Keho&Mieli

Parisuhdekurssilta tukea sairaan lapsen vanhemmille

Lapsen sairastuminen voi viedä vanhempien voimat ja panna parisuhteen koetukselle. Kiikoislaiset Mikko ja Piia Ruotsalainen lähtivät etsimään parisuhdekurssilta uusia eväitä ja voimavaroja suhteensa hoitamiseen. He pitivät kurssia niin onnistuneena, että päättivät kouluttautua itsekin parisuhdekurssien ohjaajiksi.

Asioista niiden oikeilla nimillä

Monet haluaisivat puhua mielenterveyteen liittyvistä asioista, mutta terveydenhuollossa ei usein löydy siihen aikaa eikä resursseja. Joensuun seudun diabetesyhdistys käynnisti Mielen Mellitus -hankkeen, joka haluaa herättää keskustelua ja aurata tietä avoimemmalle ilmapiirille, jotta mielenterveyden asioista voitaisiin puhua niiden oikeilla nimillä.

Urheilija luottaa omiin kokemuksiinsa

Diabetesta sairastava urheilija joutuu keskittymään urheilusuorituksen lisäksi verensokerinsa säätelyyn, sillä veren sokeritaso vaikuttaa suoritukseen. Tämä korostuu erityisesti kilpailuissa, joissa kilpailujännitys vielä sotkee verensokeriarvoja. Liikunnanohjaaja Noora Smolander selvitti opinnäytetyössään, miten kilpaurheilijat selättävät sairauden ja urheilun yhteensovittamisen haasteita.

Katutanssia neljänä iltana viikossa

Neljät tanssitreenit pitävät oululaisen 11-vuotiaan Olli Sukuvaaran hyvässä kunnossa. Katutanssissa häntä viehättää erityisesti vapaus ja mahdollisuus improvisaatioon. Ollilla todettiin ykköstyypin diabetes vuosi sitten, mutta se ei hidastanut tahtia: hän oli takaisin tanssitunneilla jo seuraavana päivänä diagnoosista.

Tunteet lihottavat

- Vatsan nälkä on energiavajeen täyttämistä, suun nälkä on tavan vuoksi syömistä tai herkuttelua, tunnesyöminen on sydämen nälkää, psykologi Katarina Meskanen sanoo. Hän korostaa, että lohtusyöjä ei laihdu kaloreita laskemalla, vaan tutkimalla tunteitaan.

Koko kansan sairaus

Aikaisemmin melko harmittomana vanhuuden sairautena pidetystä kakkostyypin diabeteksesta tuli kuin salaa kansantauti 1980-luvulla. – Vaikka Suomessa on kehitetty helppo ja halpa kakkostyypin diabeteksen riskitesti, vain harva sairastumisvaarassa oleva tarttuu asiaan vakavasti, professori Jaakko Tuomilehto harmittelee. Huolestuttavinta hänestä on, että tautia tavataan yhä nuoremmilla.

Kontaktilajien karaisema kyseenalaistaja

Muun muassa uimahyppyjä, jalkapalloa, rugbya ja laitesukellusta harrastanut Liisa Suutarla löysi uuden lajin muutettuaan Kanadasta Suomeen: roller derbyn. Kontaktilajien karaisema nuori nainen haastaa sekä itseään että muita kyseenalaistamaan asioita. Aika ajoin hän kapinoi diabetesta vastaan, mutta haluaa silti päästä paremmin selville siitä, miten hänen pitäisi itseään hoitaa. Mutta mitä ihmettä on roller derby?

MediYoga mukana FinnDiane-tutkimuksessa

MediYogan yksi perusasia on nenän kautta tapahtuva syvähengitys, joka yhdistetään joogaliikkeisiin. Useissa tutkimuksissa syvähengityksen on todettu vaimentavan sympaattisen hermoston yliaktiviteettia. – Selvitämme nyt osana FinnDiane-tutkimusta, voiko 12 viikon MediYoga-jakso saada aikaan pysyvämpiä muutoksia tyypin 1 diabeetikon autonomisen hermoston toiminnassa, tutkimuslääkäri Milla Rosengård-Bärlund kertoo.

Lihomisen lainalaisuudet kiehtovat

Professori Pertti Mustajoki on tutkinut lihavuutta yli 30 vuotta, eikä into ole laantunut vieläkään, vaikka hän on jo eläkkeellä. Hän kammoksuu sitä, että laihduttajan pitää muuttaa elämäntapojaan tai tehdä ruokaremontti. Se kuulostaa kauhean työläältä. – Kannattaa aloittaa yhdellä tai kahdella sellaisella muutoksella, jotka pystyy pitämään, hän neuvoo.

Liike on lääke nivelrikon hoidossa

Nivelrikkoa ei voi parantaa, mutta sopivalla liikunnalla voidaan lievittää sen oireita ja pitää toimintakykyä yllä. - Liikkuessa aineenvaihdunta vilkastuu ja nivelkapselin sisällä oleva neste voitelee paremmin niveltä. Näin liike muuttuu sujuvammaksi, ja kipu ja turvotus vähenevät, erikoistutkija Marjo Rinne UKK-instituutista kuvailee. Hän huomauttaa, että vaikka kipu on varoitussignaali, sitä ei pidä kunnioittaa liikaa vaan kannattaa lähteä sinnikkäästi liikkeelle.

Piste tupakoinnille

Tupakoinnin lopettaminen kannattaa: joka neljännen miehen erektiohäiriö paranee, maku- ja hajuaisti alkavat parantua muutaman päivän sisällä lopettamisesta, yskä ja limannousu lievittyvät 1–2 kuukaudessa, keuhkojen toiminta paranee merkittävästi 2–3 kuukaudessa ja sepelvaltimotaudin riski puolittuu vuodessa. – Lopettaisitko jo tänään?

Maltilla makeaa

Runsasta sokerin syöntiä kannattaa välttää, mutta kaikesta makeasta ei tarvitse luopua. Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmin mukaan on olemassa vain vähän tutkimusnäyttöä siitä, että runsas sokerin käyttö sinänsä olisi yhteydessä huonoon terveyteen. Tiettyjen sokeroitujen elintarvikkeiden käytöllä ja terveysriskeillä on sen sijaan vahvempi yhteys.

Kuka voi olla terveesti pullukka?

Tutkijat ovat huomanneet, että joissakin olosuhteissa ja tilanteissa ylipainoisten ennenaikainen kuolleisuus näyttäisi olevan pienempää kuin normaalipainoisten. Ilmiötä kutsutaan lihavuusparadoksi, sillä ylipainon tiedetään varmuudella altistavan monille sairauksille. Professori Aila Rissasen mukaan ainakin osan ilmiöstä selittävät hyvät geenit ja runsas liikunta, mutta onko ilmiön takana muutakin?

Aikamoinen lauma

Nauru ja itku, huolettomuus ja huolen kantaminen, ilo ja suru, valo ja pimeys. Vastakohdat sävyttävät Kai Lehtisen elämää. Kolmen diabeetikkolapsen ja esikoisensa tulipalossa menettäneen näyttelijän arki on välillä komediaa ja välillä tragediaa ja välillä molempia yhtä aikaa.

Miten D-vitamiini vaikuttaa terveyteen?

Aurinkoa ei ole juuri näkynyt viime kuukausina. Mistä suomalainen saa D-vitamiinia sydäntalvella? Vaikuttaako purkista otettu D-vitamiini terveyteen ja sairauksien ehkäisyyn? Tutkimusten mukaan D-vitamiinin puute lisää monien sairauksien riskiä.

Hoitovaikutus näkyy aivoissakin

Hyvän hoitosuhteen luoma hoitovaikutus voidaan todentaa aivokuvantamisella. Se ei siis ole lumetta, kuten lääketieteessä on totuttu kutsumaan muuta kuin kemiallista vaikutusta. Empaattinen lääkäri voi innostaa ruokailutottumusten muutoksiin ja jopa lieventää leikkauspotilaan kivun tuntemuksia.

Myönteisyys motivoi

Elämäntapaohjaajan vuorovaikutustaidot vaikuttavat siihen, innostuuko ohjattava muuttamaan elämäntapojaan. Elämäntapaohjaus voi vahvistaa myönteisiä tunteita ja ohjattavan uskoa oman elämänsä hallintaan tai se voi lisätä hänen syyllisyyden tunteitaan ja elämäntapa-asioiden vastenmielisyyttä.

Ei kiitos kihtiä!

Kihti on paljon muutakin kuin kipeä ukkovarvas: se on elimistön jatkuva tulehdustila. Kihti on melko tavallinen vaiva diabeetikoilla, mutta sitä voi ehkäistä elämäntavoilla.

Vihdoinkin homma hoidossa

Kalle-Ville Ruohonen suuttui ensin televisio-ohjelmalle ja sitten itselleen ja teki elämässään täyskäännöksen: nyt kaikki vanhat tutut eivät heti tunnista häntä. Miehen paino on pudonnut yli 30 kiloa, huippulukemissa huidellut verenpaine on normaalitasolla ja insuliinihoitokin voitiin lopettaa.

Hyvä hoito on tahdon asia

Terveyskeskuslääkäri Hilkka Tirkkonen sanoo, että kakkostyypin diabeteksen elintapahoidossa on kyse pienistä asioista: pienistä muutoksista ruokailussa, liikkumisessa ja käyttäytymisessä. Vaikka diabetes on monimuotoinen sairaus, sen hoito ei ole ydinfysiikkaa, siihen riittää normaali terve järki.

Miten itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet sopivat yhteen?

Jos käyttää reseptilääkkeiden kanssa itsehoitolääkkeitä tai luontaistuotteita, kannattaa valmisteiden yhteensopivuus aina varmistaa. Joskus yhteisvaikutus voi johtaa vakaviin yllätyksiin.

Merikilpikonnia suojelemassa

Matti, 63-vuotias eläkkeellä oleva mies Keski-Suomesta, lähti tyttärensä houkuttelemana merikilpikonnien suojelutyöhön Karibialle. Mieli oli ensin epäileväinen – miten sokeritautinen ja masentuvainen mies siellä pärjäisi – mutta matkalta palasi kotiin onnellisempi ja vähemmän lääkkeitä tarvitseva ihminen.

Suositeltavaa syömistä

Enemmän pehmeitä rasvoja, pähkinöitä, D-vitamiinia ja täysjyväviljaa. Vähemmän punaista lihaa, sokeria ja kovaa rasvaa. Näin neuvoo syksyllä 2013 julkaistu uusi pohjoismainen ravitsemussuositus, joka tarkkojen määräsuositusten sijaan korostaa laadukkaan ruuan merkitystä.

Syömisestä tuli ongelma

Yksi vahtii jokaista suupalaansa, laskee kaloreita ja liikkuu pakonomaisen paljon. Toinen ahmii herkkuja salaa ja jättää tarpeelliset insuliiniannokset pistämättä. Kyllä, molemmat ovat sairastuneet syömishäiriöön. Syömishäiriöt ovat psykosomaattisia sairauksia, joissa oireilevat sekä keho että mieli, joten parhaisiin hoitotuloksiin päästään kun hoidossa on mukana moniammatillinen tiimi.

Mistä valoa mielen mustuuteen?

Toisilla masennus näkyy mielialassa, toisilla oireet ovat psykosomaattisia, kuten kipua ja ruokahaluttomuutta. Masennus on kokonaisuus, johon ihmiset reagoivat eri tavoin. – Masennuksen ehkäisyyn ja hoitoon tulisi käyttää kaikkia mahdollisia keinoja nykyistä useammin, vaativat professori Aila Rissanen ja lääkäri, tutkija Eero Castrén.