Yhteiskunta

Hyvinvointialueille siirtyminen on merkinnyt osalle diabetesta sairastavista heikennystä hoitotarvikejakeluun. Eräillä alueilla esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastavat ovat joutuneet luopumaan kudosglukoosin sensoroinnista. Tyypin 1 diabetesta sairastavat puolestaan saavat käyttöönsä hoitovälineitä liian vähän ja usein vanhaa teknologiaa. Miten tilannetta voisi parantaa?

Diabetesliiton vahva vaikuttamistyö tuotti tulosta. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta rajasi pikainsuliinit ja alaikäisille määrätyt insuliinivalmisteet pois biologisten lääkkeiden apteekkivaihdon piiristä. Pitkävaikutteiset insuliinit ovat mukana apteekkivaihdossa vaiheittain. Eduskunta hyväksyi saman sisältöisen lain helmikuussa. Suurin huolenaihe Diabetesliitolla ja diabetesta sairastavilla oli se, että jos insuliinivalmisteet vaihtuvat usein, vaarana on että lyhyt- ja pitkävaikutteiset insuliinit sekoittuvat käytössä, mistä voisi aiheutua välitön hengenvaara.

Saatko juuri sellaista hoitoa kuin tarvitset – oikeaan aikaan, asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta? Meillä on koronapandemian aiheuttaman hoitovelan vuoksi myös osaavan hoitohenkilökunnan puutteesta johtuvaa hoitovelkaa. Diabetesta sairastava ei välttämättä tiedä, onko hänellä hoitosuunnitelma ja milloin hän pääsee seuraavan kerran vastaanotolle.

Sote-uudistus muuttaa tulevina vuosina perinpohjaisesti suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennetta. Luonnollisesti oman välttämättömän hoidon järjestyminen tulevaisuudessa mietityttää monia diabetesta sairastavia. Uudet hyvinvointialueet organisoivat parhaillaan toimintaansa, ja vielä kukaan ei osaa sanoa, millaisia muutoksia esimerkiksi diabeteksen hoitoon mahdollisesti tulee.

Pirkanmaan aluevaltuustoon valittu Leena Mankkinen ja aluevaaleissa ehdolla ollut Mikael Rinnetmäki kertovat, mihin suuntaan diabeteksen hoitoa pitäisi heidän mielestään kehittää sote-uudistuksessa: kakkostyypin diabetekseen ehkäisyyn pitää panostaa enemmän, hoitopaikoissa tarvitaan diabeteshoitajia jatkossakin, hoitotarvikkeiden saatavuutta täytyy parantaa, diabeetikoilla pitäisi olla enemmän valinnan vapautta hoitotarvikkeiden valinnassa ja lähipalvelut on turvattava etäpalvelujen rinnalla.

Tuttu, osaava diabeteshoitaja on monelle diabetesta sairastavalle äärimmäisen tärkeä tuki. Yhä useammin tätä keskeistä apua ei kuitenkaan ole saatavilla. Diabeteshoitajien määrää erityisesti perusterveydenhuollossa on vähennetty monin paikoin. Samaan aikaan tyypin 2 diabetes yleistyy nopeasti, ja ykköstyypin diabeteksen hoito vaatii entistä syvällisempää osaamista.

Koronarajoitukset kirittävät terveydenhuoltoa digiloikkaan. Kun lähikontakteja on pitänyt välttää, se on saanut terveydenhuollon tarjoamaan monin paikoin etäpalveluja. Etävastaanottoja on tosin jo ennen korona-aikaakin tarjottu joissakin kunnissa ja pikkukaupungeissa paikkaamaan erikoislääkäripulaa. Osa diabeetikoidenkin seurantakäynneistä saatetaan jatkossa toteuttaa etäyhteyksien avulla.

Kysyimme kolmelta asiantuntijalta, millaisia jälkiä koronapandemia on jättänyt meihin ja mitä ehkä olemme oppineet. Sosiaalinen eristäytyminen on raastanut monia, ja taloudelliset vaikeudet ovat pudottaneet monet syvään kuoppaan. Poikkeusaika on kuitenkin tuonut mukanaan myös pilkahduksia elämästä, jossa on kiireettömyyttä ja läsnäoloa. Nyt meillä on eväitä kohdata myös toinen aalto.

Hallitus lievensi maaliskuun puolivälissä asettamiaan liikkumisrajoituksia toukokuun alussa, ja muutokset astuivat voimaan kesäkuun alussa. Miten ne muuttavat elämäämme? Voimmeko palata jo normaaliin arkeen?

17-vuotias Sofia sijoitettiin lastensuojeluyksikköön pitkään jatkuneen ykköstyypin diabeteksen huonon hoitotasapainon takia. Huostaanotto oli koko perheelle kova kolaus. Äidistä lastensuojelun olisi pitänyt tehdä enemmän ennen huostaanottopäätöstä. Lopulta molemmat ovat kuitenkin sitä mieltä, että päätös oli oikea: Sofia hoitaa nyt itseään hyvin.

Raimo Latvala hoiti ykköstyypin diabetestaan lähes 40 vuotta. Viimeiset kymmenkunta vuotta hoitovastuu on ollut Sirkka-puolisolla aviomiehen sairastuttua hitaasti edenneeseen muistisairauteen. - Jos en olisi tässä, ehkä Raimokaan ei olisi tuossa, Sirkka sanoo.

Kotihoidossa olevat vanhukset eivät ole yhdenvertaisia. Yhteiskunnan tarjoamat palvelut ja tuet vaihtelevat eri puolilla maata, vaikka taustalla vaikuttava lainsäädäntö ja suositukset ovat samat. Myös asiakkaan varallisuudella ja omaisten tuella on suuri merkitys avun saamisessa. 81-vuotias Ilmari Pärssinen on tyytyväinen palveluihin, joita Järvenpään kaupunki tarjoaa diabeetikoille.

Tyypin 2 diabeteksen lääkkeiden Kela-korvausten muutos on vaikuttanut monen elämänlaatuun ja taloudelliseen tilanteeseen. Itä-Suomen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan joka kolmannella kakkostyypin diabeetikolla on vaikeuksia saada rahat riittämään kaikkiin lääkemenoihin. Oululaisen Pekka Karjalaisen lääkemenoja uudistus nosti 420 euroa vuodessa ja hän on sen vuoksi joutunut vähentämään muita menojaan.

Diabetes ei estä tai vaikeuta ison pankkilainan saamista. Sen sijaan krooninen sairaus, kuten diabetes, estää monissa tapauksissa lainaturvatyyppisen vakuutuksen saamisen. Pankit eivät kuitenkaan edellytä tai vaadi lainaturvan hankkimista lainan myöntämisen ehtona. Kysyimme neljältä suurimmalta yksityistalouksien asuntolainoittajalta, miten ne suhtautuvat diabeetikoiden pyytämiin lainoihin.

Miten diabeteksen hoidon laatu ja käytännöt voivat olla täysin erilaiset jopa vierekkäisissä kunnissa? Kysyimme tätä neljältä asiantuntijalta, ja heidän mukaansa syy on ennen kaikkea Suomen pirstoutuneessa terveydenhuollon rakenteessa, joka painottaa kuntien vastuuta.

Osa diabeetikkolapsista ja -nuorista tarvitsee koulupäivän aikana välipalan. Tarve on yksilöllinen ja riippuu insuliinihoidon toteuttamistavasta. Oppilashuollosta vastaava henkilö, vanhemmat ja diabeetikkolapsi sopivat välipalaan ja kouluruokailuun liittyvistä järjestelyistä aina lukuvuoden tai -kauden alussa.

Diabetes voi vaikuttaa vakuutuksen myöntämiseen ja hintaan, ja se saatetaan ottaa huomioon myös korvauksissa. Kysyimme vakuutusyhtiöiden käytäntöjä tässä asiassa.

Tiesitkö, että ajo-oikeuden voi menettää määräajaksi jo kahden vakavan hypoglykemian takia? Hanna Virtanen sai määräaikaisen ajokiellon, kun hän menetti kymmenisen vuotta sitten autonsa hallinnan hypoglykemian vuoksi. Trafi on viime vuosina tiukentanut ajoterveyttä koskevaa ohjeistusta, mutta diabeetikoita koskeviin ohjeisiin tuli viime kesänä yksi pieni lievennys.

Diabeteksen hoito- ja lääkekulut aiheuttavat vain murto-osan diabeteksen taloudellisista rasituksista, kertoo Diabetesliiton ja Tampereen yliopiston tekemä tutkimus. Suurin menoerä ovat ennenaikaiset eläköitymiset ja kuolemat. Myös lisäsairaudet ovat edelleen merkittävä kustannus, vaikka niiden määrä on vähentynyt. Tämä kaikki osoittaa, että diabeteksen varhaiseen toteamiseen ja mahdollisimman tehokkaaseen hoitoon on järkevää investoida.

Eduskunnan diabetesryhmä tekee työtä diabeteksen yhdenvertaisen hoidon toteutumiseksi ja diabeteksen hoidon uusien hoitovälineiden saatavuuden turvaamiseksi. Mitä se tarkoittaa käytännössä, ja keitä ryhmässä on jäseninä?

Kaikkien kannattaa laittaa vakavaan sairauteen tai kuolemaan liittyvät asiat kuntoon viimeistään viisikymppisenä. Vaikeassa tilanteessa läheisille on helpompaa, kun he tietävät tahtosi ja voivat toimia haluamallasi tavalla.

Diabeteslääkäri Atte Vadén on huolissaan siitä, että lääkekorvausleikkausten vuoksi osa diabeetikosta on joutunut luopumaan tarpeelliseksi kokemastaan hoidosta. Vastaanotolla pohditaan nykyään usein, millaiseen lääkitykseen potilaalla on varaa. Eivätkä lääkemenot huoleta pelkästään eläkeläisiä ja työttömiä vaan myös pienipalkkaisia työssäkäyviä.

Pohjoisessa on ollut jo vuosia tarjolla etävastaanottoja diabeetikoille, mutta muualla Suomessa toiminta on vasta aluillaan. Kehityksen suunta on kuitenkin selvä, sillä valtiovarainministeriö on luonut hallitusohjelman julkisten palveluiden digitalisoimiseksi.

Osa tablettihoitoisista tyypin 2 diabeetikoista ei enää välttämättä saa käyttöönsä verensokerimittaria tai yhtä paljon mittausliuskoja kuin ennen. Mistä oikein on kysymys ja keitä uusi rajaus koskee?

Suomalaisen terveydenhuollon palvelut eivät jakaudu kansalaisille tasapuolisesti. Tutkimusten mukaan hyvätuloiset käyvät lääkärissä keskimäärin useammin ja saavat parempaa hoitoa kuin muut. Heikoimmassa asemassa olevat jäävät niin työterveyshuollon kuin yksityisten palveluidenkin ulkopuolelle.