Ihmissuhdesolmut masentavat nuoria
Diabetes voi vetää nuoren mielen matalalle. Tulee helposti hankauksia niin vanhempien kuin kavereidenkin kanssa. Nuorten masennuksen takaa paljastuu usein ihmissuhdeongelmia, mutta niiden merkitystä ei ole otettu riittävästi huomioon masennuksen hoidossa. Interpersonaalinen terapia auttaa selvittämään ihmissuhteiden umpisolmuja ja hoitaa näin myös masennusta.
Vertaistukiryhmän vetäminen on mukavaa ja tärkeää
Antti Palkinen ja Maarit Rajala ovat vetäneet Kouvolassa noin vuoden ajan tyypin 2 diabetesta sairastavien vertaistukiryhmää ammattilaisen tuella. Ryhmän tavoitteena on hidastaa ja ehkäistä munuaisvaurioita arjen pienillä valinnoilla. Ryhmässä keskustellaan vilkkaasti ja välillä ryhmässä vierailee diabetesasiantuntija.
Kukkiva ja kivulias vyöruusu kiusaa iäkkäintä väestöä
Tavallisimmat alueet, joille vyöruusu ilmestyy, ovat keskivartalo, kasvot ja raajat. Ensin tulee kipu, sitten kehittyvät vesirakkulat ja tulehdusalue punoittaa. Vyöruusuinfektion jälkioireena voi olla pitkään jatkuva hermosärky. Diabetes näyttää nostavan hieman vyöruusun ilmaantumisriskiä. Vyöruusulta voi suojautua rokottautumalla.
Tukea vakavasti sairastuneelle
Vakavaan tautiin sairastuminen on yleensä kriisi sekä sairastuneelle itselleen että hänen läheisilleen. Se herättää molemmissa monenlaisia raskaita tunteita. Niiden kanssa ei kannata jäädä sinnittelemään yksin vaan etsiä rohkeasti apua ja tukea. Hyvät ja turvalliset ihmissuhteet ovat sairastuneelle turvapaikkoja, ja myös vertaistukiryhmistä saa paljon apua sairauden kanssa elämiseen. Ammattiapu on tarpeen silloin, kun tuntuu, ettei omin avuin jaksa ja selviä vaikeiden kokemusten kanssa.
Insuliinin vastavaikuttaja kortisoni kohottaa verensokeria
Kun saat kortisonikuurin, seuraa verensokereitasi tavallista tarkemmin. Aamulla otettava kortisonitabletti vaikuttaa niin, että aamulla verensokeri on hyvällä tasolla, mutta lounaalla ja päivällisellä korkea. Iltakuuden jälkeen kortisonitabletin vaikutus pyyhkiytyy pois. Diabeteksen hoitomuoto ratkaisee, miten kortisonin vaikutus verensokeriin korjataan.
Diabetesbarometri 2023 ”Jaksaminen on aika ajoin koetuksella”
Diabeteksen hoito ja omahoidon tuki toteutuvat vaihtelevasti eri hyvinvointialueilla. Eniten diabetesta sairastavia mietityttää hoidossa jaksaminen ja mielen hyvinvoinnin tukeminen, kertoo Diabetesbarometri 2023. Tyypin 1 diabetesta sairastuneiden terveyspalvelut ovat huonontuneet, osalla tyypin 2 diabeetikoista palvelut toimivat hyvin, toisille jopa yhteyden saaminen lääkäriin tai hoitajaan on vaikeaa. Barometrin mukaan diabeetikot hyödyntäisivät digitaalisia palveluita enemmän kuin niitä on tarjolla.
Onkohan tämä diabulimiaa?
Diabulimia on ykköstyyppien oma syömishäiriö, jossa insuliinihoitoa laiminlyödään laihtumisen toivossa. Syömishäiriöt ovat yleistyneet viime vuosina, mutta ne voivat jäädä terveydenhuollossa havaitsematta. Lääkärin pitäisi viimeistään silloin ottaa puheeksi mahdollinen syömishäiriöoireilu, kun diabeetikolla on hoitoväsymystä tai heikentynyt hoitotasapaino tai kun kehonkuva ahdistaa häntä.
Lapsi oppii hoitovastuuseen omassa tahdissaan
Lasta voi pienestä pitäen kannustaa sopivasti mukaan diabeteksen hoidon suunnittelemiseen. Mitään yleispätevää aikataulua vastuuseen kasvamisessa ei kuitenkaan ole olemassa. Lapsi oppii uusia taitoja luontevimmin, kun hän on siihen henkisesti, fyysisesti ja kognitiivisesti valmis. Diabeteshoitaja Kaja Normet kertoo, miten lasta voi innostaa osallistumaan diabeteksensa hoitoon eri ikäkausina.
Rahat tiukassa – jäänkö muustakin osattomaksi?
Köyhyys on huono-osaisuuden keskeinen elementti, mutta pelkkä pienituloisuus ei tee ihmisestä huono-osaista. Huono-osaisuus on moniulotteista, useille elämän osa-alueille kasautunutta kurjuutta. Se on elämänlaadun puutetta ja hyvinvoinnin vajetta, joka näkyy sivuun jäämisenä vallitsevasta elämäntavasta. Syrjäytymisen lisäksi moni kärsii terveysongelmista ja yksinäisyydestä. Työttömyys, päihde- ja mielenterveysongelmat, velkaantuminen, elämänhallinnan puute ja asumisen haasteet kasaantuvat.
Lisää elinvuosia hyvällä hoidolla
Kansainvälinen tuore tutkimus osoittaa, että tyypin 2 diabetekseen sairastuminen voi lyhentää elinajanodotetta sitä enemmän, mitä nuorempana sairaus puhkeaa. Tutkimustulos voi pelottaa, mutta hyvällä hoidolla diabeteksen lisäsairauksia voidaan ehkäistä tai niiden ilmaantumista viivästyttää. Lisäksi liikakilojen laihduttaminen taudin alussa voi jopa normaalistaa sokeriaineenvaihdunnan.
Vakavista vakavin jalkavaurio
Charcot'n jalka on diabeettisen neuropatiaan liittyvä sairaus. Se kehittyy tyypin 1 diabetesta sairastaville yleensä 50–60-vuotiaana ja tyypin 2 diabetesta sairastaville kymmenen vuotta myöhemmin. Osa jaloista paranee kokonaan, osa jää paljon tervettä jalkaa huonommaksi. Kun diabetesta sairastavan toinen jalka turpoaa, punoittaa ja on lämmin, lääkärille lähtöä ei kannata lykätä.
Diabetes ja karhut yllättivät ampumahiihtäjän
Antti Sainio tähtää maailman parhaaksi aitajuoksijaksi ja ampumahiihtäjä Erika Jänkä tavoittelee säännöllistä sijaa 40 parhaan joukossa, mikä toisi maailmancupin pisteitä. Antilla on tyypin 1 diabetes, Erikalla Mody3-diabetes, johon hän sairastui noin vuosi sitten kesken ampumahiihdon maailmancupin.
Francescan elämä ja seikkailut
Ars longa, vita brevis. Taide pitkä, elämä lyhyt on Hippokrateen kuuluisa lausahdus. Usein harrastus vie ajan niin tarkasti, että jopa eläkeläiselle meinaa tulla kiire, Heinolan seudun diabetesyhdistyksen puheenjohtaja Francesca Violeta Vallin sanoo. Hän tietää, että on tärkeää hoitaa myös sosiaalista ja tunnepohjaista elämää harrastusten ja muun osallistumisen kautta.
Terveenä läpi elämän, mutta miten?
Terveyteemme vaikuttavat fyysinen ja sosiaalinen elinympäristömme ja sairautemme, mutta myös omat kokemuksemme sekä arvomme ja asenteemme. Terveyttä edistävät myös terveelliset elintavat, valoisa mieli ja rakkaat ihmiset ympärillämme. Kun teemme elämästämme oman näköistä ja tulemme toimeen muiden ihmisten kanssa, viihdymme elämässämme ja voimme paremmin.
Turvallisesti raskaana – tyypin 2 diabetesta hyvin hoitaen
Tyypin 2 diabetes ei enää ole vain ikääntyvien sairaus. Siksi myös hedelmällisessä iässä ja raskaana olevien tyypin 2 diabeetikkojen määrä kasvaa. Tyypin 2 diabeetikon raskaus ja synnytys sujuvat yleensä sitä paremmin, mitä huolellisemmin hän valmistautuu niihin ja hoitaa itseään raskauden aikana.
Tarvitaanko elintarvikkeiden terveysveroa?
Jos runsaasti sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa sisältävät ruuat ja juomat maksaisivat verojen vuoksi enemmän, ostaisimmeko niitä nykyistä vähemmän? Asiantuntijoiden mukaan elintarvikkeiden terveysverolla voidaan tukea terveellisiä ruokatottumuksia. Ainakin kokemukset muista Euroopan maista osoittavat, että elintarvikkeiden terveysperusteisella verotuksella voidaan ohjata kulutustottumuksia toivottuun suuntaan.
Uudet diabeteslääkkeet hoitavat myös rasvamaksaa
Uusilla diabeteslääkkeillä saattaa olla tärkeä rooli myös rasvamaksataudin hoidossa. Lääkkeille ei ole vielä myyntilupaa varsinaisesti rasvamaksan hoitoon, mutta hyvä uutinen on, että ne vähentävät joka tapauksessa myös maksaan kertynyttä rasvaa. Moni kakkostyypin diabeetikko on ylipainoinen, ja jos kiloja on kertynyt etenkin keskivartalolle, on todennäköistä, että myös maksa on rasvoittunut.
Diabeteksen hyvä hoito perustuu yksilölliseen tarpeeseen
Diabetesta sairastavan ei ole aina helppo tunnistaa, onko hänen saamansa ohjaus riittävää tai millaisiin palveluihin hän on oikeutettu. Erityisesti tyypin 2 diabetesta sairastava saattaa kokea jäävänsä yksin selviytymään sairautensa kanssa. Mitä kuuluu tyypin 2 diabeteksen hyvään alkuvaiheen ohjaukseen? Kuinka usein lääkäriä pitäisi tavata? Millaisia hoitotarvikkeita diabetesta sairastavalla on oikeus saada? Diabetesliiton asiantuntijat vastaavat näihin ja moniin muihin kysymyksiin.
Insuliinipumppu pysäytti lisäsairaudet
Eläintenkouluttaja Piia Laineella oli hyvin hankala diabetes, ja hän sairastui ohutsäieneuropatiaan kymmenen vuotta sitten ja myöhemmin myös hänen silmänpohjiensa kunto romahti äkillisesti. Sitä edelsi verensokerin voimakas sahaaminen ja stressi. Kun hän sai älypumpun, hänen verensokerinsa tasoittuvat eivätkä lisäsairaudet enää edenneet.
Sydämen ja munuaisten kohtalonyhteys
Sydämen ja munaisten vajaatoiminta pahentavat toisiaan, ja yksi tekijä tässä on valtimonkovettumatauti. Kun virtsaan erittyy valkuaista, munuaiset ja sydän alkavat olla kovilla. Tässä vaiheessa munuaisvaurion eteneminen pystytään kuitenkin vielä pysäyttämään.
Mielenterveyden käsi auttaa pitämään huolta mielen hyvinvoinnista
Nukuitko viime yönä riittävästi? Kävitkö kaupassa autolla vai pyörällä? Muistitko soittaa äidille? Ehditkö töiden jälkeen keramiikkakurssille? Mielen hyvinvointi koostuu monista eri osatekijöistä, joita ei välttämättä tule arjessa ajateltua. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n luoma Mielenterveyden käsi -harjoitus auttaa hahmottamaan hyvinvoinnin eri osa-alueita konkreettisesti.
Tyypin 2 diabetesta sairastava, pysy liikkeellä
Liikunta on tyypin 2 diabeteksen hoidon kulmakivi, sillä se vähentää insuliiniresistenssiä eli parantaa kudosten kykyä käyttää sokeria ja viedä se perille kohdekudokseen kuten lihaksiin. Tämän seurauksena sokeritasapaino yleensä paranee. Liikkua pitäisi säännöllisesti ja monipuolisesti. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa.
Näin puhut nuorelle alkoholista
Alkoholi, tyypin 1 diabetes ja nuoruuteen kuuluva into testata rajoja voi olla kimurantti yhdistelmä myös perhesovulle. Asiantuntijat kertovat, miten alkoholi kannattaa ottaa puheeksi nuoren kanssa.
Pitkään säilyvä insuliinin eritys voi suojata lisäsairauksilta
Tyypin 1 diabetesta sairastavalla voi olla toimivia beetasoluja ja omaa insuliinin tuotantoa vielä vuosia tai jopa vuosikymmeniä taudin puhkeamisen jälkeen. Suomalaistutkimuksen tulokset vahvistivat muuallakin maailmassa tehtyjä tutkimushavaintoja: pitkään säilyvä vähäinenkin insuliinin eritys vähentää diabeteksen lisäsairauksien riskiä, ja saattaa helpottaa hyvän hoitotasapainon ylläpitoa. Tästä kertoo lisää tutkijatohtori Minna Harsunen.
Miksi voimme huonosti, vaikka kaikki on hyvin?
Ruotsalainen psykiatri Anders Hansen kysyy kirjassaan Aivoblues, miksi voimme huonosti, vaikka kaikki on hyvin. Hän etsii vastausta muun muassa aivoista, jotka eivät ole juuri muuttuneet kymmeniin tuhansiin vuosiin. Hän antaa kirjassa myös käytännönläheisiä vinkkejä mielen hyvinvoinnin tueksi.