Koti Hoito Sivu 3

Hoito

Kannattaako ChatGPT:n kanssa jutella lääkkeistä?

Emme voi täysin luottaa tekoälysovellus ChatGPT:n tuottamiin vastauksiin lääkkeistä. Tekoäly tuottaa sekä informatiivisia ja sisällöltään oikeanlaisia vastauksia että virheellisiä neuvoja. On todennäköistä, että tulevaisuudessa lääkeneuvontaan kehitetään tekoälyjä, joita opetetaan käyttämällä luotettavia ja ajantasaisia lääkeinformaatiolähteitä.

Kriisipuhelin tarjoaa matalan kynnyksen apua

Kriisi koskettaa jokaista ihmistä jossakin elämänvaiheessa. Läheisen menettäminen, oma tai läheisen vakava sairastuminen, avioero, työpaikan menetys tai jatkuva pelko tulevaisuudesta saattaa ajaa ihmisen katkeamispisteeseen. Kriisin kanssa ei tarvitse jaksaa yksin, sillä lähin apu on puhelinsoiton päässä. Jo yksi soitto auttavaan puhelimeen voi helpottaa vaikeassa tilanteessa selviytymistä.

Näin käytät lääkkeitä turvallisesti

Ikäihmisillä on usein lääkekaapissaan monia erilaisia lääkkeitä, niin itsehoito- kuin reseptivalmisteitakin. Päällekkäiskäytön vaara kasvaa, jos lääkkeitä napsii sieltä sun täältä ja jos perustiedot lääkkeiden käytöstä eivät ole hallinnassa. Lisäksi vanhetessa elimistön koostumus muuttuu, ja jotkin lääkkeet voivat aiheuttaa keskushermostohaittoja. Geriatri Ulla Aalto kertoo, miten lääkkeitä voi käyttää turvallisesti. Osa ohjeista koskee kaikkia lääkkeenkäyttäjiä, ei pelkästään vanhuksia.

Erektiohaaste on pariskunnan yhteinen asia

Erektion heikkeneminen on kipeä paikka, ja siitä voi tulla kupru parisuhteeseen, jos pariskunta ei pysty puhumaan siitä. Toisaalta erektiovaikeudet voivat herättää kumppanit huomaamaan, että heillä on pitkään ollut seksiä, joka ei tyydytä kumpaakaan. Näin voi löytyä uusia tapoja nauttia omasta ja toisen kehosta.

Kun kaikki hoitavat leiviskänsä lääkinnällisiä laitteita on turvallista käyttää

Fimea valvoo lääkinnällisiä laitteita ja alan toimijoita Suomessa. Kaksi vuotta sitten voimaan tullut eurooppalainen lääkinnällisten laitteiden asetus tiukensi vaatimuksia. Tavoitteena on parempi potilasturvallisuus. Yksi tärkeimmistä turvallisuustekijöistä on kuitenkin se, että käytätpä diabeteksen hoidossa mitä tahansa lääkinnällistä laitetta, huolehdi siitä, että sinulla on aina varalla hoitovälineitä, joihin voit poikkeustilanteessa turvautua.

Vähän, mutta vauhdilla

HIIT-harjoittelu tehospurtteineen sopii diabeetikolle, joka on harrastanut jo jonkin verran liikuntaa ja jonka perus- ja lisäsairauksien hoitotasapaino on kunnossa. Myös leppeämpi intervallitreeni ajaa saman asian kuin HIIT: kunto kohenee, sokeriaineenvaihdunta paranee ja painonhallinta helpottuu. HIIT-harjoittelun sopivuus kannattaa varmistaa lääkäriltä ja aloittaa harjoittelu rauhallisesti, erikoislääkäri Joni Keisala neuvoo.

Salakavala korkea verenpaine

Korkea verenpaine on salakavala tauti, sillä se vahingoittaa verisuonia ja sitä kautta monia sisäelimiä, mutta se ei oireile juuri mitenkään. Onneksi verenpainetaudin hoitoon on paljon hyviä lääkkeitä, jotka eivät rasita kukkaroakaan. Ne kannattaa ottaa lääkärin ohjeistamalla tavalla. Myös elintapamuutokset voivat merkittävästi alentaa verenpainetta.
Mitko-Popov-seisoo-kadulla-kitaran-kanssa

Musiikki vie kohti valoa

Mitko Popov johtaa Lahden kitaraorkesteria, opettaa kitaransoittoa Wellamo-opistossa ja kiertää myös omilla keikoilla sekä trubaduurina että eri bändien kanssa. Hän kannustaa muitakin ihmisiä musiikin voimapiiriin. Musiikki kohottaa arjen yläpuolelle, helpottaa monissa vaivoissa ja antaa muistisairaalle sanat. Harrastuksen aloittaminen ei katso ikää.

Pelosta rentouteen ihmisten joukossa

Sosiaalisten tilanteiden pelko kapeuttaa elämää ja voi johtaa jopa täydelliseen eristäytymiseen muista. Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä pelkää, että muut suhtautuvat häneen tuomitsevasti ja arvostelevasti, vaikka se ei todennäköisesti pidä paikkaansa. Yleensä oireilu on voimakkainta puolituttujen seurassa. Sosiaalisten tilanteiden pelon kanssa ei kannata sinnitellä yksin. Tarjolla on sekä omahoidon ohjelmia että ammattiapua. 

Miten perheen voimavarat heijastuvat diabeteksen hoitotasapainoon?

Väitöskirjaa perheiden voimavaroista tekevä erikoislääkäri Riina Pironetti selvittää tutkimuksessaan, löytyykö perhetaustasta diabeteksen hoitotasapainoon vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen ensimmäisessä osatyössä on käynyt ilmi, että lapsen tai nuoren hyvä hoitotasapaino on usein yhteydessä vanhempien korkeaan koulutustasoon ja siihen, että hän asuu kahden huoltajan perheessä. Lisäksi hyvää hoitotasapainoa tukee se, että lapsella on avustaja diabeteksen hoidossa koulupäivän aikana.

Kokemuksia työkomennuksilta ulkomailla

Rakennusinsinööri Henri Vähämaa oli kaksi vuotta Uruguayssa rakentamassa Paso De Los Torosiin suurta tehdasta. Toiset kaksi vuotta hän työskenteli Ruotsissa eurooppalaisessa hiukkaskiihdytinhankkeessa. Ruotsi ja Uruguay erosivat toisistaan paljon diabeteksen hoidon nykyaikaisuudessa ja hoitotarvikkeiden saatavuudessa sekä työkulttuuriltaan.

Osa insuliineista jäi biologisten lääkkeiden apteekkivaihdon ulkopuolelle

Diabetesliiton vahva vaikuttamistyö tuotti tulosta. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta rajasi pikainsuliinit ja alaikäisille määrätyt insuliinivalmisteet pois biologisten lääkkeiden apteekkivaihdon piiristä. Pitkävaikutteiset insuliinit ovat mukana apteekkivaihdossa vaiheittain. Eduskunta hyväksyi saman sisältöisen lain helmikuussa. Suurin huolenaihe Diabetesliitolla ja diabetesta sairastavilla oli se, että jos insuliinivalmisteet vaihtuvat usein, vaarana on että lyhyt- ja pitkävaikutteiset insuliinit sekoittuvat käytössä, mistä voisi aiheutua välitön hengenvaara.

Hintakilpailu lisää häiriöitä lääkkeiden saatavuudessa

Lääkkeiden saatavuusongelmat johtuvat useimmiten lääkkeiden pitkistä ja haavoittuvista tuotantoketjuista ja hintakilpailusta, harvemmin kysynnän äkillisestä rajusta kasvusta, kuten Ozempicin tapauksessa. Myös mikä tahansa viivästys matkalla voi aiheuttaa lääkkeiden saatavuusongelmia. Kun jotakin lääkettä ei ole saatavilla, lääkkeen käyttäjän kannattaa pyytää lääkäriltä korvaava valmiste sen tilalle. Kriisitilanteiden varalle Suomessa ylläpidetään tärkeimpien lääkkeiden, kuten insuliinin, lakisääteistä velvoitevarastoa.

Kiovalainen endokrinologi Anastasia Galetskaja: Stressi ja pelko nostavat diabeetikkojen verensokeriarvoja

Kun sota alkoi, diabeetikot pelkäsivät, kuinka heidän käy. Riittääkö insuliini? Saavatko he hoitotarvikkeita? Kiovalainen endokrinologi Anastasia Galetskaja kertoo, että toistaiseksi on pärjätty, vaikka insuliinia ei saa enää kolmen kuukauden annosta kerralla. Insuliinin säilytys kotiloissa voi tosin olla hankalaa sähkökatkojen vuoksi. Lisäksi stressi ja pelko nostavat diabeetikoiden verensokeria. Taistelujen keskellä oleviin kyliin ja kaupunkeihin insuliinia on vaikeaa ja vaarallista viedä. Lääkäreistäkin on pulaa, sillä monet lääkärit ovat paenneet maasta.

Oikea tieto auttaa sitoutumaan lääkehoitoon

On arvioitu, että noin puolet pitkäaikaissairauksien hoitoon määrätyistä lääkkeistä jää ottamatta. Näin potilaan omaa rahaa ja yhteiskunnan varoja menee hukkaan. Puolittainenkin lääkehoito maksaa, mutta se ei tehoa kunnolla, ja sairaus voi vaikeutua. Vastaava proviisori Kirsi Kvarnström selvitti väitöskirjassaan syitä sille, miksi lääkkeet jäävät käyttämättä. Tiedon puute sairaudesta ja sen hoitamisesta, somekeskustelut lääkkeen haittavaikutuksista ja vaihtuvat lääkärikontaktit heikentävät sitoutumista lääkehoitoon. Lisäksi monilla on niin pienet tulot, ettei heillä ole varaa ostaa lääkkeitä.

Korkea verensokeri vaarantaa suun terveyden

Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes altistaa suun sairauksille: ientulehdukselle, hampaiden kiinnityskudoksen sairaudelle eli parodontiitille ja suun limakalvojen sienitulehduksille. Korkea verensokeri ja diabeteksen hoitoon käytetyt lääkkeet kuivattavat suuta, ja kun syljen antama suoja puuttuu, suun sairaudet voivat edetä. Parodontiitti voi heikentää myös diabeteksen hoitotasapainoa, edistää sydän- ja verisuonitautien kehittymistä ja lisätä sydän- ja aivoinfarktin riskiä.
piirroskuva-hyvin-kiemuraisesta-vuoristoradasta

Verensokereiden vuoristoradalla

Erityisesti tyypin 1 diabeteksessa verensokerin hoito on haasteellista, sillä mukana on monta muuttujaa. Tiedetään, että perusinsuliinin tarve voi vaihdella päivästä toiseen 10–20 prosenttia. Kun tähän lisätään epätarkkuudet pikainsuliinin annostelussa, päivän syömiset, aktiivisuudet ja tunnetilat, on oikeastaan ihme, että niinkin moni onnistuu pitämään verensokerit vakaana. Kaksi diabeteslääkäriä kertoo syitä liian matalaan ja liian korkeaan verensokeriin sekä vaihteleviin verensokereihin ja antaa myös ohjeet, miten näitä tilanteita voi korjata.

Kun diabetes kuormittaa, älä jää yksin

Tyypin 1 diabetes on kenkku kaveri. Juuri kun tuntuu, että sairaus on hallinnassa, jokin määritelemätön seikka syöksee verensokerin raiteiltaan. Taustalla painaa lisäksi huoli siitä, että jos verensokeria ei saa pian kuntoon, kohta on riesana jokin lisäsairaus tai kaksi. Myös diabetesta sairastavien vanhemmat voivat uupua. Diabeteksen hoitoa ei voi unohtaa koskaan kokonaan, vaikka kuinka väsyttäisi. Mutta asiasta kannattaa puhua hoitopaikassa ja pohtia, missä uupumuksen juurisyyt ovat.

Hermostimulaattori palautti voimani

Gastropareesi aiheutti Anni Tirkkoselle niin pahat oireet, että hän joutui jatkuvan oksentelun vuoksi useasti sairaalaan. Monen leikkausajan peruutuksen jälkeen hän sai viimein hermostimulaattorin, joka lopetti pahoinvoinnin ja palautti hänen voimansa. Nyt hän pystyy taas harrastamaan liikuntaa, opiskelemaan ja hoitamaan arkiset perusasiat.

Vapaaehtoistyöstä sijoitus elämään

Reijo Saksan sydäntä lähellä ovat yksin maahan tulleet alaikäiset pakolaiset. Tärkeäksi hän kokee myös vapaaehtoistyön eronneiden miesten vertaistukitoiminnassa. Kunnallisneuvoksella ja entisellä sijoitusjohtajalla riittää virtaa, vaikka hänen lääkärinsä ehti jo kerran ihmetellä, miten mies voi olla enää hengissä. 

Hämmentävää keskustelua laihduttamisesta

Painonhallinnasta medioissa käytävä keskustelu vaikuttaa toisinaan taistelutantereelta, jossa puolensa valinneet eivät hevillä luovu asemistaan. Ravitsemustieteen yliopistonlehtori Tiina Jääskeläinen toivoo, että kinastelun sijaan energia suunnattaisiin kaikkia yhdistäviin terveyttä edistäviin toimiin. Diabeteksen ehkäisytutkimus DPS osoitti jo parikymmentä vuotta sitten, että riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen voi vähentää merkittävästi pudottamalla painoa.

Tunteiden ja verensokerin tiivis liitto

Tunteet nostavat ja joskus myös laskevat verensokeria. Verensokerin vaihtelut vaikuttavat puolestaan tunteisiin ja mielialaan. Myös diabeteksen hoito voi käydä tunteisiin ja heiluttaa hoitotasapainoa. Asioiden korjaamiseksi voi tehdä paljonkin, mutta tärkeintä on muistaa armollisuus ja se, että elämään kuuluu koko tunteiden kirjo, eikä kaikkea voi mitenkään hallita.

Syötkö nälän vai tunteiden vuoksi?

Tunnesyömiseksi kutsutaan syömistä, joka ei liity fysiologiseen nälkään, vaan syömisen ensisijainen tarkoitus on tunteiden säätely. Sen avulla pyritään turruttamaan negatiivisia tunteita tai vahvistamaan miellyttäviä tunteita. Kognitiivinen psykoterapeutti Taija Wilenius kertoo, että jokainen meistä syö joskus tunteiden vuoksi, mutta usein toistuessaan siitä voi tulla hankala ongelma. Syöminen voi muuttua lähes ainoaksi asiaksi, joka tuottaa mielihyvää, ja syöminen voi olla mielessä aina ja alkaa ohjailla elämää.

Liikunta valaisee mielen

Asiasta ei ole enää epäilystäkään. Liikunta sekä ehkäisee mielenterveysongelmia että tukee niiden hoitoa. Tutkimusnäyttö tästä on niin vahvaa, että Euroopan psykiatriyhdistys suosittelee liikuntaa hoidon osaksi melkein kaikissa mielenterveyden häiriöissä, myös vaikeassa masennuksessa tai ahdistuneisuushäiriöissä. Liikunta vaikuttaa mieleen monia eri reittejä, jotka täydentävät toisiaan.

Monta tyyppiä tyypin 2 diabetesta

Tutkijat ovat jaotelleet tyypin 2 diabeteksen viiteen alaryhmään. Kahdessa niistä keskeinen piirre on heikentynyt insuliinineritys ja yhdessä vakava insuliiniresistenssi. Yhdessä ryhmässä diabetes liittyy lihavuuteen ja yhdessä ikääntymiseen. Tavoitteena on löytää kullekin sairastuneelle täsmällinen, nopea hoito. Yksilöitä ei kuitenkaan voi jaotella vain yhteen lokeroon, sillä heillä voi olla piirteitä useammasta ryhmästä.