Koti Ihmiset Sivu 9

Ihmiset

Helpotusta diabeteksen hoitoon työpaikalla

Tutkijat, diabeetikot ja työterveyshuolto miettivät yhdessä, millaisilla keinoilla tyypin 1 diabeteksen hyvä hoito voidaan turvata myös työpäivän aikana. Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan diabetespoliklinikan tekemän kyselytutkimuksen tulosten perusteella tässä yhteistyössä syntyi erilaisia toimintamalleja diabeetikoiden avuksi työpaikoilla. Asiaa pohdittiin paitsi diabeetikon myös työyhteisön, työnjohdon ja työsuojelun kannalta.

Murkusta oman elämänsä asiantuntija

Murrosikäiset eivät tee mitään käskemällä, lastenendokrinologi Mari Pulkkinen sanoo. Hän on mukana tutkimusryhmässä, joka selvittää motivoivan haastattelun vaikutuksia nuoren kiinnostukseen hoitaa diabetestaan ja pitää huolta terveydestään. Motivoivassa haastattelussa nuori on oman elämänsä asiantuntija, lääkäri taas tuo keskusteluun oman ammatillisen asiantuntemuksensa.

Tuulien ja tulien äärellä erämaassa

Ranskassa asuva tanssitaiteilija Tuomas Lahti taivalsi Muotkatuntureilla yksin halki erämaan, Karigasniemestä Tirroon. Diabetes on kulkenut hänen matkassaan 16 vuotta, ja se asetti vaellusretkelle omat haasteensa. Tuomas kirjoitti retken aikana päiväkirjaa, jonka hän tarjoaa nyt Diabetes-lehden lukijoiden luettavaksi.

Kun lapsen henkinen hyvinvointi huolestuttaa

Diabetekseen sairastuminen tuo itsenäistyvälle nuorelle uudenlaista riippuvuutta vanhemmista, mikä voi tuntua teinistä ahdistavalta. Murrosiässä nuoren kehossa ja mielessä tapahtuu suuria myllerryksiä, ja diabetes lisää kasvamiseen oman taakkansa. Miten vanhempi voi tietää, milloin tavallinen tuki ei enää riitä nuorelle, vaan tarvitaan ammattilaisen apua?

Meidän liitto: Parakista se alkoi

Rovaniemeläinen Ensio Räihä sanoo, että yhdistystoiminta ja erityisesti sen tarjoama vertaistuki auttoivat osaltaan häntä jaksamaan 39 vuotta täysipainoista työelämää. Hänellä on myös pitkä ura Rovaniemen seudun diabetesyhdistyksen puheenjohtajana. Hän toivoo, että entistä useammat liittyisivät diabetesyhdistysten jäseniksi, sillä diabeetikoiden edunvalvonta on taas hyvin ajankohtaista.

Muistoja matkan varrelta: Kun äiti ruiskuja pesi

Juha Vittaniemi sairastui diabetekseen 2-vuotiaana 50 vuotta sitten. Ensin häntä hoidettiin seitsemän viikkoa sairaalassa, ja ensimmäisinä vuosina hän sai vain yhden pistoksen pitkävaikutteista insuliinia vuorokaudessa. Parikymmentä vuotta myöhemmin hän sai ensimmäisen verensokerimittarin. Vasta nelikymppisenä Vittaniemi oivalsi, että hänen kannattaa pitää hyvää huolta itsestään. Nyt hän sanoo, että itseään hyvin hoitava diabeetikko saattaa voida jopa paremmin kuin terve ihminen.

Hyvästit lastenlääkärille

Vanhempien tukea tarvitaan senkin jälkeen, kun tyypin 1 diabetesta sairastava nuori siirtyy lasten diabetespoliklinikalta aikuisten hoitoyksikköön. Lastenlääkäri Riitta Veijola sanoo, että siirtoa aikuisten hoitoyksikköön ei pidä tehdä pelkästään iän perusteella, vaan huomioon pitää ottaa paitsi nuoren omat diabeteksen hoitotaidot myös hänen psykososiaalinen tilanteensa.

Kirsi on diabeetikkolasten tukena Kaukon koulussa

Rovaniemeläisessä Kaukon koulussa on kaksi diabetesta sairastavaa lasta, joiden koulupäivien hyvästä sujumisesta koulunkäynninohjaaja Kirsi Poikajärvi pitää huolta. Kirsi on mukana diabeteksen hoidossa juuri niin paljon kuin lapsi tarvitsee. Lasten vanhemmille tämä on suuri helpotus: he voivat luottaa siihen, että lapsen diabetes hoituu koulussakin.

Aviopuoliso – monisairaan diabeetikon tuki ja turva

Kun diabetesta sairastava vanhus ei selviydy enää arjesta omin voimin, hän tarvitsee turvakseen muita ihmisiä huolehtimaan muun muassa lääkityksistä ja syömisistä. Apu voi löytyä myös saman katon alta. Miten arki sujuu, kun iäkkään diabeetikon omaishoitajana toimii aviopuoliso?

Elintärkeä kosketus

Filosofian tohtori Taina Kinnunen sanoo, että suomalaisilla on valtava läheisyyden kaipuu: se näkyy muun muassa siinä miten monet haluavat Äiti Amman halattaviksi. Silti helposti vältämme toisten ihmisten koskettamista: jopa omien perheenjäsenten halaaminen voi tuntua vaikealta. Miten meistä tuli näin kosketuskammoisia?

Lukijantarina: Konstikasta elämää diabeteksen kanssa

Liisa oli pyörtyä ensimmäiseen verikokeeseen diabeteksen toteamisen jälkeen, eikä hän vielä vuosikymmenten sairastamisen jälkeenkään pidä pistämisestä eikä koko diabeteksesta. ”Lääkärit vaativat taudin hyväksymistä. En halua. Teen mitä on pakko, kiroillen, mutta en hyväksy”, hän kirjoittaa.

Muistoja matkan varrelta: Eristyksestä pumppuhoitoon

Kun Teea Ekola sairastui pikkutyttönä 1980-luvulla diabetekseen, hänen piti viettää sairaalassa monta viikkoa. Läheiset saivat ensimmäisinä päivinä käydä katsomassa häntä vain ikkunan takaa. Nyt hän on yrittäjä, opiskelija ja kahden lapsen äiti ja nauttii elämästään. - Diabetes ei ole vienyt minulta mitään tärkeää, Teea sanoo.

Matti Uusituvan elämäntehtävä on ollut terveyden edistäminen

Professori Matti Uusitupa palkittiin vastikään pitkäaikaisesta työstään terveyden edistäjänä. Hän on yksi kansainvälisesti siteeratuimpia tutkijoitamme ja ansioitunut muun muassa tyypin 2 diabeteksen perusmekanismien tutkimuksessa. Mitä hän itse ajattelee kaikesta tästä?

Koulunkäynninohjaajien vähentäminen kostautuu

Lasten diabetes, vaikeat allergiat ja psyykkinen oireilu ovat lisääntyneet. Lisäksi luokissa on paljon muitakin lapsia, jotka tarvitsevat tukea oppimisen ja kouluarjen sujumiseen. Koulunkäynninohjaajia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, mutta ahtaalle joutuneet kunnat ovat vähentäneet rajusti heidän määräänsä. Tämän pelätään vaikuttavan myös diabetesta sairastavien lasten tukeen.

Vaivana valtimotautien rypäs

Eläkkeellä oleva kukkakauppayrittäjä Talvikki Kaski menetti puhekykynsä kesken puhelun, ja vasen käsi meni voimattomaksi. Toisessa päässä hänen tyttärensä ymmärsi heti, mitä on tapahtunut ja tilasi paikalle ambulanssin. Talvikki Kaski on toipunut aivoinfarktista aika hyvin, kiitos nopean hoitoon pääsyn ja oman sisukkuuden.

Aake Kalliala löysi sisäisen rauhan – vaikka valehteleekin itselleen

Näyttelijä Vesa-Matti Loiri sai kollegansa Aake Kallialan menemään lääkäriin jalkavaivojen takia. Diagnoosina oli tyypin 2 diabetes. Nyt Kalliala on aika lailla sinut sairautensa kanssa, vaikka hän ei syö kasviksia eikä liiku tarpeeksi, ja polttaa mielellään piippua. Omien sanojensa mukaan hän on hyvä huijaamaan itseään.

Parisuhdekurssilta tukea sairaan lapsen vanhemmille

Lapsen sairastuminen voi viedä vanhempien voimat ja panna parisuhteen koetukselle. Kiikoislaiset Mikko ja Piia Ruotsalainen lähtivät etsimään parisuhdekurssilta uusia eväitä ja voimavaroja suhteensa hoitamiseen. He pitivät kurssia niin onnistuneena, että päättivät kouluttautua itsekin parisuhdekurssien ohjaajiksi.

Iäkkäiden diabeteksen hoitoon löytyi uusi ote

Tamperelaisen Viola-kodin henkilökunta alkoi kohentaa diabetesosaamistaan ja -asenteitaan. Koulutuksesta sai alkunsa iso muutos: henkilökunta tietää nyt, miksi verensokeria pitää seurata säännöllisesti ja miten mataliin tai korkeisiin verensokeriarvoihin pitää reagoida, ja keittiössä otetaan huomioon ruokavaliosuositukset.

Katutanssia neljänä iltana viikossa

Neljät tanssitreenit pitävät oululaisen 11-vuotiaan Olli Sukuvaaran hyvässä kunnossa. Katutanssissa häntä viehättää erityisesti vapaus ja mahdollisuus improvisaatioon. Ollilla todettiin ykköstyypin diabetes vuosi sitten, mutta se ei hidastanut tahtia: hän oli takaisin tanssitunneilla jo seuraavana päivänä diagnoosista.

Millainen on 120-vuotias Diabetesliitto?

Neljä Diabetesliiton nuorisotoimikunnan jäsentä visioi, miltä liitto mahtaa näyttää 60 vuoden kuluttua 120-vuotiaana. He uskovat, että diabeteksen ilmaantuvuus on silloin saatu vähenemään muun muassa diabetesrokotteella, ja elämä diabeteksen kanssa on muuttunut helpommaksi. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että Diabetesliittoa tarvitaan vielä silloinkin.

Koko kansan sairaus

Aikaisemmin melko harmittomana vanhuuden sairautena pidetystä kakkostyypin diabeteksesta tuli kuin salaa kansantauti 1980-luvulla. – Vaikka Suomessa on kehitetty helppo ja halpa kakkostyypin diabeteksen riskitesti, vain harva sairastumisvaarassa oleva tarttuu asiaan vakavasti, professori Jaakko Tuomilehto harmittelee. Huolestuttavinta hänestä on, että tautia tavataan yhä nuoremmilla.

Tarinoita professori Tero Kankaan elämästä

Professori Tero Kankaalla on merkittävä rooli diabeteksen hoidon kehittäjänä Suomessa. Hän muun muassa kirjoitti Sokeritauti-kirjan, joka oli ensimmäinen laaja diabeteksen hoito-opas Suomessa. Itsekin diabetesta sairastava lääkäri ja tutkija on myös tärkeä vaikuttaja diabetesasioissa sekä Suomessa että ulkomailla. Tero Kankaan tarina on samalla pieni diabeteksen hoidon historia Suomessa.

Parasta ykköstyyppiä

Silvo Maksimainen on pistänyt insuliinia yli 60 vuotta ja 85 000 annosta. Maailmaa pitkin poikin reissanneella miehellä menee muuten hyvin diabeteksen kanssa, mutta matala verensokeri aiheuttaa ongelmia, etenkin kun hän ei tunnista sen oireita. Onneksi vaimo tunnistaa miehensä tilan jopa unen läpi.

Kontaktilajien karaisema kyseenalaistaja

Muun muassa uimahyppyjä, jalkapalloa, rugbya ja laitesukellusta harrastanut Liisa Suutarla löysi uuden lajin muutettuaan Kanadasta Suomeen: roller derbyn. Kontaktilajien karaisema nuori nainen haastaa sekä itseään että muita kyseenalaistamaan asioita. Aika ajoin hän kapinoi diabetesta vastaan, mutta haluaa silti päästä paremmin selville siitä, miten hänen pitäisi itseään hoitaa. Mutta mitä ihmettä on roller derby?

Diabetesdata hyötykäyttöön

Reilu vuosi sitten Mikael Rinnetmäki jätti palkkatyönsä ja ryhtyi yrittäjäksi. Yritysidean hän oli saanut omista arjen kokemuksistaan diabeetikkona. Nyt hänen tavoitteenaan on luoda sähköinen päiväkirja, joka automaattisesti kokoaa yhteen kaikki omahoidon kannalta tärkeät tiedot.