Musiikki on minulle kaikki
Viulisti Lotta Virkkunen tiesi jo lapsena, että hänestä tulee muusikko. Sibelius-Akatemiasta valmistuttuaan hän lähti Erasmus-vaihtoon Irlantiin ja viihtyi saarella peräti seitsemän vuotta. Nyt hän asuu Tampereella ja esiintyy sooloartistina yksityisissä ja yritysten tilaisuuksissa.
Elämä on valoisa rasti
Heikki Kyyrönen on maailmanmatkaaja, joka viettää vaimonsa Paulan kanssa puolet vuodesta ulkomailla golfaten, suunnistaen ja lasketellen. Koronavirusepidemia muutti tänä vuonna pariskunnan suunnitelmia, mutta he eivät ole antaneet tilaa apatialle.
Synnynnäisen immuniteetin rooli tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä
Löytyykö vastaus tyypin 1 diabeteksen arvoitukseen synnynnäisen immuniteetin eroista? Nuoren tutkijan omasta ideasta käynnistynyt projekti on diabetestutkija Mari Vähä-Mäkilälle kuin kolmas lapsi. Tutkimushanke on edennyt suunnitellusti. Tärkeä osoitus sen onnistumisista on yhdysvaltalaiselta suursäätiöltä alkuvuodesta 2020 saatu puolen miljoonan euron rahoitus.
Korkki kiinni ja kohti parempaa
Lavakoomikko Risto K. Järvinen viittasi kintaalla diabeteksen hoidolle ja päätyi tulehtuneen jalkahaavan ja verenmyrkytyksen takia sairaalaan yli kahdeksi kuukaudeksi. Hengenlähtö oli lähellä, mutta rankasta kokemuksesta seurasi myös paljon hyvää. Se sai hänet pitämään hyvää huolta itsestään ja uskomaan, että hänelle on vielä paljon käyttöä tässä maailmassa.
Koronavirus kävi täällä
Satu ja Antti Marinin sairastuminen koronavirusinfektioon muutti perheen elämän viikkokausiksi. Kummankin oireet olivat erilaisia. Sadulla on ykköstyypin ja Antilla kakkostyypin diabetes.
Seksuaalinen halu löytyy pään sisältä
Huono kehonkuva saattaa haitata seksuaalisuuden ilmaisua ja seksistä nauttimista. Seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen kannustaa kääntämään katseen sisäiseen kehokokemukseen. Kehon ja mielen yhteyttä vahvistamalla ja turhia rajoja purkamalla voi vapauttaa itseään. Siinä voi auttaa myös laveampi käsitys seksuaalisuudesta ja seksistä.
Hybridipumppu toi avun salibandyharrastukseen
Kilpasarjassa salibandya pelaava kaksitoistavuotias Sanni Koppila haaveilee pääsevänsä tulevaisuudessa pelaamaan Naisten Salibandyliigaan. Suurien unelmien saavuttamisessa häntä auttaa uusi hybridipumppu, joka säätelee basaalin annosta automaattisesti glukoosisensorin lukemien perusteella.
Erosta huolimatta yhdessä
Teija ja Mika Ukkosen kaikilla kolmella lapsella on diabetes. Avioerosta huolimatta vanhempien yhteistyö sujuu hyvin, ja molemmat ottavat vastuuta lasten hoidosta. Vaikka lasten sairaudet valvottavat öisin ja aiheuttavat huolta, jotain hyvääkin diabetes on saanut aikaan: vanhemmat ovat tavallista enemmän läsnä lastensa elämässä, kun heitä ei voi jättää yksin pärjäämään.
Huostaanotto herätti
17-vuotias Sofia sijoitettiin lastensuojeluyksikköön pitkään jatkuneen ykköstyypin diabeteksen huonon hoitotasapainon takia. Huostaanotto oli koko perheelle kova kolaus. Äidistä lastensuojelun olisi pitänyt tehdä enemmän ennen huostaanottopäätöstä. Lopulta molemmat ovat kuitenkin sitä mieltä, että päätös oli oikea: Sofia hoitaa nyt itseään hyvin.
Entistä useampi lapsi on tarvinnut tehohoitoa sairauden alussa
Lapsen sairastuminen diabetekseen on valtava järkytys vanhemmille – etenkin, jos diabeteksen hoito alkaa sairaalan teho-osastolta. Diabetesliitto kampanjoi tänä vuonna asiasta, jotta erityisesti taaperoikäisten diabetesoireet tunnistettaisiin aikaisemmin, ja lapset pääsisivät hoitoon ennen kuin oireet ehtivät kehittyä henkeä uhkaaviksi.
Yhdessä syöminen on enemmän kuin ruokailua
Suomessa syödään vähemmän yhdessä kuin missään muussa OECD:n maassa, vaikka yhdessä kokkaaminen ja syöminen lisäävät hyvinvointia monin tavoin. Siitä kertovat ystävykset Iida ja Jenni, jotka kokoontuvat lapsineen kokkaamaan yhdessä kerran viikossa. Myös Peltomaan perheessä raivataan aikaa yhteiselle aterialle arjen keskellä.
Seniorin ruoka: Fiksuja valintoja kauniisti katettuna
Vanhuusvuosina nälän ja janon tunne vaimenevat ja syöminen vähenee. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että ikäihminen ylipäätään syö ja että hän syö säännöllisesti. Lisäksi ruuan pitäisi olla monipuolista ja ravitsevaa. Merkitystä on myös sillä, miten ruoka asetetaan esille. Ravitsemus vaikuttaa paitsi fyysiseen kuntoon myös esimerkiksi muistiin ja muihin kognitiivisiin kykyihin.
Rauha ruokapöytään
Lapsen valikoiva syöminen voi huolestuttaa, turhauttaa ja ärsyttää, mutta pakottamalla lasta ei saa syömään. Kärsivällisyys, kannustus ja myönteisen ilmapiirin vaaliminen auttavat rakentamaan rauhaa lapsiperheen ruokapöytään. Vaikka pikainsuliini yleensä pistetään ennen ruokailua, sen pistämisajankohtaa ja annostelua voi tarvittaessa muuttaa, jos on epävarmaa, paljonko lapsi syö aterialla.
Kannusta lasta ja nuorta liikkumaan
Liikuntaan kannustaminen on yksi parhaista asioista, mitä vanhemmat voivat diabetesta sairastavalle lapselleen tarjota. Liikunta opettaa tuntemaan oman diabeteksen liikkeitä ja reagoimaan kehon tuntemuksiin ja lisää sitä kautta lapsen itsenäisyyttä diabeteksen hoidossa. Kun lapsi huomaa olevansa yhtä vahva ja nopea kuin muut, hän saa onnistumisen ja samaistumisen kokemuksia.
Kun nuori oireilee, hae apua ajoissa
Aikuiset välttelevät hankalia puheenaiheita, koska pelkäävät nuoriaan tarpeettomasti, Taysin nuorisopsykiatrian ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala sanoo. Kun nuori voi huonosti, siitä on keskusteltava avoimesti ja haettava tarvittaessa ammattilaisen apua. Jos vanhempien voimavarat eivät riitä, kannattaa kääntyä lastensuojelun puoleen. Lastensuojelussa on avohuollon tukitoimia, jotka eivät tarkoita huostaanottoa.
Isänä ja veljenä lähimmäisille
Vuodet päihdetyöntekijänä jättivät Veijo Blomerukseen syvän kiitollisuuden: hän teki työtä isolla sydämellä ja oppi samalla paljon elämästä. Jäätyään eläkkeelle vaativasta lähimmäistyöstä, stressi katosi ja kakkostyypin diabeteksen hoito helpottui.
Muistisairaan puolison tukena
Raimo Latvala hoiti ykköstyypin diabetestaan lähes 40 vuotta. Viimeiset kymmenkunta vuotta hoitovastuu on ollut Sirkka-puolisolla aviomiehen sairastuttua hitaasti edenneeseen muistisairauteen. - Jos en olisi tässä, ehkä Raimokaan ei olisi tuossa, Sirkka sanoo.
Toteutuvatko ikäihmisen oikeudet kotihoidossa?
Kotihoidossa olevat vanhukset eivät ole yhdenvertaisia. Yhteiskunnan tarjoamat palvelut ja tuet vaihtelevat eri puolilla maata, vaikka taustalla vaikuttava lainsäädäntö ja suositukset ovat samat. Myös asiakkaan varallisuudella ja omaisten tuella on suuri merkitys avun saamisessa. 81-vuotias Ilmari Pärssinen on tyytyväinen palveluihin, joita Järvenpään kaupunki tarjoaa diabeetikoille.
MODY – yhden geenin diabetes
MODY on omanlaisensa ja jokaisella yksilöllinen, kuten diabetes aina. Muista diabetestyypeistä se poikkeaa siinä, että se on yhden geenimuutoksen aiheuttama ja vahvasti perinnöllinen. Monet Mody-diabetesta sairastavat eivät ole vielä saaneet oikeaa diagnoosia. Petri Karttunen kärsi kymmenen vuotta oudoista oireista, ennen kuin niiden syy selvisi ja oikea hoito löytyi.
Manun monta roolia
Videopelaajien pataljoonaa komentava e-urheilija Manu Mäkinen on sairaanhoitaja ja aliupseerikoulun käynyt reserviläinen, joka varmasti erottuu rivistä. Manulla on tyypin 1 diabetes, mutta sen hän ei ole koskaan antanut näytellä elämänsä päärooleja. Silti hän toimii Ykkösklubin kummina diabetesta sairastaville nuorille.
Harha-askel soratiellä
Kaikki alkoi pienestä sorajyvästä, joka löysi tiensä Markku Rajalan kengän sisälle, tuntopuutoksesta kärsivän jalan seuraksi. Kun kivun tunnetta ei ollut, kivi sai rauhassa kalvaa jalkapohjaan reiän. Vasta viides lääkäri tutki jalkaa tarkemmin ja lähetti Rajalan magneettikuvaukseen, joka paljasti, että kantapäässä ei ollut lainkaan tervettä kudosta jäljellä. Ja kuinkas sitten kävikään? Rajalan tarinasta ei puutu hurjia käänteitä, mutta loppu on onneksi onnellinen.
Hiipivän kilpirauhassairauden piina
Katja Raittinen on kamppaillut elämänsä aikana useiden hitaasti kehittyvien autoimmuunisairauksien kanssa. Nyt elämänlaatua huonontavat kilpirauhasongelmat, joihin ei kolmen vuoden aikanakaan ole saatu selvää diagnoosia. Hänellä on ollut kolme kilpirauhastulehdusta lyhyen ajan sisällä.
Kun alkoholi on ongelma, siitä ei saa vaieta
Suomessa on kymmeniä tuhansia diabeetikkoja, jotka juovat liikaa. Usein diabeteksen ja alkoholismin kolmantena pyöränä on masennus. Kaksi alkoholistia kertoo Diabetes-lehden lukijoille oman tarinansa. Yhdessä lääkärin kanssa he valavat toivoa sairastuneisiin: tavasta voi päästä eroon, mutta ensin on tunnustettava ongelman olemassaolo.
Painava vaippa ja koko ajan jano
Koska etenkin pienten lasten oireilua voi olla vaikeaa tunnistaa diabeteksesta johtuvaksi, ennättää lapsen tila helposti muuttua vakavaksi ennen kuin diabetes todetaan ja hoito aloitetaan. Näin kävi myös kotkalaiselle Sisulle, jolle ehti kehittyä happomyrkytys ennen diabetesdiagnoosia. Se on insuliininpuutteesta johtuva hengenvaarallinen tila, joka vaatii aina sairaalahoitoa. Happomyrkytys on yleistynyt vastasairastuneilla.
Sopivasti rentoutta etäseurantaan
Mahdollisuus seurata lapsen glukoositasoa lähes reaaliajassa tuo turvaa vanhemmille, kun lapsi on päiväkodissa tai koulussa. Joskus uusi tekniikka voi kuitenkin kääntyä stressin aiheuttajaksi: vanhemmille voi tulla kiusaus ottaa yhteyttä kouluun tai päiväkotiin heti kun lapsen glukoosiarvo on laskusuunnassa. Aikuisten tulisi kuitenkin antaa lapselle oma rauha päivähoidossa ja koulupäivän aikana.