Kovatehoista supertreeniä harkiten
Jokunen vuosi sitten Suomessa alettiin kohista HIT-treenistä, joka tarkoittaa kovatehoista lyhtykestoista harjoittelua. Vartin tehotreenissä rasva palaa ja kunto kohenee yhtä hyvin kuin tunnin sauvakävelylenkillä.
Vaikka HIT-treeni tutkimuksen mukaan parantaa insuliiniherkkyyttä huomattavasti, asiantuntijat kuitenkin toppuuttelevat: diabeetikon kannattaa lisätä liikunnan tehoja hitaasti ja harkiten.
Hyvä, paha mielihyvä
Syöminen tuottaa iloa, rentouttaa ja lohduttaa. Syömisestä voi saada nautintoa myös silloin, kun ei ole nälkäinen, mikä voi tehdä syömisen hallinnasta vaikeaa. Tietoinen syöminen auttaa kokemaan mielihyvää jo pienestäkin määrästä ruokaa.
Nuku hyvin, voit paremmin
Terveyden peruspilareina pidetään liikuntaa ja terveellistä ruokaa ja unohdetaan usein, miten suuri merkitys hyvillä yöunilla on hyvinvoinnille. - Jos nukkuminen on pielessä, terveyttä on vaikea edistää, unihäiriöpotilaita päätyökseen hoitava dosentti Henri Tuomilehto sanoo.
Osku löysi rutiinit pelipäiviin
Osku Heinosen unelmasta tuli totta viime syksynä: hän siirtyi Kouvolan Kouvoihin ja pelaa nyt ensimmäistä kauttaan koripalloa täysammattilaisena. Kokeilujen kautta hän on löytänyt omat rutiinit diabeteksen hoitoon pelipäivinä.
Uskomattomat uskomushoidot – mikä niissä vetoaa?
Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset luottavat tieteeseen, mutta silti moni turvautuu myös uskomushoitoihin. Jopa joka viides suomalainen uskoo, että luontaislääkkeet ovat usein parempia kuin lääkärien määräämät lääkkeet. Mikä uskomushoidoissa vetoaa?
”Nyt puhelin laulaa vertaistukea”
Näön heikentyminen havahdutti 32-vuotiaan Niina Vainion pitämään parempaa huolta itsestään. Hän hakeutui diabeteskurssille Diabeteskeskukseen, jossa hän sai hyviä vinkkejä diabeteksensa hoitoon. Erityisen iloinen hän oli siitä, että hän tapasi viimein muita, jotka elävät saman sairauden kanssa.
Minustako kasvissyöjä?
Kasvisruokavalio tarjoaa diabeetikoille monia terveyshyötyjä: se auttaa muun muassa verensokerin ja verenpaineen hallinnassa. Monipuolisen kasvisruokavalion toteutus on nyt entistä vaivattomampaa.
Pelko diabetesta sairastavan seuralaisena
Huolet ja pelot kuuluvat elämään. Ne voivat auttaa suojautumaan ikäviltä asioilta. Mutta pelot voivat myös alkaa elää omaa elämäänsä ja kapeuttaa elämänpiiriä.
- Jokaisen on hyvä joskus miettiä, elääkö enemmän huolten kuin toiveiden ohjaamana, Diabetesliiton psykologi Helena Nuutinen sanoo.
Vertaistuki ja läheiset antavat voimaa
Kysyimme muutamilta ihmisiltä, mikä saa heidät jaksamaan oman tai läheisen diabeteksen kanssa. Myös Diabetesliiton psykologi Kirsi Ikuli kertoo omat vinkkinsä diabeteksen kanssa elämiseen. Hän sanoo, että hoidon tavoitteet voivat joustaa jaksamisen mukaan.
Ulos uupumuksesta
Uupumusta ja pelkoa, yhä uusia sairaslomia, pahenevia allergiaoireita ja heilahtelevia verensokeriarvoja. Raahelaisen Lea Käräjäojan elämä oli muutama vuosi sitten yhtä sairastelukierrettä. Hän sai elämänsä hallintaan hyvän hoitosuhteen, uuden lääkityksen, sensoroinnin, työpaikan vaihdosten ja vertaistuen avulla.
Raili sai verensokeriarvot kohdilleen kävelemällä
Kuusi vuotta sitten Raili Wallenius meni valittamaan jatkuvaa väsymystään lääkärille. Hänen olonsa oli niin voimaton, että hänen oli vaikea ylipäätään nousta ylös. Painoa oli 120 kiloa.
Sitten hän alkoi kävellä. Nyt hän on 50 kiloa kevyempi, ja verensokeriarvotkin ovat erinomaisia.
Ante Haltan matka mielen hyvinvointiin
Ante Haltta on sinut itsensä, masennuksen ja diabeteksen kanssa. Hän on kulkenut pitkän tien Inarinjärven rannalta Helsinkiin, burnoutista masennuksen kautta sisäiseen rauhaan. Viimeiset 16 vuotta hän on toiminut Mielenterveyden keskusliiton vertaisohjaajana.
Terve metsä!
Veikko Lindell on vuosien aikana huomannut, että luonnossa liikkuminen on hyvä keino pitää kakkostyypin diabetes ja verensokeri kurissa. Luonto paitsi virkistää myös väsyttää terveellisellä tavalla: tulee nukuttua hyvin.
Sipoon terveydenhuollossa luonnossa liikkumista käytetään diabeetikoiden hoidon tukena.
Kunto kasvaa kivassa seurassa
Tornion diabetesyhdistys huolehtii jäsentensä kunnosta yhteisillä kuntosalitreeneillä. Tutussa ryhmässä on helppo ja mukava harrastaa liikuntaa.
Hoivan puute lapsena voi näkyä sairauksina aikuisiässä
Terveysjournalismi keskittyy yksilön omiin elämänvalintoihin, teknologisesti mitattavaan kehoon ja lukkoon lyötyyn perimään, mutta unohtaa psyyken. Näin siitä huolimatta, että on jo pitkään tiedetty, että varhaislapsuuden ihmissuhteet ja kehitys ovat keskeinen tekijä aikuisiän terveydessä, Vienna Setälä-Pynnönen sanoo. Hän tutki väitöskirjassaan tiedejournalismin tapoja esittää ihmiset ja heidän välisensä suhteet.
Rasva lähtee liukkaasti maksasta
Professori Pertti Mustajoella on hyviä uutisia. Kun ylipainoinen muuttaa ruokavaliotaan ja laihtuu, rasvaa lähtee eniten pahimmasta paikasta, maksasta. Vasta viime vuosina on opittu ymmärtämään, miten haitallista rasva maksasoluissa on.
Mistä löydän mä ystävän?
Yksinäisyys on yksi aikamme suurimmista ongelmista. Etenkin iäkkäämmät, sairauksien uuvuttamat ihmiset saattavat unohtua yksin neljän seinän sisälle. Vanhusytön keskusliiton Ystäväpiiri-ryhmistä moni on löytänyt kavereita ja jopa sydänystävän.
Mikä aiheuttaa diabeetikon matalan D-vitamiinitason?
Näyttää siltä, että diabeetikon elimistö pystyy muuta väestöä huonommin hyödyntämään D-vitamiinia. Miksi näin on? Oulun yliopistossa selvitetään ykkös- ja kakkostyypin diabeetikoiden matalien D-vitamiinitasojen takana olevia mekanismeja.
Onko älypuhelinten terveyssovelluksista oikeasti hyötyä?
Älypuhelimiin on saatavilla kymmeniä tuhansia terveyteen liittyviä sovelluksia. Mutta onko niistä oikeasti hyötyä terveyden vaalimisessa?
Sanatyöläinen Taina West: Rakastan sanaa diabetes
Taina West ei vuosiin piitannut sairauksistaan, kunnes viitisen vuotta sitten hän päätti jättää tupakanpolton ja alkoholin ja muokata ruokavalionsa terveellisemmäksi. Hän hoitaa terveyttään myös fillaroimalla, vesijuoksemalla ja kuntosalilla. Niin ja nauramalla: - Voin huonosti jos en saa nauraa päivittäin, hän sanoo.
Tuen tarpeessa
Kun lapsi sairastuu diabetekseen, useimmat vanhemmat tarvitsevat jonkinlaista tukea asian käsittelyyn ja arjen uudelleen järjestelyyn. Toisille riittää keskusteluapu ja vertaistuki, toiset tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten palveluita ja vahvempaa psyykkistä tukea.
Elämäntapana itsensä voittaminen
Tamperelainen Maija Loikkanen on harrastanut body fitnessiä kolme vuotta. Laji vaatii kurinalaista lihaskuntoharjoittelua ja tarkoin punnittua ravintoa. Palkinnoksi Maija on saanut paitsi timmin vartalon myös paremmat yöunet ja loistavat verensokeri-, kolesteroli-, maksa- ja munuaisarvot. Hän on aina pitänyt haastavasta treenaamisesta, ja lisäksi häntä kannustaa lajiin kova kilpailuvietti.
Äänetön vaeltaja rantakaislikossa
Hämeenkoskelainen Risto Lundström innostui melonnasta kymmenisen vuotta sitten ja on sen jälkeen tehnyt lukuisia lyhyitä ja pitempiä melontaretkiä joilla, järvillä ja merellä. Näillä reissuilla hän rentoutuu ja tyhjentää päätään. Erityisen viehättävää hänestä on lähteä ajelemaan kajakin ja kartan kanssa ilman ennakkosuunnitelmaa ja pysähtyä, kun löytyy mukava paikka.
Lääkkeeksi liikuntaa
Liikunta on tehokas lääke, jonka voi myös itse määrätä itselleen. Tämäkin lääke auttaa vain, jos sitä nauttii säännöllisesti.
Liikunnan Käypä hoito -suositus päivitettiin äskettäin. Miten liikuntalääkettä pitäisi suosituksen mukaan annostella, jotta se tehoaisi parhaiten?
Polveen sattuu – pahentaako vai auttaako liikunta?
Kun polveen sattuu, sitä ei tee mieli rasittaa. Kuitenkin oikein annosteltuna ja harjoitettuna liikunta on lääkettä polvikipuihin.
Jutun lopussa on harjoitusohjelma, joka parantaa lihasten voimaa, nivelten liikkuvuutta, tasapainoa ja kehon hallintaa.