Koti Hoito Sivu 2

Hoito

Veijo Blomerus kävelyllä puistossa

Isänä ja veljenä lähimmäisille

Vuodet päihdetyöntekijänä jättivät Veijo Blomerukseen syvän kiitollisuuden: hän teki työtä isolla sydämellä ja oppi samalla paljon elämästä. Jäätyään eläkkeelle vaativasta lähimmäistyöstä, stressi katosi ja kakkostyypin diabeteksen hoito helpottui. 
Sirkka ja Raimo Latvala seisovat kotitalonsa edessä   

Muistisairaan puolison tukena

Raimo Latvala hoiti ykköstyypin diabetestaan lähes 40 vuotta. Viimeiset kymmenkunta vuotta hoitovastuu on ollut Sirkka-puolisolla aviomiehen sairastuttua hitaasti edenneeseen muistisairauteen. - Jos en olisi tässä, ehkä Raimokaan ei olisi tuossa, Sirkka sanoo.
Petri Karttunen seisoo ulkona, taustalla kalliota ja mäntyjä

MODY – yhden geenin diabetes

MODY on omanlaisensa ja jokaisella yksilöllinen, kuten diabetes aina. Muista diabetestyypeistä se poikkeaa siinä, että se on yhden geenimuutoksen aiheuttama ja vahvasti perinnöllinen. Monet Mody-diabetesta sairastavat eivät ole vielä saaneet oikeaa diagnoosia. Petri Karttunen kärsi kymmenen vuotta oudoista oireista, ennen kuin niiden syy selvisi ja oikea hoito löytyi.
Pekka Karjalainen seisoo kadulla

Lääkekulujen kasvu tuntuu arjessa

Tyypin 2 diabeteksen lääkkeiden Kela-korvausten muutos on vaikuttanut monen elämänlaatuun ja taloudelliseen tilanteeseen. Itä-Suomen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan joka kolmannella kakkostyypin diabeetikolla on vaikeuksia saada rahat riittämään kaikkiin lääkemenoihin. Oululaisen Pekka Karjalaisen lääkemenoja uudistus nosti 420 euroa vuodessa ja hän on sen vuoksi joutunut vähentämään muita menojaan.
Mustiin vaatteisiin pukeutunut Manu Mäkinen seisoo mustan seinän edessä

Manun monta roolia

Videopelaajien pataljoonaa komentava e-urheilija Manu Mäkinen on sairaanhoitaja ja aliupseerikoulun käynyt reserviläinen, joka varmasti erottuu rivistä. Manulla on tyypin 1 diabetes, mutta sen hän ei ole koskaan antanut näytellä elämänsä päärooleja. Silti hän toimii Ykkösklubin kummina diabetesta sairastaville nuorille.
Keski-ikäinen nukkuu sikeästi isossa sängyssä.

Uniapuna melatoniini

Unettomuuden hoitoon suositellaan usein melatoniini-hormonia. Melatoniinista voi olla unilääkkeenä apua primaarissa unettomuudessa, viivästyneessä unijaksossa ja aikaerorasituksessa. Lievien unihäiriöiden hoitoon sitä ei kannata käyttää. Mutta sopiiko melatoniini diabetesta sairastaville?
Jorma Järvilehto ja Ilkka Makkonen kuntosalilla.

Liikuttaako digitaalinen elintapaneuvonta?

Digitaalisen elintapaneuvonnan vaikutuksia liikuntatottumuksiin selvitettiin UKK-instituutin hankkeessa, jossa oli mukana myös diabetesyhdistysten jäseniä. Tutkimukseen osallistuneet Ilkka Makkonen ja Jorma Järvilehto huolehtivat kunnostaan käymällä kuntosalilla, uimahallissa ja tuolijumpassa.
Punainen parsittu pahvisydän harmaalla taustalla.

Ottaako sydämestä?

Sydämen terveyteen vaikuttaa moni asia: perimä ja sukutausta, kasvuympäristö ja elintavat, hormonit ja pitkäaikaissairaudet, kuten diabetes. Toisin kun usein ajatellaan, naisten sepelvaltimotaudin oireet eivät ole erilaisia kuin miesten.
Markku Rajala ulkoiluttaa koiraa puistossa aurinkoisena syyspäivänä.

Harha-askel soratiellä

Kaikki alkoi pienestä sorajyvästä, joka löysi tiensä Markku Rajalan kengän sisälle, tuntopuutoksesta kärsivän jalan seuraksi. Kun kivun tunnetta ei ollut, kivi sai rauhassa kalvaa jalkapohjaan reiän. Vasta viides lääkäri tutki jalkaa tarkemmin ja lähetti Rajalan magneettikuvaukseen, joka paljasti, että kantapäässä ei ollut lainkaan tervettä kudosta jäljellä. Ja kuinkas sitten kävikään? Rajalan tarinasta ei puutu hurjia käänteitä, mutta loppu on onneksi onnellinen.
Keski-ikäinen nainen seisoo kadulla keltaisen puutalon edessä.

Hiipivän kilpirauhassairauden piina

Katja Raittinen on kamppaillut elämänsä aikana useiden hitaasti kehittyvien autoimmuunisairauksien kanssa. Nyt elämänlaatua huonontavat kilpirauhasongelmat, joihin ei kolmen vuoden aikanakaan ole saatu selvää diagnoosia. Hänellä on ollut kolme kilpirauhastulehdusta lyhyen ajan sisällä.
Lääkäri tunnustelee naisen kilpirauhasta käsin kaulalta.

Kun kilpirauhanen toimii poikkeavasti 

Yksi diabeetikon vuosiseurannassa tutkittavista asioista on kilpirauhasen toiminta. Hoitamaton kilpirauhasen vajaatoiminta voi altistaa hypoglykemialle ja liikatoiminta nostaa insuliinin tarvetta. Jos kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta ovat pitkään hoitamattomina, lisääntyy sydänsairauksien riski.

Salakavala rasvamaksa

Rasvamaksa vaanii vyötärölihavia ja niukasti liikkuvia suomalaisia. Hyvä uutinen on se, että myös diabeetikon rasvoittunut maksa yleensä toipuu, jos hän saa painonsa ja elintapansa kohdilleen. Tuore tutkimus kertoo, että vähäinenkin alkoholimäärä on vaaraksi rasvoittuneelle maksalle. Pitkälle edenneen maksakirroosin ainoa hoitomuoto on maksansiirto.

Kun alkoholi on ongelma, siitä ei saa vaieta

Suomessa on kymmeniä tuhansia diabeetikkoja, jotka juovat liikaa. Usein diabeteksen ja alkoholismin kolmantena pyöränä on masennus. Kaksi alkoholistia kertoo Diabetes-lehden lukijoille oman tarinansa. Yhdessä lääkärin kanssa he valavat toivoa sairastuneisiin: tavasta voi päästä eroon, mutta ensin on tunnustettava ongelman olemassaolo.

Saanko lainaturvan asuntolainalleni?

Diabetes ei estä tai vaikeuta ison pankkilainan saamista. Sen sijaan krooninen sairaus, kuten diabetes, estää monissa tapauksissa lainaturvatyyppisen vakuutuksen saamisen. Pankit eivät kuitenkaan edellytä tai vaadi lainaturvan hankkimista lainan myöntämisen ehtona. Kysyimme neljältä suurimmalta yksityistalouksien asuntolainoittajalta, miten ne suhtautuvat diabeetikoiden pyytämiin lainoihin.

Painava vaippa ja koko ajan jano

Koska etenkin pienten lasten oireilua voi olla vaikeaa tunnistaa diabeteksesta johtuvaksi, ennättää lapsen tila helposti muuttua vakavaksi ennen kuin diabetes todetaan ja hoito aloitetaan. Näin kävi myös kotkalaiselle Sisulle, jolle ehti kehittyä happomyrkytys ennen diabetesdiagnoosia. Se on insuliininpuutteesta johtuva hengenvaarallinen tila, joka vaatii aina sairaalahoitoa. Happomyrkytys on yleistynyt vastasairastuneilla.

Sopivasti rentoutta etäseurantaan

Mahdollisuus seurata lapsen glukoositasoa lähes reaaliajassa tuo turvaa vanhemmille, kun lapsi on päiväkodissa tai koulussa. Joskus uusi tekniikka voi kuitenkin kääntyä stressin aiheuttajaksi: vanhemmille voi tulla kiusaus ottaa yhteyttä kouluun tai päiväkotiin heti kun lapsen glukoosiarvo on laskusuunnassa. Aikuisten tulisi kuitenkin antaa lapselle oma rauha päivähoidossa ja koulupäivän aikana.

Terveisiä diabetesammattilaisten huipputapaamisesta

Euroopan Diabetestutkimuksen Seuran (EASD) vuosittainen konferenssi järjestettiin tänä vuonna Barcelonassa Espanjassa. Syyskuiseen huipputapaamiseen osallistui noin 15 000 tutkijaa ja lääkäriä, ja mukana oli myös runsaasti suomalaisia. Pyysimme muutamaa heistä kertomaan, mitkä uudet diabeteslääkkeet ja hoitomuodot sekä muut puheenvuorot ja keskustelunaiheet olivat heistä kiinnostavimpia.

”Alamme vasta ymmärtää tyypin 1 diabetesta”

Professori Mark Atkinsonin mukaan käsitys tyypin 1 diabeteksesta on ollut liian yksioikoinen aina näihin päiviin saakka. On puhuttu yhdestä sairaudesta, vaikka sairastumisen polkuja on oletettavasti lukemattomia erilaisia. Tämän vuoksi parantavan hoidonkaan kehittäminen ei ole toistaiseksi onnistunut.

Etävertaisryhmässä kyytiä diabetekselle

Valtioneuvoston kanslian Kokeileva Suomi -tiimi valitsi Dumppaa diabetes -kokeiluun 14 toimintamallia, jotka tähtäsivät elintapamuutokseen tarjoamalla ratkaisuja erityisesti ruokavalioon, liikkumiseen ja elämänhallintaan. Karkkilalainen Mari Lindroth osallistui yhteen tällaiseen elintapavalmennukseen saatuaan lääkäriltään esidiabetes-diagnoosin ja nyt hän aikoo järjestää enemmän aikaa liikunnalle ja terveytensä hoitamiselle.

Jokaisen mutkan takana odottaa uusi alku

Eeva joutui vuonna 2015 auto-onnettomuuteen ja se johti tapahtumasarjaan, jossa hänen haimastaan poistettiin osa. Sen seurauksena hänelle kehittyi diabetes, mutta lääkärit eivät halunneet uskoa sitä, ja siksi hoidon aloittaminen viivästyi. Eeva uskoo, että hänen hoitoalan työssä hankkimansa ammattitaito ja periksi antamattomuutensa pelastivat hänen henkensä.

Monta syytä pitää hyvää huolta aivoista

Verisuonisairautena kakkostyypin diabetes nostaa riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöihin ja muistisairauksiin, mutta täysin turvassa verisuonitukoksilta eivät ykköstyypin diabeetikotkaan ole. Aivosairauksille altistavat erityisesti korkea verensokeri, korkea verenpaine, eteisvärinä ja tupakointi.

Tanssi hoitaa mieltä

Tanssi-liiketerapiassa opetellaan tunnistamaan kehon viestejä, ymmärtämään omia tunnetiloja ja löytämään mielihyvää luovasta liikkeestä. Tuore Jyväskylän yliopiston tutkimus kertoo terapian toimivan masennuksen hoidossa.

Painonpudotuksen apukeinot

Laihtuminen on vaikuttavin hoito tyypin 2 diabetekseen. Jos se ei onnistu pelkästään ruokailu- ja liikuntatottumuksia korjaamalla, apua saa lääkkeistä tai leikkaushoidosta. Joskus laihduttamisessa voidaan tarvita myös psykologin apua.

Hyvästit diabeteslääkkeille

Seitsemän vuotta sitten Timo Rautajärvi painoi 180 kiloa, vihasi liikuntaa yli kaiken ja söi kymmeniä lääkkeitä päivässä. Nyt hän käy salilla useita kertoja viikossa, painaa yli 80 kiloa vähemmän ja on päässyt kokonaan eroon diabeteslääkkeistä. Tästä hän kiittää vaimoaan.

Kuka sairastuu diabetekseen, kuka ei?

Kenenkään sairastumista diabetekseen ei pysty ennustamaan varmasti. Tyypin 2 diabeteksen kehittymisessä perimällä on iso merkitys, ja myös esivanhempien elämäntavat voivat vaikuttaa. Tutkijoillekin on vielä arvoitus, mikä saa aikaan tyypin 1 diabeteksen. Kuusi asiantuntijaa kertoo, mitä eri diabetestyyppien synnystä nyt tiedetään.