Liikunta

Kunto kasvaa kivassa seurassa

Tornion diabetesyhdistys huolehtii jäsentensä kunnosta yhteisillä kuntosalitreeneillä. Tutussa ryhmässä on helppo ja mukava harrastaa liikuntaa.

Elämäntapana itsensä voittaminen

Tamperelainen Maija Loikkanen on harrastanut body fitnessiä kolme vuotta. Laji vaatii kurinalaista lihaskuntoharjoittelua ja tarkoin punnittua ravintoa. Palkinnoksi Maija on saanut paitsi timmin vartalon myös paremmat yöunet ja loistavat verensokeri-, kolesteroli-, maksa- ja munuaisarvot. Hän on aina pitänyt haastavasta treenaamisesta, ja lisäksi häntä kannustaa lajiin kova kilpailuvietti.

Äänetön vaeltaja rantakaislikossa

Hämeenkoskelainen Risto Lundström innostui melonnasta kymmenisen vuotta sitten ja on sen jälkeen tehnyt lukuisia lyhyitä ja pitempiä melontaretkiä joilla, järvillä ja merellä. Näillä reissuilla hän rentoutuu ja tyhjentää päätään. Erityisen viehättävää hänestä on lähteä ajelemaan kajakin ja kartan kanssa ilman ennakkosuunnitelmaa ja pysähtyä, kun löytyy mukava paikka.

Lääkkeeksi liikuntaa

Liikunta on tehokas lääke, jonka voi myös itse määrätä itselleen. Tämäkin lääke auttaa vain, jos sitä nauttii säännöllisesti. Liikunnan Käypä hoito -suositus päivitettiin äskettäin. Miten liikuntalääkettä pitäisi suosituksen mukaan annostella, jotta se tehoaisi parhaiten?

Polveen sattuu – pahentaako vai auttaako liikunta?

Kun polveen sattuu, sitä ei tee mieli rasittaa. Kuitenkin oikein annosteltuna ja harjoitettuna liikunta on lääkettä polvikipuihin. Jutun lopussa on harjoitusohjelma, joka parantaa lihasten voimaa, nivelten liikkuvuutta, tasapainoa ja kehon hallintaa.

Kaivopuistosta Jäämerelle hiekkateitä pitkin

Timo Saarinen matkasi polkupyörällä Helsingistä Jäämerelle. Urakan haastavuutta lisäsi diabeteksen lisäksi vielä se, että hän päätti kulkea vain hiekkateitä ja metsäpolkuja pitkin. Jutun lopussa Timo kertoo omista kokemuksistaan maastopyöräilyn ja pumppuhoidon yhteensovittamisesta sekä sensoroinnista (luettavissa vain verkkolehdessä).

Kansalaisten liikkuttajat

Suomalaisilla liikunta- ja urheilujärjestöillä on vahva rooli terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toteuttamisessa. Se on monen liikuntajärjestön päätehtävä. Liikuntajärjestöt tekevät monilla paikkakunnilla yhteistyötä kansanterveysjärjestöjen kanssa.

Niko – hyppääjien sukua

Kuusitoista vuotias Niko Kytösaho on Suomen mäkihypyn suuri lupaus. Tammikuussa normaalimäen SM-kullan voittanut nuori mies tähtää maailman huipulle. Viime keväänä asiat hiukan mutkistuivat, kun Niko sairastui ykköstyypin diabetekseen. Unelmistaan hän ei kuitenkaan luopunut.

Insuliinihoidon ja liikunnan yhteensovittaminen

Liikunnan ja insuliinihoidon yhteensovittaminen on melkoinen taitolaji. Säännöllisen urheiluharrastuksen aloittaminen vaatii suunnittelua ja analysointia, jotta erityisesti matala verensokeri ei yllätä. Vaikka liikuntaan olisi varautunut hyvin, yllätyksiä ja virhearvioita tulee jokaiselle, koska verensokeritasoon vaikuttaa niin monta asiaa.

Pyöräilykausi jatkuu

Pyörää ei kannata viedä syksyllä varastoon. Sopivilla varusteilla pyöräilyä voi jatkaa myös talvella. Polkeminen on hyvää kuntoilua, energiaa kuluu, eikä matkakustannuksia ja päästöjä synny, joten keho, kukkaro ja ympäristö kiittävät.

Akrobatiavoimistelusta tuli intohimo

Hilkka Nisulalla ja Iida Lipsosella on yhteinen intohimo: akrobatiavoimistelu. Harrastus vaatii kovaa harjoittelua useana päivänä viikossa, mutta menestystäkin on tullut. Hilkan trio voitti kultaa ja Iidan ryhmä pronssia akrobatiavoimistelun SM-kisoissa toukokuussa. Molempia viehättää tässä monipuolisessa lajissa se, että siinä oppii koko ajan jotain uutta.

Liikunnan hyöty sydämen terveydelle kertyy pitkältä ajalta

Fyysinen aktiivisuus ja liikunnan harrastaminen suojaavat sepelvaltimotautia sairastavia sydäntapahtumilta, kun liikunta on ollut nuoresta pitäen osa elämää. Sen sijaan sepelvaltimotautiin sairastumisen jälkeen aloitettu liikuntaharrastus ei oululaistutkimuksen mukaan muuta kakkostyypin diabeetikkojen sydäntapahtumien vaaratekijöitä juuri mitenkään.

Tuulien ja tulien äärellä erämaassa

Ranskassa asuva tanssitaiteilija Tuomas Lahti taivalsi Muotkatuntureilla yksin halki erämaan, Karigasniemestä Tirroon. Diabetes on kulkenut hänen matkassaan 16 vuotta, ja se asetti vaellusretkelle omat haasteensa. Tuomas kirjoitti retken aikana päiväkirjaa, jonka hän tarjoaa nyt Diabetes-lehden lukijoiden luettavaksi.

Vedessä vahvaksi ja notkeaksi

Kun pulahdat kesähelteellä järveen, anna lihaksille töitä monipuolisella vesiliikunnalla. Kokosimme helpon mutta hauskan liikesarjan, jota voit tehdä kesällä luonnonvesissä ja – jos innostut lajista – syksyn tullen uimahallissa.

Urheilija luottaa omiin kokemuksiinsa

Diabetesta sairastava urheilija joutuu keskittymään urheilusuorituksen lisäksi verensokerinsa säätelyyn, sillä veren sokeritaso vaikuttaa suoritukseen. Tämä korostuu erityisesti kilpailuissa, joissa kilpailujännitys vielä sotkee verensokeriarvoja. Liikunnanohjaaja Noora Smolander selvitti opinnäytetyössään, miten kilpaurheilijat selättävät sairauden ja urheilun yhteensovittamisen haasteita.

Katutanssia neljänä iltana viikossa

Neljät tanssitreenit pitävät oululaisen 11-vuotiaan Olli Sukuvaaran hyvässä kunnossa. Katutanssissa häntä viehättää erityisesti vapaus ja mahdollisuus improvisaatioon. Ollilla todettiin ykköstyypin diabetes vuosi sitten, mutta se ei hidastanut tahtia: hän oli takaisin tanssitunneilla jo seuraavana päivänä diagnoosista.

Kontaktilajien karaisema kyseenalaistaja

Muun muassa uimahyppyjä, jalkapalloa, rugbya ja laitesukellusta harrastanut Liisa Suutarla löysi uuden lajin muutettuaan Kanadasta Suomeen: roller derbyn. Kontaktilajien karaisema nuori nainen haastaa sekä itseään että muita kyseenalaistamaan asioita. Aika ajoin hän kapinoi diabetesta vastaan, mutta haluaa silti päästä paremmin selville siitä, miten hänen pitäisi itseään hoitaa. Mutta mitä ihmettä on roller derby?

Liike on lääke nivelrikon hoidossa

Nivelrikkoa ei voi parantaa, mutta sopivalla liikunnalla voidaan lievittää sen oireita ja pitää toimintakykyä yllä. - Liikkuessa aineenvaihdunta vilkastuu ja nivelkapselin sisällä oleva neste voitelee paremmin niveltä. Näin liike muuttuu sujuvammaksi, ja kipu ja turvotus vähenevät, erikoistutkija Marjo Rinne UKK-instituutista kuvailee. Hän huomauttaa, että vaikka kipu on varoitussignaali, sitä ei pidä kunnioittaa liikaa vaan kannattaa lähteä sinnikkäästi liikkeelle.