Stressi ja masennus kuormittavat omahoitoa
Diabetestutkija Aila Ahola tutkii tyypin 1 diabeteksen lisäsairauksia ja masennusta. Hän on selvittänyt yhdessä kolmen muun tutkijan kanssa, miten tyypin 1 diabeetikoiden kokema stressi vaikuttaa heidän ravitsemusvalintoihinsa ja pitkän aikavälin verensokeriinsa. Tutkijat ovat selvittäneet myös masennuksen vaikutusta tyypin 1 diabeetikoiden terveyteen Suomessa, Latviassa, Liettuassa ja Kroatiassa.
Sydänlääkäri Taisto Sarkola kantaa huolta lasten ja nuorten terveydestä
Sydän- ja verisuonisairauksien riski kasvaa lasten ja nuorten ylipainon yleistyessä. Myös odottavien äitien lihavuus ja korkea verenpaine altistavat lapset terveysongelmille. Lastenkardiologi Taisto Sarkola sanoo, että aikuisiässä todettavat sydän- ja verisuonisairaudet alkavat kehittyä jo varhain, mahdollisesti jo sikiöaikana. Lisäksi tutkimuksissa on havaittu, että mitä pitempään nuori on sairastanut diabetesta, sitä jäykemmät valtimot ja verisuonet hänellä on.
Mitä geenitesti kertoo?
Kaupalliset geenitestit lupaavat paljastaa paljon eri sairauksien riskeistä, mutta mitä ne oikeasti kertovat? Todellisuudessa yksittäisen kuluttajan on hyvin vaikea tulkita ja hyödyntää geenitietoa tai arvioida geenitestin luotettavuutta. Geenitestiteknologia on kehittynyt ja halventunut niin nopeasti, että yhteiskunta ja lainsäädäntö eivät ole pysyneet muutoksen tahdissa.
Diabeteksen munuaistauti on vaikea haaste tutkijallekin
Toistaiseksi ei voida ennustaa, ketkä sairastuvat diabeteksen munuaistautiin. Taudille altistavien geenien metsästäminen on haastavaa ja sen periytymisen selvittäminen monimutkaista. Diabeteksen lisäsairauksia ja erityisesti diabeteksen munuaistautia yli 30 vuotta tutkinut Per-Henrik Groop on 2000-luvulla sukeltanut yhä syvemmälle ihmisen perimään. Mukaan on tullut myös suhteellisen uusi tutkimusalue, epigenetiikka.
Insuliinipilleri toimii sioilla – milloin ihmisillä?
Lääkkeiden kehitys on tunnetusti pitkäjänteistä työtä. Kun on päästy siihen vaiheeseen, että lääkettä päästään testaamaan ihmisillä, takana on vuosien työ. Ja niin on vielä edessäkin, ennen kuin lääke pääsee myyntiin. Jos se pääsee lainkaan. Kuinka käy suun kautta otettavalle insuliinille?
Kantasolututkimuksesta uusia hoitoja diabetekseen
Monikykyiset kantasolut eli niin sanotut iPS-solut voidaan laboratoriossa ohjata erilaistumaan halutuiksi solutyypeiksi, kuten vaikkapa beeta-, hermo- tai lihassoluiksi. Tätä tutkii professori Timo Otonkoski, yksi Suomen eturivin diabetestutkijoista. Hänen mukaansa edistysaskeleet kantasolututkimuksessa voivat tuoda uusia hoitokeinoja eri diabetestyyppien hoitoon.
Enteroviruksia vastaan lääkkeellä ja rokotteella
Tyypin 1 diabeteksen ja enterovirusten välinen yhteys on tullut esille useissa tutkimuksissa. Professori Heikki Hyödyn tutkimusryhmä on ollut mukana kehittämässä enterovirusrokotetta, jonka testaus ihmisillä alkaa tämän vuoden lopussa Suomessa. Jos rokote osoittautuu kaikkien tutkimusten jälkeen toimivaksi, se voi estää jopa puolet uusista sairastumisista ykköstyypin tyypin diabetekseen. Työryhmä on mukana myös enteroviruksia häätävän lääkkeen kehittämisessä.
Melkein 30 vuotta maailman parhaassa työssä
Tutkimushoitaja Leena Sarelin kapuaa ketterästi työpöydälleen ja nappaa käteensä yhden kymmenistä mapeistaan. Niihin hän on koonnut tutkijoille kullanarvoisen palan pohjanmaalaisten sukujen diabeteshistoriaa. Mapeissa on jo noin 250 diabetessukua ja 4 000 niiden jäsentä. Hän on tallettanut tiedot myös sukupuihin, jotka hän on piirtänyt tutkittavista.
Synnynnäisen immuniteetin rooli tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä
Löytyykö vastaus tyypin 1 diabeteksen arvoitukseen synnynnäisen immuniteetin eroista? Nuoren tutkijan omasta ideasta käynnistynyt projekti on diabetestutkija Mari Vähä-Mäkilälle kuin kolmas lapsi. Tutkimushanke on edennyt suunnitellusti. Tärkeä osoitus sen onnistumisista on yhdysvaltalaiselta suursäätiöltä alkuvuodesta 2020 saatu puolen miljoonan euron rahoitus.
Paremmin toimiva insuliinineritys suojaa tyypin 2 diabetekselta
Ihmisen geenien mutaatiot liitetään helposti elämänlaatua heikentäviin ominaisuuksiin, mutta tosiasiassa useimmat mutaatiot ovat harmittomia ja osa jopa suotuisia. Yksi hyödyllinen mutaatio löytyi Pohjanmaan rannikkoseudulla asuvien perheiden avulla. Tutkijatohtori Mikko Lehtovirta kertoo, miten se löydettiin. Saamme myös tietää, miten tätä löytöä on ehkä mahdollista hyödyntää diabeteslääkkeiden kehityksessä.
Miten suolistosi mikrobisto voi?
Kaikki, mitä syömme, vaikuttaa suoliston mikrobistoon. Suoliston mikrobisto vaikuttaa puolestaan terveyteen ja sairastumiseen. Vanha kunnon ruokakolmio on paras keino pitää suolisto tasapainossa. Tulevaisuudessa ravitsemusohjeita saatetaan räätälöidä yksilöllisesti kunkin oman mikrobiston mukaan.
Rekisterit ovat ikkuna lääkkeiden terveysvaikutuksiin
Millaisia ennakoimattomia terveysvaikutuksia lääkkeillä saattaa olla? Varsinaisilla lääketutkimuksilla ei aina voida kattavasti selvittää lääkehoidon hyötyjä ja mahdollisia haittoja. Esimerkiksi sitä, miten muistisairaat käyttävät diabeteslääkkeitä tai sitä, pienentävätkö suolistohormonilääkkeet Parkinsonin taudin riskiä. Vastaus voi löytyä rekisteritiedoista, joita professori Anna-Maija Tolppanen tutkimusryhmineen seuloo.
Lääkekulujen kasvu tuntuu arjessa
Tyypin 2 diabeteksen lääkkeiden Kela-korvausten muutos on vaikuttanut monen elämänlaatuun ja taloudelliseen tilanteeseen. Itä-Suomen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan joka kolmannella kakkostyypin diabeetikolla on vaikeuksia saada rahat riittämään kaikkiin lääkemenoihin. Oululaisen Pekka Karjalaisen lääkemenoja uudistus nosti 420 euroa vuodessa ja hän on sen vuoksi joutunut vähentämään muita menojaan.
Liikuttaako digitaalinen elintapaneuvonta?
Digitaalisen elintapaneuvonnan vaikutuksia liikuntatottumuksiin selvitettiin UKK-instituutin hankkeessa, jossa oli mukana myös diabetesyhdistysten jäseniä. Tutkimukseen osallistuneet Ilkka Makkonen ja Jorma Järvilehto huolehtivat kunnostaan käymällä kuntosalilla, uimahallissa ja tuolijumpassa.
Terveisiä diabetesammattilaisten huipputapaamisesta
Euroopan Diabetestutkimuksen Seuran (EASD) vuosittainen konferenssi järjestettiin tänä vuonna Barcelonassa Espanjassa. Syyskuiseen huipputapaamiseen osallistui noin 15 000 tutkijaa ja lääkäriä, ja mukana oli myös runsaasti suomalaisia. Pyysimme muutamaa heistä kertomaan, mitkä uudet diabeteslääkkeet ja hoitomuodot sekä muut puheenvuorot ja keskustelunaiheet olivat heistä kiinnostavimpia.
”Alamme vasta ymmärtää tyypin 1 diabetesta”
Professori Mark Atkinsonin mukaan käsitys tyypin 1 diabeteksesta on ollut liian yksioikoinen aina näihin päiviin saakka. On puhuttu yhdestä sairaudesta, vaikka sairastumisen polkuja on oletettavasti lukemattomia erilaisia. Tämän vuoksi parantavan hoidonkaan kehittäminen ei ole toistaiseksi onnistunut.
Etävertaisryhmässä kyytiä diabetekselle
Valtioneuvoston kanslian Kokeileva Suomi -tiimi valitsi Dumppaa diabetes -kokeiluun 14 toimintamallia, jotka tähtäsivät elintapamuutokseen tarjoamalla ratkaisuja erityisesti ruokavalioon, liikkumiseen ja elämänhallintaan. Karkkilalainen Mari Lindroth osallistui yhteen tällaiseen elintapavalmennukseen saatuaan lääkäriltään esidiabetes-diagnoosin ja nyt hän aikoo järjestää enemmän aikaa liikunnalle ja terveytensä hoitamiselle.
Kuka sairastuu diabetekseen, kuka ei?
Kenenkään sairastumista diabetekseen ei pysty ennustamaan varmasti. Tyypin 2 diabeteksen kehittymisessä perimällä on iso merkitys, ja myös esivanhempien elämäntavat voivat vaikuttaa. Tutkijoillekin on vielä arvoitus, mikä saa aikaan tyypin 1 diabeteksen. Kuusi asiantuntijaa kertoo, mitä eri diabetestyyppien synnystä nyt tiedetään.
Löytyykö syy lihomiseen korviemme välistä?
Ylipainoisilla nautinnon saaminen on jollain tavoin muuttunut. He reagoivat jopa ruuan näkemiseen toisin kuin normaalipainoiset, apulaisprofessori Lauri Nummenmaa kuvailee. Hän selvittää tutkimusryhmänsä kanssa Turun PET-keskuksessa muun muassa sitä, miten aivojemme välittäjäaineet ja nautinnonhalu ohjaavat valintojamme.
Liikunta vähentää sisäelinten rasvaa
Turun PET-keskuksen tutkijan Jarna Hannukaisen tutkimusryhmä tutkii liikunnan vaikutusta lihasten, aivojen ja sisäelinten eli sydämen, haiman, maksan ja suoliston aineenvaihduntaan. Tällaista rasvaa kutsutaan ektooppiseksi rasvaksi. Hannukaisen mukaan liikunta vähentää ektooppista rasvaa tehokkaasti, koska elimistö ottaa energiaa sieltä, mistä sen nopeimmin saa.
Osaatko tulkita tutkimusuutisia?
Tutkimusuutisten tulkitseminen ei ole aina helppoa. Diabetestutkija kannustaa tutkimusuutisten lukijoita kriittisen pohdintaan: yksittäisen tutkimustuloksen perusteella ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Ja jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, silloin se ei todennäköisesti olekaan totta – tämä vanha ja kulunutkin väittämä on yhä mainio muistisääntö tutkimusuutisten seuraajille.
Lasten lääketutkimuksesta ratkaisuja tyypin 1 diabeteksen ehkäisyyn?
Lastentautien erikoislääkäri Sauli Palmu johtaa Taysin lastenklinikan yhteydessä toimivaa Lasten lääketutkimuskeskusta. Keskuksessa tutkitaan jo käytössä olevien, aikuisilla tutkittujen lääkkeiden sopivuutta lapsille ja myös kokonaan uusia lääkevalmisteita. Lisäksi tutkimuksissa selvitetään sitä, soveltuvatko jo käytössä olevat lääkkeet myös muihin kuin alkuperäisiin käyttökohteisiinsa, kuten esimerkiksi tyypin 1 diabeteksen ehkäisyyn tai sen puhkeamisen viivyttämiseen.
Simon Djupsjöbacka sai uuden haiman ja munuaisen
Diabetes ei ole päästänyt Simon Djupsjöbackaa helpolla. Neljä vuotta sitten hän sai uuden haiman ja munuaisen, ja hän on voinut lopettaa insuliinihoidon. Monien ongelmien jälkeen Simon voi nyt hyvin: hän opettaa historiaa, johtaa kahta kuoroa, laulaa itse kahdessa kuorossa ja haaveilee vielä kävelevänsä Santiago de Compostelaan.
Diabetestyypit tarkentuvat – Kohti täsmähoitoa
Tyypin 2 diabeteksesta on uusissa tutkimuksissa löytynyt monta erilaista alaryhmää, joista osa on lieviä ja osa vaikeita diabetesmuotoja. Seuraavaksi tutkitaan, mitkä hoidot parhaiten auttavat erilaisten alatyyppien hoidossa. Tulevaisuudessa tietokoneohjelma saattaa kertoa diabetestyypin ja antaa hoitosuosituksen. Näin päästään entistä yksilöllisempään hoitoon.
Maija Peltola tutkii kokemuksia vastanottokäynneillä
Puheviestinnän maisteri (FM) Maija Peltola tekee väitöskirjaa siitä, millaista potilaiden ja ammattilaisten välinen vuorovaikutus potilaiden näkökulmasta on, ja miten se vaikuttaa omahoitoon. Sen aineistona ovat tyypin 2 diabetesta sairastavien kertomukset kohtaamisistaan hoitajien ja lääkärien kanssa.