Hyvä hoito

Hyvinvointialueille siirtyminen on merkinnyt osalle diabetesta sairastavista heikennystä hoitotarvikejakeluun. Eräillä alueilla esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastavat ovat joutuneet luopumaan kudosglukoosin sensoroinnista. Tyypin 1 diabetesta sairastavat puolestaan saavat käyttöönsä hoitovälineitä liian vähän ja usein vanhaa teknologiaa. Miten tilannetta voisi parantaa?

Diabetesta sairastavan ei ole aina helppo tunnistaa, onko hänen saamansa ohjaus riittävää tai millaisiin palveluihin hän on oikeutettu. Erityisesti tyypin 2 diabetesta sairastava saattaa kokea jäävänsä yksin selviytymään sairautensa kanssa. Mitä kuuluu tyypin 2 diabeteksen hyvään alkuvaiheen ohjaukseen? Kuinka usein lääkäriä pitäisi tavata? Millaisia hoitotarvikkeita diabetesta sairastavalla on oikeus saada? Diabetesliiton asiantuntijat vastaavat näihin ja moniin muihin kysymyksiin.

Ajaako eduskuntavaaliehdokkaasi diabetesta sairastavien etua? Diabetesliiton vaaliteemoina ovat yhdenmukainen hoitotarvikejakelu hyvinvointialueilla, asiakasmaksujen huojentaminen, lääkekorvausjärjestelmän suojeleminen säästöiltä ja laaturekisterin turvaaminen yhdenvertaisen hoidon varmistamiseksi kaikille diabetesta sairastaville. 

Tutkijat ovat jaotelleet tyypin 2 diabeteksen viiteen alaryhmään. Kahdessa niistä keskeinen piirre on heikentynyt insuliinineritys ja yhdessä vakava insuliiniresistenssi. Yhdessä ryhmässä diabetes liittyy lihavuuteen ja yhdessä ikääntymiseen. Tavoitteena on löytää kullekin sairastuneelle täsmällinen, nopea hoito. Yksilöitä ei kuitenkaan voi jaotella vain yhteen lokeroon, sillä heillä voi olla piirteitä useammasta ryhmästä.

Tuttu, osaava diabeteshoitaja on monelle diabetesta sairastavalle äärimmäisen tärkeä tuki. Yhä useammin tätä keskeistä apua ei kuitenkaan ole saatavilla. Diabeteshoitajien määrää erityisesti perusterveydenhuollossa on vähennetty monin paikoin. Samaan aikaan tyypin 2 diabetes yleistyy nopeasti, ja ykköstyypin diabeteksen hoito vaatii entistä syvällisempää osaamista.

Diabeteksen hoito- ja lääkekulut aiheuttavat vain murto-osan diabeteksen taloudellisista rasituksista, kertoo Diabetesliiton ja Tampereen yliopiston tekemä tutkimus. Suurin menoerä ovat ennenaikaiset eläköitymiset ja kuolemat. Myös lisäsairaudet ovat edelleen merkittävä kustannus, vaikka niiden määrä on vähentynyt. Tämä kaikki osoittaa, että diabeteksen varhaiseen toteamiseen ja mahdollisimman tehokkaaseen hoitoon on järkevää investoida.

Kun munuaistauti aikatauluttaa diabeetikon arjen kokonaan uusiksi, syntyy elämänilo pienistä asioista. Tämän osoittivat todeksi Munuais- ja maksaliiton ja Diabetesliiton kurssilla lokakuussa 2017 olleet dialyysihoitoiset diabeetikot läheisineen.

Diabeteksen hoito on iäkkäillä usein haasteellisempaa kuin nuoremmilla aikuisilla. Myös hoidon tavoitteet poikkeavat: senioreilla tärkeää on hyvä elämänlaatu, oireettomuus ja turvallinen arki.

Diabetesliitto selvitti pumppuhoidon ja sensoroinnin tilaa suomessa. Kyselyn mukaan molempiin olisi enemmän kiinnostusta kuin mitä terveydenhuolto on pystynyt tarjoamaan.

Veikko Lindell on vuosien aikana huomannut, että luonnossa liikkuminen on hyvä keino pitää kakkostyypin diabetes ja verensokeri kurissa. Luonto paitsi virkistää myös väsyttää terveellisellä tavalla: tulee nukuttua hyvin. Sipoon terveydenhuollossa luonnossa liikkumista käytetään diabeetikoiden hoidon tukena.

Lääkekorvausjärjestelmää tulisi uudistaa perinpohjaisesti. Tyypin 2 diabeteksen lääkkeistä leikkaaminen on epäoikeudenmukainen osauudistus. Näin totesivat kansanedustajat Diabetesliiton ja eduskunnan diabetesryhmän järjestämässä seminaarissa, jossa keskusteltiin lääkehoidosta.

Jokaiselta sairaalan päivystykseen yleisoireiden vuoksi tulevalta olisi perusteltua mitata verensokeri, osastonylilääkäri Saara Metso Taysista sanoo. Taysin ensiapu Acuta on viime aikoina kiinnittänyt erityistä huomiota diabetesta sairastaviin potilaisiin, jotta mahdollinen liian matala tai korkea verensokeri ei jäisi huomaamatta. 

Diabetesliiton toimintastrategiassa 2017–2020 keskitytään kolmeen tavoitteeseen: että Diabetesliitto on vetovoimainen yhteisö, että kaikki diabeetikot saavat tasavertaisesti ammattimaista hoitoa ja ohjausta ja että diabeteksen ehkäisyssä saavutetaan tuloksia. Liiton kokouksessa ja järjestöpäivillä Kuopiossa puhuttiin myös muista kiinnostavista asioista.

Diabetesliiton uuden lääkärin Anu-Maaria Hämäläisen mielestä diabeteksen eri ammattilaisilla olisi paljon arvokasta jaettavaa. Hän korostaa, että jokaisen diabeetikon elämä, sairaus ja tuen tarve ovat erilaiset.