Diabetestyypit uusiksi?

Diabetestyypit uusiksi?

- Uusi diabetestyyppien jaottelu haastaa koko nykyisen hoitomallin, professori Leif Groop sanoo. Kuva: Annika Rauhala

Teksti: Mari Vehmanen

Professori Leif Groopin mielestä diabetes tulisi kahden sijaan jakaa ainakin viiteen tyyppiin. Nykyinen, epätarkka luokittelu johtaa hänen mukaansa sekä yli- että alihoitamiseen.

Erotellaanko diabetes jatkossa viiteen tai jopa useampaan ryhmään? Suomalaisen diabetestutkimuksen uranuurtajiin lukeutuva professori Leif Groop uskoo, että näin voi tapahtua jo lähitulevaisuudessa.

Hän muistuttaa, että nykyinen jako tyypin 1 ja tyypin 2 diabetekseen tehtiin jo 1950−1960-luvuilla silloisen lääketieteellisen tiedon ja osaamisen varassa.

– Sen jälkeen olemme oppineet valtavasti lisää diabeteksesta ja sen hoitamisesta. Tänä päivänä tiedeyhteisö on hyvin yksimielinen siitä, että diabetes on valtavan monimuotoinen sairaus. Diabeteksen laajan kirjon pitäisi näkyä myös sairauden luokittelussa.

Leif Groop on ollut mukana kansainvälisessä tutkijaryhmässä, joka on kehittänyt entistä tarkempaa menetelmää diabeteksen eri alatyyppien tunnistamiseen. Ryhmällä on ollut käytössään tuhansien diabeetikoiden seurantatiedot Ruotsista ja Suomesta.

– Päätimme käyttää kuutta eri muuttujaa, joilla on merkitystä diabeteksessa: verensokeriarvoja, ikää, painoindeksiä, HbA1c-lukemaa, GAD-vasta-aineita sekä informaatiota insuliininerityksestä ja insuliiniresistenssitasosta. Teimme näiden kuuden muuttujan yhteisvaikutuksista niin kutsutun klusterianalyysin, Groop kertoo.

Näin löytyi viisi toisistaan selkeästi erottuvaa diabeetikoiden ryhmää.

– Havaitsimme esimerkiksi tyypin 2 diabeetikoiden joukossa piilossa olleen ryhmän, jolla on insuliininpuutos ilman autovasta-aineita. Heitä on tähän asti hoidettu väärin, Groop mainitsee.

Lisäksi tutkijat erottivat muun muassa insuliiniresistenttien ylipainoisten diabeetikoiden ryhmän, jolla on suuri riski saada diabeteksen lisäsairauksia kuten munuaistauti. Toisaalta löytyi kaksi erilaista tyypin 2 diabeetikoiden ryhmää, joiden sairaus on hyvin lievää tyyppiä ja lisäsairauksien riski pieni.

– Näihin kahteen viimeksi mainittuun ryhmään kuuluu jopa puolet tyypin 2 diabeetikoista. Heille hyväksi hoidoksi riittää vähän kärjistetysti sanoen elämäntapaohjaus ja metformiini-lääkitys, Groop sanoo.

Tietokanta ohjaamaan hoitoa

Entistä tarkemmasta luokittelusta hyötyisivät Leif Groopin mukaan nimenomaan diabeetikot itse. Tällä hetkellä varsinkin tyypin 2 diabeetikoiden hoito on helposti yhdestä samasta muotista.

Tästä seuraa, ettei osa sairastuneista saa riittävän tehokasta hoitoa ja tukea. Toisaalta moni taas pärjäisi mainiosti varsin kevyelläkin seurannalla, kun pääsisi ajoittain asiantuntevaan elämäntapaohjaukseen.

– Resurssit eivät siis kohdistu järkevimmällä tavalla sinne, missä niitä eniten tarvitaan, Leif Groop summaa.

Seuraavaksi tutkimusryhmä alkaa kokeilla menetelmää, jonka ansiosta entistä tarkempi diabetesluokittelu olisi mahdollista tehdä helposti.

– Tulevaisuudessa lääkäri tai hoitaja syöttää tietokantaan potilaan keskeiset tiedot ja laboratorioarvot. Tämän jälkeen ohjelma kertoo diabeteksen alatyypin ja antaa ehdotuksen parhaasta hoidosta. Potilaalle itselleen tulostuu selkeä ohje sopivimmasta omahoidosta, Groop visioi.

Hänen mukaansa uusi ajattelutapa haastaa koko nykyisen hoitomallin. Tähän asti diabeetikot on totuttu parin raja-arvon perusteella jakamaan karkeasti kahtia.

Groop kertoo diabeteksen hoidon ammattilaisten tervehtineen uutta tarkempaa jaottelutapaa ilahtuneesti.

– Heidän arkikokemuksensa kertoo, että juuri tällaista on kaivattu. Tähän asti ainoa keino räätälöidä hoitoa on ollut, että ihmiset itse yrityksen ja erehdyksen kautta löytävät itselleen sopivimmat tavat.

Leif Groopin mukaan diabeteksen jaottelu viiteen tyyppiin saattaa olla vasta alkua. Genetiikan ja geenitestien tullessa mukaan tyypin 1 diabetes voidaan luultavasti sekin jakaa useisiin eri ryhmiin.

 


 

Kohti osallistavaa hoitoa

Pitkän uransa aikana Leif Groop on nähnyt, miten diabeetikot on otettu mukaan oman hoitonsa suunnitteluun.

Leif Groopin niin kutsutut eläkepäivät kuulostavat kovin kiireisiltä.

– Riittäähän tässä edelleen mielenkiintoisia ja isoja projekteja sekä Suomen että Ruotsin puolella. Vaikka virallisesti olen jäänyt pois Lundin yliopiston professorin virasta, minulla on yhä pieni asunto Malmössä. Lisäksi toimin osa-aikaisesti Suomen molekyylilääketieteen instituutissa, Groop kertoo.

Hänen mukaansa aikaa jää silti entistä enemmän myös lapsille ja lapsenlapsille, jotka olivat tärkein syy palata Suomeen pitkän kansainvälisen uran jälkeen.

– Teimme juuri vaimoni kanssa ensimmäisen lomamatkan vuosikymmeniin. Tähän asti matkat ovat aina liittyneet työhön, Groop paljastaa.

Pohjanmaalla syntynyt Groop suuntautui kansainvälisesti jo nuorena ja suoritti lääketieteen opintonsa 1970-luvulla Sveitsissä. Valmistumisen jälkeen tie johti takaisin kotimaahan ja töihin Närpiön terveyskeskukseen. Siellä sai alkunsa into nimenomaan diabeteksen hoitamiseen ja tutkimiseen.

– Kaikki lähti erään sisätautilääkärin väheksyvästä kommentista diabeteksen hoitoamme kohtaan. Sisuunnuin ja päätin näyttää hänelle ja niin sain peräti 400 markan apurahan kehittämistyöhön, Groop muistelee.

Pian Närpiön terveyskeskuksessa työnsä aloitti Groopin mukaan luultavasti koko maan ensimmäinen diabeteshoitaja.

– Aloimme myös ensimmäisten joukossa lainata diabeetikoille verensokerimittareita kotiin. Ylipäänsä ryhdyimme miettimään tapoja osallistaa diabeetikot omaan hoitoonsa.

Uutta tietoa genetiikasta

Kaikkia kollegoita uusi ajattelu ei miellyttänyt.

– Sittemmin arkkiatriksi nimetty Risto Pelkonen pyysi minut erääseen seminaariin kertomaan kokemuksistamme Närpiössä. Minulle muun muassa sanottiin, että kuulepas nuori mies, on epäeettistä laittaa potilaat tuolla tavalla ottamaan vastuuta itsestään, Leif Groop kertoo nauraen.

Lopulta Pelkosesta tuli myös hänen väitöskirjansa ohjaaja.

Väittelemisen jälkeen yliopisto- ja tutkimusura alkoi kiinnostaa Groopia. Professuuri löytyi kotimaan sijaan Ruotsista Lundin yliopistosta, missä vierähti lopulta kokonaiset 25 vuotta. Tuona aikana Lundin yliopistosta kasvoi yksi maailman laajimmista diabetestutkimuksen keskittymistä.

– Käynnistimme muun muassa Botnia-tutkimuksen, johon on osallistunut yli 10 000 diabeetikkoa, Groop kertoo.

Vuosien varrella hän ollut mukana lukuisissa hankkeissa, joissa on löytynyt uutta tietoa erityisesti tyypin 2 diabeteksen genetiikasta. Leif Groop oli niin ikään ryhmässä, joka havaitsi LADA-diabeteksen ensimmäisen kerran.

Suomessa Groop on toiminut muun muassa diabeteksen Käypä hoito -toimikunnan puheenjohtajana.

– Tunnen siis nykyisen Käypä hoito -suosituksen synnyn perin pohjin. Se on tehty silloisen parhaan tiedon valossa, mutta nyt diabetestyypit ja hoitoajattelu on aika panna uusiksi.

Juttua ei ole vielä kommentoitu

Kirjoita kommentti