Liikunta ei pidennä ikää, mutta tekee elämästä mukavampaa
Liikunta edistää terveyttä ja parantaa elämänlaatua, mutta pitkää ikää liikunta-aktiivisuus ei tutkija Elina Sillanpään mukaan takaa. Mutta hidastaako säännöllinen liikunta biologista vanhenemista?
Vertaistukea vastasairastuneiden vanhemmille
Diabetesta sairastavan Rasmus-pojan äiti Janika Killström päätti tarjota vastasairastuneiden diabeetikkolasten perheille vertaistukea Jorvin sairaalassa. Vertaistuen tavoitteena on, että vanhemmilla olisi turvallisempi ja varmempi olo heti sairauden alussa. Tieto siitä, että toinen perhe on kokenut saman ja selvinnyt, antaa voimia.
Matka maailmanmestariksi
Tuomo Tompurista tuli pyöräsuunnistuksen maailmanmestari, kun hän oli sairastanut tyypin 1 diabetesta yli kaksikymmentä vuotta. Voiton jälkeen miestä hymyilytti, mutta maailmanmestaruuteen ei liittynyt minkäänlaista tunnemyrskyä. Suuremman tunnekuohun hänelle aiheutti aktiiviurheilusta luopuminen, vaikka elämä on tarjonnut tilalle monta hienoa asiaa: muun muassa lääkärin- ja tutkijanuran sekä perheen.
Lepoa liikunnan vastapainoksi
Tiesitkö, että jopa 95 prosenttia jaksamiseen vaikuttavasta palautumisesta tapahtuu unen aikana? Kehon palautumista kaikenlaisesta rasituksesta edistää myös rentouttavien asioiden tekeminen.
Nautitko jo liikuntalääkettä, ykköstyypin diabeetikko?
Myös tyypin 1 diabeetikko tarvitsee liikuntaa itsensä hoitamiseen. Kunnon koheneminen vaikuttaa verensokeriin, vähentää lisäsairauksien riskiä ja auttaa pysymään energisempänä arjessa. Liikunta laskee verensokeria paitsi suorituksen aikana myös sen jälkeen, joten ykköstyypin diabeetikon täytyy tuntea liikunnan, ruuan, verensokerin ja insuliinin annostelun yhteispeli, jotta hän voi liikkua turvallisesti, ilman pelkoa liian matalan verensokerin vaarasta.
Professori Ilkka Vuori: Iäkkäänkin kannattaa liikkua, mutta ei hampaat irvessä
Kohtuullisuus, professori Ilkka Vuori sanoo lyhyesti, kun häneltä kysyy, mikä on tärkeintä iäkkäiden ihmisten liikunnassa. Jos liikunta ylittää omat fyysiset ja henkiset voimavarat, lisähyödyt terveydelle ja kunnolle jäävät pieniksi kasvavasta uurastuksesta huolimatta, ja samalla riskit voivat kasvaa. Siksi kuntoilussa kannattaa mieluummin panostaa määrään kuin rasittavuuteen.
Laihduttaako liikunta?
Kun tarkoitus on pudottaa painoa, ihmisen energiatasapainon tulee muuttua. Keinoksi tähän suositellaan elämäntaparemonttia, johon kannustetaan usein antamalla neuvoja uusiin ruokailutottumuksiin. Mutta voiko painoa pudottaa lisäämällä liikuntaa?
Selätä sohvan houkutus
Liikunnan aloittaminen ei välttämättä vaadi kuntosalille tai jumppaan lähtemistä. Myös arkeen voi lisätä liikettä. Kun pääset näin alkuun, voit myöhemmin asettaa itsellesi isomman tavoitteen ja aloittaa vaikka säännölliset kävelyretket tai uintivuorot. Kipinä liikkumiseen täytyy kaivaa oman mielen sopukoista: se voi olla vaikka valoisampi mieli, paremmat unenlahjat tai energisempi olo.
Lyhytkin treeni vaikuttaa suotuisasti suolistomikrobeihin
Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan jo muutaman minuutin säännöllinen tehotreeni voi antaa merkittäviä terveyshyötyjä tyypin 2 diabeetikoille. Lyhyt mutta intensiivinen harjoittelu vaikuttaa suoliston mikrobikantaan ja voi vähentää näin esimerkiksi lisäsairauksien riskiä.
Himoliikkujalla on laaja lajivalikoima
Liikuntaharrastuksen aloittaminen johti myönteiseen kierteeseen oululaisen Liisa Mutasen elämässä. Liikunta on parantanut hänen kuntoaan ja tuonut hyvää mieltä. Nykyisin liikkuminen on Liisalle intohimo, ja hänen lajivalikoimaansa kuuluu monenlaista liikuntaa. Hän on kerännyt paljon tietoa verensokerinsa liikkeistä eri tilanteissa, jotta liikkuessa ei tulisi ikäviä yllätyksiä.
Puoli tuntia päivässä – vaikka pätkissä
Yhdysvalloista kantautuu hyviä uutisia, sillä uusimman tutkimustiedon mukaan jo parin minuutin liikuntahetkillä on myönteisiä terveysvaikutuksia, jos päivän aikana tulee liikuttua yhteensä puolisen tuntia. - Lyhyistä liikuntapätkistä on hyötyä etenkin niille, jotka eivät muuten juuri liiku, Diabetesliiton liikuntasuunnittelija, fysioterapeutti Eira Taulaniemi sanoo.
Hei, me liikutaan!
Jotta liikunnasta tulisi pysyvä harrastus, sen pitää tuottaa iloa ja hyvää oloa. Janne Mikkonen, Jouko Puustinen, Kaisa Mäki-Petäjä, Anneli Heiskanen ja Kati Multanen kertovat, millaisesta liikunnasta he pitävät ja miksi.
Hyvästi kakkostyyppi!
Brittitutkimuksesta saatiin lupaavia tuloksia painonpudotuksesta: 86 prosentilla diabeetikoista, jotka onnistuivat pudottamaan painoa 15 kiloa, sokeriaineenvaihdunta palautui normaaliksi. Mutta mitä sanovat suomalaiset asiantuntijat: voiko kakkostyypin diabeteksen parantaa?
Lisää liikkuvuutta
Diabetekseen liittyvä kudosten sokeroituminen kiristää jänteitä ja jäykistää niveliä, mikä voi aiheuttaa liikerajoituksia etenkin käsiin. Arjen aktiviteetit pitävät yllä liikkuvuutta, mutta esimerkiksi suurten pallonivelten liikelaajuuden turvaamiseksi tarvitaan myös venyttelyä.
Olli Rahnasto, tennisammattilainen
Olli Rahnasto pelasi kolmikymppiseksi asti tennistä ammatikseen, ja peliuran jälkeen hän ryhtyi valmentajaksi. Hän kannustaa nuoria pelaajia kolmella ohjeella: nauti, treenaa monipuolisesti, älä kiirehdi. Hän on sitä mieltä, että liian nuorena ei pitäisi keskittyä yhteen ja samaan lajiin.
Markku Saraheimon neuvot aktiiviliikkujille
Insuliinihoitoinen diabeetikko voi urheilla tavoitteellisesti siinä missä muutkin. Osaamista diabeteksen hoidon ja aktiiviurheilun yhdistäminen kuitenkin vaatii. Lääkäri Markku Saraheimo on hoitanut useita urheilijoita, joilla on tyypin 1 diabetes. Poimi tästä Markun parhaat neuvot.
Martin Berger, ammattijääkiekkoilija
Martin Berger on pelannut jääkiekkoa 3-vuotiaasta asti isänsä jalanjäljissä ja nyt 21-vuotiaana hän pelaa ammattilaisena SM-liigassa. Kolmen vuoden takainen sairastuminen diabetekseen oli suuri järkytys mutta samalla helpotus: se selitti, miksi pelaaminen oli ollut vaikeaa tuolla kaudella. Verensokerilukemilla on suora yhteys Martinin pelisuorituksiin, joten diabeteksen hoidossa on oltava tarkkana.
Myötätunto loiventaa stressiä
Taipumus kokea kielteistä stressiä on yksilöllistä, ja siihen vaikuttavat pitkälti persoonallisuuden piirteet. Stressiherkällä ihmisellä kuormitus kasvaa usein huomaamatta siihen pisteeseen, että turvavyöhykkeen rajat ylittyvät.
Rahatilanne voi katkaista hyvän hoidon
Diabeteslääkäri Atte Vadén on huolissaan siitä, että lääkekorvausleikkausten vuoksi osa diabeetikosta on joutunut luopumaan tarpeelliseksi kokemastaan hoidosta. Vastaanotolla pohditaan nykyään usein, millaiseen lääkitykseen potilaalla on varaa. Eivätkä lääkemenot huoleta pelkästään eläkeläisiä ja työttömiä vaan myös pienipalkkaisia työssäkäyviä.
Pysy pystyssä
Kaatumistapaturmat yleistyvät vanhalla iällä. Kaatumisesta aiheutuvat vammat voivat heikentää merkittävästi toimintakykyä ja elämänlaatua. Kaatumisriskiä voi vähentää säännöllisellä, monipuolisella liikunnalla. Liikuntasuunnittelija, fysioterapeutti Eira Taulaniemi antaa ohjeet helppoihin tasapaino- ja lihasvoimaharjoituksiin.
Rahkjärven perheessä elää toivo terveemmästä tulevaisuudesta
Molempien lasten ykköstyypin diabetes, perheen isän vakava sairauskohtaus ja isoäidin etenevä muistisairaus. Rahkjärven perheen elämäntilanne on haastava, mutta siitä huolimatta he jaksavat uskoa parempaan huomiseen. Aino ja Eevi iloitsevat siitä, että he eivät tunne itseään koskaan yksinäisiksi: he voivat jakaa kaikki diabetesasiat keskenään.
Diabetes ja urheiluharrastus – palkitseva ja sopivan haasteellinen yhtälö!
11-vuotiaat Tobias Syrjä ja Emil Törmälä ja 12-vuotias Antti Sainio ovat energisiä nuoria, joille on yhteistä intohimo yleisurheilua kohtaan ja tyypin 1 diabetes. Pojat harrastavat yleisurheilua Tampereen Pyrinnön valmennusryhmässä, jossa orientoidutaan kilpailemiseen. Miten he ovat yhdistäneet diabeteksen hoidon ja tavoitteelliseen urheiluharrastukseen?
Sopivasti lihava
Itseruoskinta ja oman kehon vihaaminen eivät auta painonhallinnassa. Kehoonsa hyväksyvästi suhtautuva haluaa itselleen hyvää ja pitää itseään hyvinvoinnin arvoisena, vaikka hän ehkä on tyytymätön painoonsa. Näistä lähtökohdista on helpompi muuttaa elintapoja.
Koukussa kävelyyn
Kakkostyypin diabetesta sairastava Erkki Savolainen oli aiemmin liian väsynyt liikkumaan, mutta vuosi sitten hän päätti, että hänen täytyy tehdä jotakin terveytensä eteen. Nyt hän on kävellyt itsensä 20 kiloa kevyemmäksi ja saanut diabeteksensa hallintaan. Samalla liikunnasta on tullut elämäntapa.
Uusi Minä voin -palvelu tukee diabeteksen omahoitoa
Joulukuun alussa avattiin uusi verkkopalvelu tukemaan ykköstyypin diabeetikoiden omahoitoa. Palvelu tarjoaa työkaluja, joiden avulla heidän on mahdollista parantaa jaksamistaan diabeteksen hoidon ylä- ja alamäissä.