Uniapuna melatoniini

976
Keski-ikäinen nukkuu sikeästi isossa sängyssä.
Kuva: Shutterstock

Teksti: Tuija Manneri

Unettomuuden hoitoon suositellaan usein melatoniini-hormonia. Milloin siitä on apua? Ja sopiiko se diabetesta sairastaville?

”Keskustele lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa valmisteen käytöstä, jos sinulla on autoimmuunisairaus.” 

Näin neuvoo erään melatoniinivalmisteen pakkausseloste. Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, joten tarkoittaako ohje, että sitä sairastavan ei kannata käyttää melatoniinia unettomuuden hoitoon?

– Ei tarkoita. Autoimmuunisairauksia on lukuisia erilaisia, eikä kaikista niistä  ja melatoniinista ole tutkimustietoa. Lääketehtaat saattavat kirjata pakkausselosteisiin varoituksia varmuuden vuoksi, arvioi unitutkija, tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. 

Melatoniini on hormoni, joka vaikuttaa nukahtamiseen ja nukkumiseen ja jota elimistö tuottaa luontaisesti. Valmisteen käytössä diabeetikon on silti hyvä seurata pakkausselosteen neuvoa: keskustele ensin lääkärin kanssa.

– Melatoniinia voidaan harkita sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeetikoiden unettomuuden hoitoon. Tutkimusten mukaan siitä voi olla apua ja hyötyä lähinnä niin sanotussa primaarissa unettomuudessa, viivästyneessä unijaksossa ja aikaerorasituksessa. Lieviin unihäiriöihin melatoniinia ei suositella, Partonen tarkentaa.

Unirytmi voi korjaantua

Primaarinen unettomuus tarkoittaa vaikeutta nukahtaa tai pysyä unessa, jolloin uni jää liian lyhyeksi, katkonaiseksi ja kevyeksi, eikä se virkistä. Unettomuus alkaa yleensä jo murrosiässä, ilmaantuu aaltoillen, eikä johdu esimerkiksi vaikeasta elämäntilanteesta tai sairauksista, kuten päihdeongelmasta, kilpirauhasen liikatoiminnasta tai masennuksesta.

– Primaarissa unettomuudessa melatoniini voi unilääkkeenä auttaa nukahtamaan ja nukkumaan. Melatoniini poikkeaa täysin perinteisistä unilääkkeistä, jotka oikealla annostuksella pitävät varmasti unessa, mutta myös vähentävät syvän unen määrää, keventävät unta ja voivat aiheuttaa riippuvuutta. Melatoniini ennemminkin säilyttää ja yhtenäistää unta, Partonen kertoo.

Toisena perusteltuna syynä melatoniinihoitoon hän näkee viivästyneen unijakson, jossa luontainen nukkumisaikataulu on tavallista myöhäisempi. Väsymys alkaa vasta aamuyöllä, ja uni jatkuisi pitkälle aamupäivään. Aina samaan aikaan illalla otettu melatoniini voi kuitenkin säännöllistää ja aikaistaa unirytmiä. 

Aikaerorasituksen lievittämiseksi Partonen neuvoo ottamaan melatoniinia neljänä iltana paikallista aikaa. Lievien unihäiriöiden hoitoon melatoniinia ei sen sijaan kannattaa käyttää.

– Ohimenevissä unihäiriöissä tärkeintä on ensin selvittää nukkumisvaikeuksien syy ja kokeilla lääkkeettömiä hoitokeinoja. Apu voi löytyä esimerkiksi ajanhallinnasta, univelan välttämisestä ja älylaitteiden jättämisestä makuuhuoneen ulkopuolelle.

Ravintolisänä vai lääkkeenä?

Melatoniinivalmisteiden käyttö Suomessa on lisääntymään päin, koska unettomuuden hoidossa pyritään vähentämään perinteisiä unilääkkeitä. Sekä nukahtaminen että nukkuminen ovat sidoksissa melatoniinin määrään verenkierrossa.

– Kehon lämpötila laskee, kun melatoniinia on runsaasti. Sen myötä tulee vastustamaton väsymys. Nukahtamisen jälkeen melatoniini syventää univaiheita kevyestä torkkeesta syvemmiksi, ja alkuyöstä se yhtenäistää yöunta ja estää sitä katkeilemasta, Partonen kuvailee.

Elimistössä melatoniinia tuottaa öisin etenkin aivojen käpyrauhanen, mutta melatoniinia erittyy runsaasti vain pimeässä. Valon lisäksi melatoniinin tuotantoa vähentävät esimerkiksi alkoholi ja ikääntyminen.

Itsehoitovalmisteena melatoniinia voi ostaa apteekeista sekä ruoka- ja luontaistuotekaupoista. Silloin melatoniini luokitellaan ravintolisäksi, ja annoksen pitää olla alle kaksi milligrammaa. Sitä vahvempi melatoniini on reseptilääke. 

– Poikkeuksellisesti käsikauppalääkkkeenä ilman reseptiä myydään kolmen milligramman melatoniinia kymmenen tabletin pakkauksessa, mutta se on tarkoitettu vain aikuisille lyhytaikaiseen aikaerorasituksen hoitoon, Partonen lisää. 

Melatoniinia on saatavilla tabletteina, imeskelytabletteina ja suihkeena. Osa valmisteista vaikuttaa lyhytaikaisesti, jolloin hormonipitoisuus seurailee luontaisen melatoniinin rytmiä, eikä pysy korkeana koko yötä. Pitkäaikainen melatoniini vapautuu tabletista hitaasti ja vaikuttaa siksi pidempään. 

Ei aina eikä kaikille

Melatoniinin käytössä tärkeintä on muistaa ottaa se noin pari tuntia ennen toivottua nukkumaanmenoaikaa, viimeistään iltakymmeneltä. Jos otto venyy illalla liian myöhäiseksi, seuraavana päivänä voi väsyttää.

Runsas alkoholinkäyttö ei sovi yhteen melatoniinin kanssa, koska alkoholi itsessään aiheuttaa unihäiriöitä. Lisäksi maksan vajaatoiminta ja esimerkiksi alkoholin aiheuttama maksavaurio hidastavat melatoniinin poistumista elimistöstä. Siitä voi seurata väsymystä ja huonosti nukuttujen öiden vuoksi aineenvaihdunnan ongelmia kuten painon lisääntymistä.

– Melatoniinia ei myöskään pidä käyttää raskaus- tai imetysaikana, koska melatoniinin vaikutuksista sikiöön ja äidinmaitoon ei toistaiseksi ole riittävästi tutkimuksia, Partonen huomauttaa. 

Joillain lääkkeillä ja melatoniinilla saattaa olla haitallisia yhteisvaikutuksia. Esimerkiksi masennuslääke fluvoksamiinia tulee välttää melatoniinin kanssa, koska se voi nostaa melatoniinipitoisuutta merkittävästi ja aiheuttaa voimakasta väsymystä.

– Melatoniini voi myös lisätä verenohennuslääke varfariinin pitoisuutta, mikä hidastaa veren hyytymistä ja lisää vuotoriskiä, Partonen varoittaa.

Verensokeriarvot seurantaan

Potilailta Timo Partonen on kuullut melatoniinista sekä myönteisiä että kielteisiä arvioita. Jotkut arvioivat sen erittäin tehokkaaksi, toiset eivät juuri huomaa vaikutusta. Ero voi johtua geeniperimästä, joka saa melatoniinireseptorit eli solun pinnalla melatoniinia itseensä sitovat valkuaisaineet toimimaan eri ihmisillä eri tavoin.

Perimä selittää Partosen mukaan myös suomalaista tutkimustulosta, jossa noin kolmasosalla terveistä aikuisista sokerinsieto heikkeni, kun he käyttivät kolmen kuukauden ajan pitkävaikutteista melatoniinia. 

– Uusimman tutkimustiedon mukaan melatoniini näyttäisi ennemmin pienentävän kuin suurentavan verensokeriarvoja ja siten melatoniini voisi olla hyödyksi verensokerin säätelyssä. Tähän tulokseen tuli loppuvuodesta 2018 tehty katsaus, jossa analysoitiin 12 erilaista tutkimusta.

Oman perimän ja verensokerin tapa reagoida melatoniiniin selviää vain kokeilemalla – geenitestejä sen selvittämiseksi ei tehdä.

– Kun lääkäri ajattelee, että diabetesta sairastavan primaaria unettomuutta tai viivästynyttä unijaksoa olisi hyvä hoitaa melatoniinilla, kannattaa samalla seurata verensokeriarvoja tavallista tiheämmin, Partonen neuvoo.

Pitkä käyttö voi viedä tehon

Melatoniinin mahdollinen hyöty unettomuuden hoidossa ilmenee kolmessa tai neljässä viikossa: unettomuus lievittyy ja unirytmi säännöllistyy. Sen jälkeen käyttöä voi jatkaa pari kolme kuukautta.

– Pitkästäkään käytöstä ei tutkimuksissa ole huomattu hälyttäviä haittoja, mutta joillekin saattaa kehittyä toleranssi eli melatoniini ei enää vaikuta yhtä tehokkaasti. Silloin annoskoon nostamisesta yli viiden tai kymmenen milligramman ei näytä olevan lisähyötyä – ei tosin haittaakaan. Mieluummin kannattaa kuitenkin pitää käytöstä kuukauden tauko ja sitten aloittaa uudestaan, Partanen neuvoo.