Elämä on valoisa rasti
Heikki Kyyrönen on maailmanmatkaaja, joka viettää vaimonsa Paulan kanssa puolet vuodesta ulkomailla golfaten, suunnistaen ja lasketellen. Koronavirusepidemia muutti tänä vuonna pariskunnan suunnitelmia, mutta he eivät ole antaneet tilaa apatialle.
Lihava liikkuja kohtaa ilkeitä katseita
Ylipainoiset mainitsevat usein liikkumisen esteeksi erilaiset psykologiset ja sosiaaliset syyt. Pelko negatiivisen huomion, arvioinnin ja nöyryyttämisen kohteeksi joutumisesta on yleistä, eikä lainkaan perusteetonta. Lihavuus nähdään kielteisesti leimaavana ominaisuutena, ja erityisen stigmatisoivaa se on naisille. Kaikenkokoisilla on kuitenkin oikeus nauttia liikkumisesta, ilman laihdutuspaineita.
Lempeästi liikkeelle
Liikkujan kunto ja terveys alkavat parantua heti ensimmäisistä askelista, mutta tottumaton kuntoilija tarvitsee aluksi myös malttia. Liikunnan pitäisi tuottaa myönteisiä fiiliksiä ja tuoda enemmän energiaa kuin viedä sitä. Jos liikunta vain uuvuttaa, on melko varmasti tehnyt aloittelijan tyypillisen virheen eli treenannut liian paljon tai väärällä tavalla.
Kannusta lasta ja nuorta liikkumaan
Liikuntaan kannustaminen on yksi parhaista asioista, mitä vanhemmat voivat diabetesta sairastavalle lapselleen tarjota. Liikunta opettaa tuntemaan oman diabeteksen liikkeitä ja reagoimaan kehon tuntemuksiin ja lisää sitä kautta lapsen itsenäisyyttä diabeteksen hoidossa. Kun lapsi huomaa olevansa yhtä vahva ja nopea kuin muut, hän saa onnistumisen ja samaistumisen kokemuksia.
Liikuttaako digitaalinen elintapaneuvonta?
Digitaalisen elintapaneuvonnan vaikutuksia liikuntatottumuksiin selvitettiin UKK-instituutin hankkeessa, jossa oli mukana myös diabetesyhdistysten jäseniä. Tutkimukseen osallistuneet Ilkka Makkonen ja Jorma Järvilehto huolehtivat kunnostaan käymällä kuntosalilla, uimahallissa ja tuolijumpassa.
Tanssi hoitaa mieltä
Tanssi-liiketerapiassa opetellaan tunnistamaan kehon viestejä, ymmärtämään omia tunnetiloja ja löytämään mielihyvää luovasta liikkeestä. Tuore Jyväskylän yliopiston tutkimus kertoo terapian toimivan masennuksen hoidossa.
Tähtäimessä USA ja NBA
Diabetes-lehdessä kerrottiin seitsemän vuotta sitten koripalloa pelaavasta 8-vuotiaasta Miro Littlestä, joka opetteli elämään tyypin 1 diabeteksen kanssa äitinsä tuella. Mitä heille kuuluu nyt?
Hulluna juoksemiseen
Porin juoksukoulun vetäjä Tuomas Zacheus on intohimoinen lenkkeilijä. Hän on onnellinen, että pystyy edelleen juoksemaan, vaikka toinen pohje ja akillesjänne on harrastuksen vuoksi leikattu. Tyytyväisiä ovat myös juoksukoulun oppilaat, joista jokaiselle Zacheus laati yksilöllisen harjoitusohjelman.
Kirja kaikille, jotka haluavat lopettaa laihduttamisen
Ravitsemusterapeutti Leena Putkosen kirja Superhyvää keholle tarjoaa uuden tulokulman laihduttamiseen ja painonhallintaan. Kirjassa esitellään muun muassa uusinta tietoa suoliston, geenien, hormonien ja univajeen merkityksestä painonhallinnassa. Lisäksi kirja opastaa tietoisen syömisen periaatteisiin. Netta Malinen esittelee Metsätreeni-kirjassaan metsän kuntosalina.
Vesiliikunta on lempeää ja tehokasta
Vesi on monipuolinen elementti liikkua, sillä se tarjoaa vastusta ja nostetta. Lisäksi se kehittää sekä aerobista että lihaskuntoa. Kuopiolainen Leena Rosenberg käy säännöllisesti vesijuoksemassa. Hän pyrkii juoksemaan tunnin ajan voimiensa äärirajoilla niin, että treeni tuntuu koko kropassa. Kun hän nousee altaasta, hän on ihan poikki – ja tyytyväinen itseensä.
Liikunnan iloa etsimässä
Miksi toiset ihmiset nauttivat liikunnasta ja toisille se on ikävää pakkopullaa? Tähän vaikuttavat muun muassa perintötekijät, persoonallisuus ja lapsuuden kokemukset, vastaavat asiantuntijat.
Liikkeelle talvellakin
Talvellakin kannattaa lähteä ulos reippailemaan. Rivakasti liikkuessa ei yleensä tule kylmä, mutta vaatetukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Jos perinteiset talvilajit eivät innosta, myös arki- ja hyötyliikunta kuten lumenluonti käy kuntoilusta. Ja nastalenkkareilla pääsee juoksemaankin.
Koti voi olla myös kuntosali
Vuodenvaihteessa moni tekee lupauksen lisätä liikuntaa, tekisitkö sinäkin? Jos ryhmäliikunta ja yleiset liikuntapaikat eivät innosta, kotona voit liikkua yhtä tehokkaasti kuin kuntosalilla konsanaan. Tee lauantaisiivous käsipainot ranteissa, haasta puolisosi tuolipyöräilykisaan tai tee soutumatka ovenkahvan ja jumppakuminauhan avulla, innostaa liikunnanohjaaja Emmi Tuominen.
Nyrkkeilystä eväitä elämään
Roni Reimi arvelee, että ilman nyrkkeilyn mukanaan tuomaa elämänkokemusta hän saattaisi olla vähän tappelijatyyppi. Kilpauran taakseen jättänyt nuori mies käy edelleen treenaamassa kolmesti viikossa. Roni on myös kova lukemaan ja kuuntelee mielellään podcasteja. Hänen ehdoton suosikkinsa on edesmennyt toimittaja Perttu Häkkinen.
Aku on 40 mittauksen ja yhden yksikön judoka
Judoka Aku Laakkonen pyrkii lajissaan huipulle. Se vaatii paljon treenaamista ja tarkkaa verensokerin hoitamista. Kymmenvuotiaana diabeteksen sairastunut Aku ei ole koskaan nähnyt diabetesta mitenkään negatiivisessa valossa. - Ajattelen, että jos en hoida itseäni, se on sama kuin häviäisin diabetekselle, hän sanoo. Ja hän haluaa olla voittaja, sekä judossa että diabeteksessa.
Musiikki vaikuttaa aivoihin monin tavoin
Musiikki vaikuttaa aivoihin laaja-alaisesti. Musiikin kuuntelu lieventää masennusta, auttaa aivoinfarktista kuntoutumisessa ja voi saada dementiaa sairastavan hetkellisesti muistamaan asioita. Nappikuulokkeissa soiva mielimusiikki voi innostaa iltalenkillä ottamaan juoksuaskeleita.
Pätkäliikunnastakin on hyötyä terveydelle
Uusin tutkimusnäyttö osoittaa, että liikkumisella on myönteisiä vaikutuksia terveyteen myös silloin, kun fyysinen aktiivisuus tai liikunta koostuu vain pari minuuttia kestävistä matalatehoisista jaksoista. Diabeteksen ja sokeriaineenvaihdunnan näkökulmasta tärkeää on sellainen fyysinen aktiivisuus, jossa tarvitaan kaikkia suuria lihasryhmiä.
Liikunta ei pidennä ikää, mutta tekee elämästä mukavampaa
Liikunta edistää terveyttä ja parantaa elämänlaatua, mutta pitkää ikää liikunta-aktiivisuus ei tutkija Elina Sillanpään mukaan takaa. Mutta hidastaako säännöllinen liikunta biologista vanhenemista?
Matka maailmanmestariksi
Tuomo Tompurista tuli pyöräsuunnistuksen maailmanmestari, kun hän oli sairastanut tyypin 1 diabetesta yli kaksikymmentä vuotta. Voiton jälkeen miestä hymyilytti, mutta maailmanmestaruuteen ei liittynyt minkäänlaista tunnemyrskyä. Suuremman tunnekuohun hänelle aiheutti aktiiviurheilusta luopuminen, vaikka elämä on tarjonnut tilalle monta hienoa asiaa: muun muassa lääkärin- ja tutkijanuran sekä perheen.
Nautitko jo liikuntalääkettä, ykköstyypin diabeetikko?
Myös tyypin 1 diabeetikko tarvitsee liikuntaa itsensä hoitamiseen. Kunnon koheneminen vaikuttaa verensokeriin, vähentää lisäsairauksien riskiä ja auttaa pysymään energisempänä arjessa. Liikunta laskee verensokeria paitsi suorituksen aikana myös sen jälkeen, joten ykköstyypin diabeetikon täytyy tuntea liikunnan, ruuan, verensokerin ja insuliinin annostelun yhteispeli, jotta hän voi liikkua turvallisesti, ilman pelkoa liian matalan verensokerin vaarasta.
Professori Ilkka Vuori: Iäkkäänkin kannattaa liikkua, mutta ei hampaat irvessä
Kohtuullisuus, professori Ilkka Vuori sanoo lyhyesti, kun häneltä kysyy, mikä on tärkeintä iäkkäiden ihmisten liikunnassa. Jos liikunta ylittää omat fyysiset ja henkiset voimavarat, lisähyödyt terveydelle ja kunnolle jäävät pieniksi kasvavasta uurastuksesta huolimatta, ja samalla riskit voivat kasvaa. Siksi kuntoilussa kannattaa mieluummin panostaa määrään kuin rasittavuuteen.
Laihduttaako liikunta?
Kun tarkoitus on pudottaa painoa, ihmisen energiatasapainon tulee muuttua. Keinoksi tähän suositellaan elämäntaparemonttia, johon kannustetaan usein antamalla neuvoja uusiin ruokailutottumuksiin. Mutta voiko painoa pudottaa lisäämällä liikuntaa?
Selätä sohvan houkutus
Liikunnan aloittaminen ei välttämättä vaadi kuntosalille tai jumppaan lähtemistä. Myös arkeen voi lisätä liikettä. Kun pääset näin alkuun, voit myöhemmin asettaa itsellesi isomman tavoitteen ja aloittaa vaikka säännölliset kävelyretket tai uintivuorot. Kipinä liikkumiseen täytyy kaivaa oman mielen sopukoista: se voi olla vaikka valoisampi mieli, paremmat unenlahjat tai energisempi olo.
Lyhytkin treeni vaikuttaa suotuisasti suolistomikrobeihin
Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan jo muutaman minuutin säännöllinen tehotreeni voi antaa merkittäviä terveyshyötyjä tyypin 2 diabeetikoille. Lyhyt mutta intensiivinen harjoittelu vaikuttaa suoliston mikrobikantaan ja voi vähentää näin esimerkiksi lisäsairauksien riskiä.
Himoliikkujalla on laaja lajivalikoima
Liikuntaharrastuksen aloittaminen johti myönteiseen kierteeseen oululaisen Liisa Mutasen elämässä. Liikunta on parantanut hänen kuntoaan ja tuonut hyvää mieltä. Nykyisin liikkuminen on Liisalle intohimo, ja hänen lajivalikoimaansa kuuluu monenlaista liikuntaa. Hän on kerännyt paljon tietoa verensokerinsa liikkeistä eri tilanteissa, jotta liikkuessa ei tulisi ikäviä yllätyksiä.