Liikunta

Puoli tuntia päivässä – vaikka pätkissä

Yhdysvalloista kantautuu hyviä uutisia, sillä uusimman tutkimustiedon mukaan jo parin minuutin liikuntahetkillä on myönteisiä terveysvaikutuksia, jos päivän aikana tulee liikuttua yhteensä puolisen tuntia. - Lyhyistä liikuntapätkistä on hyötyä etenkin niille, jotka eivät muuten juuri liiku, Diabetesliiton liikuntasuunnittelija, fysioterapeutti Eira Taulaniemi sanoo.

Hei, me liikutaan!

Jotta liikunnasta tulisi pysyvä harrastus, sen pitää tuottaa iloa ja hyvää oloa. Janne Mikkonen, Jouko Puustinen, Kaisa Mäki-Petäjä, Anneli Heiskanen ja Kati Multanen kertovat, millaisesta liikunnasta he pitävät ja miksi.

Lisää liikkuvuutta

Diabetekseen liittyvä kudosten sokeroituminen kiristää jänteitä ja jäykistää niveliä, mikä voi aiheuttaa liikerajoituksia etenkin käsiin. Arjen aktiviteetit pitävät yllä liikkuvuutta, mutta esimerkiksi suurten pallonivelten liikelaajuuden turvaamiseksi tarvitaan myös venyttelyä.

Olli Rahnasto, tennisammattilainen

Olli Rahnasto pelasi kolmikymppiseksi asti tennistä ammatikseen, ja peliuran jälkeen hän ryhtyi valmentajaksi. Hän kannustaa nuoria pelaajia kolmella ohjeella: nauti, treenaa monipuolisesti, älä kiirehdi. Hän on sitä mieltä, että liian nuorena ei pitäisi keskittyä yhteen ja samaan lajiin.

Markku Saraheimon neuvot aktiiviliikkujille

Insuliinihoitoinen diabeetikko voi urheilla tavoitteellisesti siinä missä muutkin. Osaamista diabeteksen hoidon ja aktiiviurheilun yhdistäminen kuitenkin vaatii. Lääkäri Markku Saraheimo on hoitanut useita urheilijoita, joilla on tyypin 1 diabetes. Poimi tästä Markun parhaat neuvot.

Martin Berger, ammattijääkiekkoilija

Martin Berger on pelannut jääkiekkoa 3-vuotiaasta asti isänsä jalanjäljissä ja nyt 21-vuotiaana hän pelaa ammattilaisena SM-liigassa. Kolmen vuoden takainen sairastuminen diabetekseen oli suuri järkytys mutta samalla helpotus: se selitti, miksi pelaaminen oli ollut vaikeaa tuolla kaudella. Verensokerilukemilla on suora yhteys Martinin pelisuorituksiin, joten diabeteksen hoidossa on oltava tarkkana.

Pysy pystyssä

Kaatumistapaturmat yleistyvät vanhalla iällä. Kaatumisesta aiheutuvat vammat voivat heikentää merkittävästi toimintakykyä ja elämänlaatua. Kaatumisriskiä voi vähentää säännöllisellä, monipuolisella liikunnalla. Liikuntasuunnittelija, fysioterapeutti Eira Taulaniemi antaa ohjeet helppoihin tasapaino- ja lihasvoimaharjoituksiin.

Diabetes ja urheiluharrastus – palkitseva ja sopivan haasteellinen yhtälö!

11-vuotiaat Tobias Syrjä ja Emil Törmälä ja 12-vuotias Antti Sainio ovat energisiä nuoria, joille on yhteistä intohimo yleisurheilua kohtaan ja tyypin 1 diabetes. Pojat harrastavat yleisurheilua Tampereen Pyrinnön valmennusryhmässä, jossa orientoidutaan kilpailemiseen. Miten he ovat yhdistäneet diabeteksen hoidon ja tavoitteelliseen urheiluharrastukseen?

Koukussa kävelyyn

Kakkostyypin diabetesta sairastava Erkki Savolainen oli aiemmin liian väsynyt liikkumaan, mutta vuosi sitten hän päätti, että hänen täytyy tehdä jotakin terveytensä eteen. Nyt hän on kävellyt itsensä 20 kiloa kevyemmäksi ja saanut diabeteksensa hallintaan. Samalla liikunnasta on tullut elämäntapa.

Onnellinen jäätikön ylittäjä

Tuulentytöt-retkikunta starttasi huhtikuussa pienestä Kangerlussuaqin kylästä Grönlannin länsirannikolta päämääränään itärannikolla sijaitseva Isotorq. Naisilla oli mukana 90 kiloa tavaraa henkilöä kohti, ja matkaa tehtiin hiihtäen. Vaelluksen haastetta lisäsi Jenni Nurmisen diabetes ja hänen hiukan aikaisemin käyttöön ottamansa uusi insuliini. Silti isomman haasteen tarjosivat vaihtelevat sääolot.

Painonnostaja ei kehity pelkällä pinaatilla

13-vuotias Timi Niemelä harrastaa painonnostoa tätinsä, olympiaedustaja Anni Vuohijoen jalanjäljissä – tosissaan ja maailmanennätystä tavoitellen. Painonnosto vaatii paljon energiaa, ja etenkin kisapäivinä Timin on syötävä tasaisesti ja riittävän paljon. Jos verensokeri laskee liian matalaksi, tanko ei nouse. Ruuaksi kelpaa ihan tavallinen kotiruoka: - Kyllä silläkin lihakset kasvavat, Timi sanoo.

Sensoroiva pumppu auttaa Jennaa rinteessä

Jenna Saranpäätä ei talven tulo haittaa. Hän harrastaa lumilautailua ja toivoo, että tulevaisuudessa siitä tulee hänelle myös ammatti. Välillä hänen verensokerinsakin haluaa lasketella, mutta siihen hänellä on kätevä apu.

Sopivaa joogaa jokaiselle

Teija Enorannalle, Anneli Rautiaiselle ja Kirsi-Hannele Varhimolle joogasta on ollut iso apu, kun oma terveys on ollut vaakalaudalla. Kaksi heistä vakuuttui joogan myönteisistä vaikutuksista niin, että sen opettamisesta tuli heille elämäntehtävä. Joogasta löytyy lempeitä ja vaativampia suuntauksia – jokaiselle jotakin.

Taisto Inervon toinen elämä

Taisto Inervo kävi läpi neljä haimatulehdusta ja yhdet potkut töistä, ennen kuin hän ymmärsi, että alkoholi on hänelle ongelma, ja hän päätti raitistua. Viisi vuotta sitten, seitsemänkymppisenä, hän innostui voimaharjoittelusta, ja tulokset ovat hämmästyttäviä: esimerkiksi hän nostaa penkistä nyt 177 kiloa (viisi vuotta sitten 85 kiloa), hänen kuntoluokkansa on nyt viisi asteikolla 1–5, ja kolesteroliarvonsa alle kolme.

Pontus Jäntti opastaa liikkumaan

Kaikkien aikojen menestyksekkäin suomalainen sulkapalloilija Pontus Jäntti toimii nyt terveysvalmentajana. Hän auttaa ihmisiä muuttamaan elämäntapojaan pysyvästi terveellisempään suuntaan ja kannustaa kaikkia liikkumaan joka päivä.

Jääpallon lumoissa

Maaottelutason jääpallo vaatii paljon nuorelta urheilijalta ja hänen lähimmiltään. Pikkulapsesta asti jääpalloa pelanneen Joonas Hiltusen isä toimii valmentajana ja äiti kannustaa kentän reunalla.

Seitsemääkymppiä lähestyvä Kari Ylisuvanto pysyy liikkeessä

Kari Ylisuvanto hoitaa kakkostyypin diabetestaan huolella, vaikka verensokerin säätely välillä rassaakin. Runsaasti liikkuva mies ei aina tiedä, paljonko pitäisi syödä tai pistää insuliinia. Itsestä huolehtimiseen kuuluu myös vilkas sosiaalinen elämä.

Tavallinen ruoka riittää liikkujalle

Liikkuja tarvitsee proteiinia muun muassa edistämään lihasten palautumista rasituksesta. Monipuolisesta ruuasta saa yleensä riittävästi proteiinia, eikä proteiinilisille ole tarvetta. Liiallinen proteiinin saanti voi kuormittaa munuaisia. Tiesitkö, että proteiinia tulee muualtakin kuin eläinkunnan tuotteista, erityisesti viljatuotteista, palkokasveista ja pähkinöistä?

Munuaistestin tulos pelästytti Pasin muuttamaan ruokavaliotaan

Diabetesta sairastava pystyy itse tekemään paljon oman terveytensä eteen. 42-vuotias Pasi Heikkinen otti ohjat käsiinsä silloin, kun hänen albumiiniarvonsa oli hälyttävän korkea ja hän pelkäsi joutuvansa dialyysiin. Hän teki radikaalin muutoksen ruokailussaan, ja hän on jatkanut samaan malliin siitä asti.

Pistooliammunnan suomenmestari Kaisa Koski tähtää huipulle

Kaisa Koski joutui ammunnan lumoihin heti, kun serkku vei hänet ensimmäistä kertaa vanhaan navettaan ampumaan ilmakiväärillä. Totiseksi ampuminen meni vasta yhdeksän vuotta sitten. Nyt Kaisa Koski on pistooliammunnan moninkertainen suomenmestari ja haaveilee maailmanmestarin tittelistä.

Must on tullu urheiluhullu

54 maratonia. Yli 100 puolimaratonia. Neljää pitkää triathlonia. Yli kymmenen puolikasta triathlonia. Helmikuussa 24 tunnin juoksu. Millainen mies löytyy näiden suoritusten takaa? Siitä on pakko ottaa selvää.

Arkiliikunta on Matti Juvan hyvän elämän salaisuus

Uudessakaupungissa asuva Matti Juva pysyy hyvässä kunnossa tekemällä metsätöitä ja hoitamalla avomaa- ja kasvihuoneviljelmiään. Ketterä 68-vuotias kannustaa muitakin diabeetikkoja pysymään poissa sohvalta. - Jalat ovat liikkumista varten, hän muistuttaa. Ykköstyypin diabetes on kulkenut miehen matkassa jo yli 60 vuotta.

Kovatehoista supertreeniä harkiten

Jokunen vuosi sitten Suomessa alettiin kohista HIT-treenistä, joka tarkoittaa kovatehoista lyhtykestoista harjoittelua. Vartin tehotreenissä rasva palaa ja kunto kohenee yhtä hyvin kuin tunnin sauvakävelylenkillä. Vaikka HIT-treeni tutkimuksen mukaan parantaa insuliiniherkkyyttä huomattavasti, asiantuntijat kuitenkin toppuuttelevat: diabeetikon kannattaa lisätä liikunnan tehoja hitaasti ja harkiten.

Osku löysi rutiinit pelipäiviin

Osku Heinosen unelmasta tuli totta viime syksynä: hän siirtyi Kouvolan Kouvoihin ja pelaa nyt ensimmäistä kauttaan koripalloa täysammattilaisena. Kokeilujen kautta hän on löytänyt omat rutiinit diabeteksen hoitoon pelipäivinä.

Raili sai verensokeriarvot kohdilleen kävelemällä

Kuusi vuotta sitten Raili Wallenius meni valittamaan jatkuvaa väsymystään lääkärille. Hänen olonsa oli niin voimaton, että hänen oli vaikea ylipäätään nousta ylös. Painoa oli 120 kiloa.  Sitten hän alkoi kävellä. Nyt hän on 50 kiloa kevyempi, ja verensokeriarvotkin ovat erinomaisia.