailmastani paremman
Oletko sinut sairautesi kanssa ja haluaisit nyt olla tukena muille, joita elämä vuorostaan koettelee?
Jos sinulla on halua ja aikaa jakaa kokemuksesi ja tukea muita, osallistu Yksi elämän järjestämään vertaistukihenkilön tai -ryhmänohjaajan koulutukseen. Auttajana teet toisen ihmisen maailmasta paremman paikan. Palkaksi saat hyvän mielen.
Keliakiaan sairastuminen innosti leipomoyrittäjäksi
Leipomoyrittäjä Pirkko Hämäläinen perusti gluteenittomia tuotteita valmistavan Vuohelan Herkun sairastuttuaan keliakiaan. Työkiireiden keskellä hänellä ei ollut tarpeeksi aikaa itselleen, ja myöhemmin hän sairastui myös kakkostyypin diabetekseen. Hän havahtui pitämään parempaa huolta itsestään jouduttuaan pitemmäksi aikaa sairauslomalle. Suurimman sysäyksen itsestä välittämiseen antoi kuitenkin rakkaus.
Seitsemääkymppiä lähestyvä Kari Ylisuvanto pysyy liikkeessä
Kari Ylisuvanto hoitaa kakkostyypin diabetestaan huolella, vaikka verensokerin säätely välillä rassaakin. Runsaasti liikkuva mies ei aina tiedä, paljonko pitäisi syödä tai pistää insuliinia. Itsestä huolehtimiseen kuuluu myös vilkas sosiaalinen elämä.
Joanna haluaa olla tunnettu diabeetikkomalli
Joanna Koivusaari allekirjoitti viime syksynä mallisopimuksen helsinkiläisen Clamos Studion kanssa. 15-vuotias Joanna pyrkii mallimaailmassakin olemaan avoin diabeteksensa suhteen, sillä vain niin ennakkoluulot hälvenevät.
Lopeta laihduttaminen ja laihdut
Kun rakennusmateriaalit ovat huonot ja työ tehdään huolimattomasti, talosta tulee ennen pitkää asuinkelvoton. Vuosihuollot ja pintaremontit eivät auta, ellei pohjatyötä ole tehty kunnolla. Talonrakennuksen perusteet pätevät myös painonhallintaan. Syy kertyneisiin kiloihin on lähes aina elämäntavoissa, muttei pelkästään syömisessä ja liikkumisessa, vaan myös muissa perustarpeissa.
Ruuan suurlähettiläs
Pekka Rusilan missiona on saada suomalaista lähi- ja luomuruokaa sekä kotimaista järvikalaa jokaisen lautaselle. Häntä huolettaa, että höttöruuan takia jo kymmenvuotiailla voi olla kakkostyypin diabeteksen oireita.
Töissä Suomessa, kotona Ruotsissa
Salmen perhe muutti viime vuonna Kemistä Ruotsiin. Samalla muuttui myös 6-vuotiaan Alisan diabeteksen hoito. Sitä on helpottanut erityisesti se, että Alisa sai pian muuton jälkeen FreeStyle Libren.
Tulevaisuus toivoa täynnä
23-vuotias Marcus Moussa on sairastanut ykköstyypin diabetesta puolitoistavuotiaasta asti. Se on ollut osa häntä aina, eikä hän oikeastaan tiedä elämästä ilman diabetesta. Marcuksen mielestä haastavinta diabeteksessa on se, että kaikki pitää suunnitella etukäteen.
Sopivasti sokeria
Makeiden ruokien syöminen tuottaa useimmille meistä mielihyvää, sillä ihmisen mieltymys makeaan on synnynnäistä. Kohtuullisesti käytettynä sokeri sopii osaksi monipuolista ruokavaliota, myös diabeetikolle. Juomien kanssa kannattaa olla tarkkana: esimerkiksi puoli litraa sokerilla makeutettua virvoitusjuomaa sisältää 50 grammaa sokeria.
Jalat turvoksissa
Ovatko jalkasi väsyneet ja turvonneet? Jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen kertoo, mikä turvotusta aiheuttaa ja miten sitä voi ehkäistä.
Sydänmerkki auttaa tekemään viisaita valintoja
Se, mitä syömme, vaikuttaa terveyteemme enemmän kuin uskommekaan. Suomalaisten pitäisi vähentää suolan ja kovan rasvan määrää ja lisätä kuitujen ja pehmeän rasvan määrää ruokavaliossa. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen lähti toimittajan kanssa ruokakauppaan selvittämään, miten tähän käytännössä päästäisiin. Apuna heillä oli Diabetesliiton ja Sydänliiton Sydänmerkki-järjestelmä.
Kuinka energiatiheää ruokasi on?
Ymmärrys ruokien energiatiheydestä voi olla tehokas keino painonhallintaan. Kun syöt ennen pääruokaa reilun annoksen salaattia, jonka energiatiheys on pieni, tarvitset vähemmän energiatiheää pääruokaa. Ateriasta kertyy näin vähemmän kaloreita. Painon kannalta neutraaleja ovat ruuat, joiden energiatiheys on 120–150 kilokaloria 100 grammaa kohti.
Huokoinen pii sopii ajoneuvoksi lääkemolekyyleille
Tulevaisuuden lääkehoidossa nanokuljetin vie lääkeaineen perille. Dosentti Hélder Santosin tutkimusryhmä kehittää mikroskooppisen pieniä lääkekuljettimia, jotka vievät lääkeaineen ihmiskehossa täsmälleen oikeaan paikkaan, jossa se vapautuu juuri oikeaan aikaan.
Rennosti ruokapöydässä
Ruuasta voi olla vaikea nauttia, kun se tavalla tai toisella liittyy diabeteksen hoitoon. Jatkuva hiilihydraattien, verensokeriarvojen tai kilokaloreiden tarkkailu nakertaa syömisen tuottamaa mielihyvää. Rennompaa ruokailua voi tietoisesti opetella. Parhaiten se onnistuu toisten seurassa.
Hoitotarvikejakelu etsii uusia muotoja
Keskittäminen tekee tuloaan diabeteksen omahoitotarvikkeiden jakeluun. Esimerkiksi Helsingissä tarvikkeita saa enää yhdestä toimipaikasta, Järvenpäässä Posti pakkaa ja lähettää tarvikkeet asiakkaille ja Porvoossa hoitotarvikkeet haetaan nyt apteekista.
Lääkekorvausten heikennys laittoi diabeetikot ahtaalle
Diabetesliitto on selvittänyt lääkekorvausten leikkaamisen vaikutuksia, ja kyselyyn vastanneista lähes joka kolmas on kertonut, että rahat eivät riitä kaikkiin tarpeellisiin lääkkeisiin. Esimerkiksi kiteeläinen Hannele Heikkinen joutui luopumaan pistettävästä diabeteslääkkeestään. Diabeetikoiden taloudellinen hätä näkyy myös apteekeissa. Diabeteslääkäri, professori Hannu Järveläinen pelkää, että diabeteksen lisäsairaudet lisääntyvät, kun diabeetikot tinkivät lääkemenoistaan.