Suu kuntoon
Korkea verensokeri lisää suun tulehdusriskiä ja horjuttaa diabeteksen hoitotasapainoa. Suun tulehdukset puolestaan nostavat verensokeria ja altistavat lisäsairauksille. Suun terveydellä on iso merkitys muulle terveydelle. Siksi siitä kannattaa pitää hyvää huolta.
Koronavirus kävi täällä
Satu ja Antti Marinin sairastuminen koronavirusinfektioon muutti perheen elämän viikkokausiksi. Kummankin oireet olivat erilaisia. Sadulla on ykköstyypin ja Antilla kakkostyypin diabetes.
Pienen pieni virus muutti maailmamme
Hallitus lievensi maaliskuun puolivälissä asettamiaan liikkumisrajoituksia toukokuun alussa, ja muutokset astuivat voimaan kesäkuun alussa. Miten ne muuttavat elämäämme? Voimmeko palata jo normaaliin arkeen?
Hiljennä sisäinen kriitikkosi
Ihmisen mielessä virtaa arviolta 60 000 ajatusta päivässä. Ne ovat pään sisäistä puhetta, joka auttaa viestimään toisten kanssa, ohjaamaan omaa toimintaa ja ratkaisemaan ongelmia luovasti. Joskus tämä puhe voi olla syyllistävää ja lannistavaa ja aiheuttaa häpeää ja itseinhoa.
Hybridipumppu toi avun salibandyharrastukseen
Kilpasarjassa salibandya pelaava kaksitoistavuotias Sanni Koppila haaveilee pääsevänsä tulevaisuudessa pelaamaan Naisten Salibandyliigaan. Suurien unelmien saavuttamisessa häntä auttaa uusi hybridipumppu, joka säätelee basaalin annosta automaattisesti glukoosisensorin lukemien perusteella.
Dialyysissä lomamatkalla
Dialyysihoito ei ole este matkailulle, mutta matkustaminen vaatii tavallista enemmän ennakkosuunnittelua. Heppu Nikunen kävi Lontoossa ja Tartossa ja sai molemmissa paikoissa dialyysihoitoa. Lontoossa kaikki ei mennyt ihan putkeen.
Onnistunut lihavuusleikkaus edellyttää pysyviä elintapamuutoksia
Lihavuusleikkaus ei ole kaikki ongelmat ratkaiseva operaatio. Yllättävän monella lihavuusleikkauksen läpikäyneellä paino palaa entisiin lukemiin vuoden tai kahden päästä leikkauksesta, koska he eivät ole ymmärtäneet, että se vaatii koko elämän kestäviä elintapamuutoksia. Toiset tekevät kaiken ohjeiden mukaan, ja se näkyy leikkauksen lopputuloksessa ja leikatun hyvinvoinnissa.
Aiheuttaako elimistön matala-asteinen tulehdus masennusta?
Onko masennuksen keskeinen taustasyy krooninen stressi ja elimistön matala-asteinen tulehdus? Evoluutiobiologi Markus J. Rantala esittää näin uudessa teoksessaan Masennuksen biologia. Hänen mielestään masennuksen hoito keskittyy nykyisin liikaa masennusoireiden hoitoon ottamatta riittävästi huomioon masennuksen taustasyitä. Mitä mieltä Rantalan ajatuksista ovat psykiatrian professori Juha Korkeila ja psykiatrian erikoislääkäri Juha Lehti?
Huostaanotto herätti
17-vuotias Sofia sijoitettiin lastensuojeluyksikköön pitkään jatkuneen ykköstyypin diabeteksen huonon hoitotasapainon takia. Huostaanotto oli koko perheelle kova kolaus. Äidistä lastensuojelun olisi pitänyt tehdä enemmän ennen huostaanottopäätöstä. Lopulta molemmat ovat kuitenkin sitä mieltä, että päätös oli oikea: Sofia hoitaa nyt itseään hyvin.
Ripaus riittää
Suolalla ja sokerilla on tärkeitä tehtäviä ihmisen elimistössä, mutta kumpaakin kertyy ruuasta ja juomista helposti liikaa. Liiallinen suolan saanti nostaa verenpainetta ja runsaasti sokeria sisältävät ruuat ja juomat muun muassa kerryttävät painoa. Helpoiten liiallista suolan ja sokerin saantia voi vähentää valitsemalla kaupassa ostoskoriin Sydänmerkki-tuotteita.
Rytmitä ruokailusi
Säännöllinen ruokarytmi on diabeteksen hyvän hoidon perusta. Pitkät ruokailuvälit ja jatkuva napostelu voivat vaikeuttaa painon ja verensokerin hallintaa. Suurimmalle osalle ihmisistä sopii, että päivän aterioiden väli on 3–5 tunnin mittainen. Oma olo kertoo usein diabeetikolle, milloin on aika syödä, ravitsemusterapeutti Katja Sassi-Pyykkö kertoo..
Entistä useampi lapsi on tarvinnut tehohoitoa sairauden alussa
Lapsen sairastuminen diabetekseen on valtava järkytys vanhemmille – etenkin, jos diabeteksen hoito alkaa sairaalan teho-osastolta. Diabetesliitto kampanjoi tänä vuonna asiasta, jotta erityisesti taaperoikäisten diabetesoireet tunnistettaisiin aikaisemmin, ja lapset pääsisivät hoitoon ennen kuin oireet ehtivät kehittyä henkeä uhkaaviksi.
Millaista lihaa lautaselle?
Liha on monien ravintoaineiden hyvä lähde. Kaikki lihavalinnat eivät kuitenkaan ole yhtä terveellisiä. Lihan käyttöä kannattaa kohtuullistaa sekä terveys- että ympäristösyistä. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen neuvoo, miten usein ja millaista lihaa lautaselle kannattaa valita.
Kun sairastuminen aiheuttaa kriisin
Terveydellä on niin suuri merkitys, että kun sen osin menettää, elämä järkkyy. Toiset ahdistuvat ja eristäytyvät, toiset alkavat alkujärkytyksen jälkeen miettiä, miten sairauden kanssa voi elää. Psykoterapeutit Arto Pietikäinen ja Päivi Hakuni-Järvinen Pietikäinen kertovat, miten kriisistä voi selviytyä ja sopeutua uuteen tilanteeseen.
Rauha ruokapöytään
Lapsen valikoiva syöminen voi huolestuttaa, turhauttaa ja ärsyttää, mutta pakottamalla lasta ei saa syömään. Kärsivällisyys, kannustus ja myönteisen ilmapiirin vaaliminen auttavat rakentamaan rauhaa lapsiperheen ruokapöytään. Vaikka pikainsuliini yleensä pistetään ennen ruokailua, sen pistämisajankohtaa ja annostelua voi tarvittaessa muuttaa, jos on epävarmaa, paljonko lapsi syö aterialla.
Kuume nousee – mitä teen?
Jos sairastut koronavirusinfektioon tai muuhun kuumeiseen infektiosairauteen, toimi näin. Katso myös jutun lopusta ohjeet, miten pitää toimia, jos epäilet sairastuneesi koronavirusinfektioon ja vointisi heikkenee.
Rekisterit ovat ikkuna lääkkeiden terveysvaikutuksiin
Millaisia ennakoimattomia terveysvaikutuksia lääkkeillä saattaa olla? Varsinaisilla lääketutkimuksilla ei aina voida kattavasti selvittää lääkehoidon hyötyjä ja mahdollisia haittoja. Esimerkiksi sitä, miten muistisairaat käyttävät diabeteslääkkeitä tai sitä, pienentävätkö suolistohormonilääkkeet Parkinsonin taudin riskiä. Vastaus voi löytyä rekisteritiedoista, joita professori Anna-Maija Tolppanen tutkimusryhmineen seuloo.
Kun nuori oireilee, hae apua ajoissa
Aikuiset välttelevät hankalia puheenaiheita, koska pelkäävät nuoriaan tarpeettomasti, Taysin nuorisopsykiatrian ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala sanoo. Kun nuori voi huonosti, siitä on keskusteltava avoimesti ja haettava tarvittaessa ammattilaisen apua. Jos vanhempien voimavarat eivät riitä, kannattaa kääntyä lastensuojelun puoleen. Lastensuojelussa on avohuollon tukitoimia, jotka eivät tarkoita huostaanottoa.
Isänä ja veljenä lähimmäisille
Vuodet päihdetyöntekijänä jättivät Veijo Blomerukseen syvän kiitollisuuden: hän teki työtä isolla sydämellä ja oppi samalla paljon elämästä. Jäätyään eläkkeelle vaativasta lähimmäistyöstä, stressi katosi ja kakkostyypin diabeteksen hoito helpottui.
Muistisairaan puolison tukena
Raimo Latvala hoiti ykköstyypin diabetestaan lähes 40 vuotta. Viimeiset kymmenkunta vuotta hoitovastuu on ollut Sirkka-puolisolla aviomiehen sairastuttua hitaasti edenneeseen muistisairauteen. - Jos en olisi tässä, ehkä Raimokaan ei olisi tuossa, Sirkka sanoo.
MODY – yhden geenin diabetes
MODY on omanlaisensa ja jokaisella yksilöllinen, kuten diabetes aina. Muista diabetestyypeistä se poikkeaa siinä, että se on yhden geenimuutoksen aiheuttama ja vahvasti perinnöllinen. Monet Mody-diabetesta sairastavat eivät ole vielä saaneet oikeaa diagnoosia. Petri Karttunen kärsi kymmenen vuotta oudoista oireista, ennen kuin niiden syy selvisi ja oikea hoito löytyi.
Lääkekulujen kasvu tuntuu arjessa
Tyypin 2 diabeteksen lääkkeiden Kela-korvausten muutos on vaikuttanut monen elämänlaatuun ja taloudelliseen tilanteeseen. Itä-Suomen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan joka kolmannella kakkostyypin diabeetikolla on vaikeuksia saada rahat riittämään kaikkiin lääkemenoihin. Oululaisen Pekka Karjalaisen lääkemenoja uudistus nosti 420 euroa vuodessa ja hän on sen vuoksi joutunut vähentämään muita menojaan.
Manun monta roolia
Videopelaajien pataljoonaa komentava e-urheilija Manu Mäkinen on sairaanhoitaja ja aliupseerikoulun käynyt reserviläinen, joka varmasti erottuu rivistä. Manulla on tyypin 1 diabetes, mutta sen hän ei ole koskaan antanut näytellä elämänsä päärooleja. Silti hän toimii Ykkösklubin kummina diabetesta sairastaville nuorille.
Uniapuna melatoniini
Unettomuuden hoitoon suositellaan usein melatoniini-hormonia. Melatoniinista voi olla unilääkkeenä apua primaarissa unettomuudessa, viivästyneessä unijaksossa ja aikaerorasituksessa. Lievien unihäiriöiden hoitoon sitä ei kannata käyttää. Mutta sopiiko melatoniini diabetesta sairastaville?
Liikuttaako digitaalinen elintapaneuvonta?
Digitaalisen elintapaneuvonnan vaikutuksia liikuntatottumuksiin selvitettiin UKK-instituutin hankkeessa, jossa oli mukana myös diabetesyhdistysten jäseniä. Tutkimukseen osallistuneet Ilkka Makkonen ja Jorma Järvilehto huolehtivat kunnostaan käymällä kuntosalilla, uimahallissa ja tuolijumpassa.