Alkoholi

Köyhyys on huono-osaisuuden keskeinen elementti, mutta pelkkä pienituloisuus ei tee ihmisestä huono-osaista. Huono-osaisuus on moniulotteista, useille elämän osa-alueille kasautunutta kurjuutta. Se on elämänlaadun puutetta ja hyvinvoinnin vajetta, joka näkyy sivuun jäämisenä vallitsevasta elämäntavasta. Syrjäytymisen lisäksi moni kärsii terveysongelmista ja yksinäisyydestä. Työttömyys, päihde- ja mielenterveysongelmat, velkaantuminen, elämänhallinnan puute ja asumisen haasteet kasaantuvat.

Alkoholi, tyypin 1 diabetes ja nuoruuteen kuuluva into testata rajoja voi olla kimurantti yhdistelmä myös perhesovulle. Asiantuntijat kertovat, miten alkoholi kannattaa ottaa puheeksi nuoren kanssa.

Lihavassa elämänvaiheessaan Jesse Kaikuranta vältteli peilejä ja tunsi kehonsa vieraaksi. Nyt 40 kiloa hoikempana ja liikunnan ilon löytäneenä hän tuntee olevansa enemmän oma itsensä kuin aikoihin. Vahvaa tahdonlujuutta vaatineet elintapojen muutokset saivat lisäpotkua tyypin 2 diabeteksen diagnoosista: hän päätti pistää sairaudelle kampoihin ja tehdä kaikkensa sen eteen, että voisi paremmin.

Miten diabeteksen hoito onnistuu, kun elämän hallinta on muutenkin vaikeaa? Kun diabeetikolla on omahoidon onnistumista vaikeuttavia haasteita, kuten mielenterveyden häiriö, päihderiippuvuus tai kehitysvamma, ohjauksen ja tukiverkostojen merkitys nousee tavallistakin tärkeämmäksi. Tuttu, moniammatillinen tiimi tukee diabetesta sairastavan ihmisen hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla.

Turvallista alkoholin käyttöä ei ole olemassakaan. Myös kohtuullinen alkoholin kulutus voi aiheuttaa terveysongelmia: se voi väsyttää, aiheuttaa mielialamuutoksia ja uniongelmia sekä lisätä painoa. Rajumpi alkoholin kulutus rasittaa sisäelimiä. Moni ajattelee, että yksi tai kaksi alkoholiannosta rentouttaa stressaantunutta mieltä. Mutta onko näin? Omaa tilannetta voi testata esimerkiksi pitämällä juomisesta kokonaan taukoa.

Kihti on tyypin 2 diabeetikoilla harmillisen yleinen vaiva, mutta hyvillä elintavoilla sen saa yleensä aisoihin. Lääkkeilläkin kivuliaita kihtikohtauksia voi pitää loitolla. Kihti kehittyy virtsahaposta. Virtsahappoa eli uraattia syntyy elimistössä puriiniaineenvaihdunnan lopputuotteena. Puriineja on runsaasti esimerkiksi oluessa, äyriäisissä ja sisäelimissä.

Suomalaiset miehet kuolevat keskimäärin selvästi nuorempina kuin naiset. Elintavat selittävät erosta suurimman osan. Lisäksi avun hakeminen mielenterveyden ongelmiin on miehille vaikeampaa kuin naisille, ja siksi he päätyvät itsemurhaan useammin kuin naiset. Miehillä on myös naisia vajavaisempi immuniteetti monia infektioita vastaan. Tuloerotkin vaikuttavat elinajanodotteeseen: köyhimmät miehet kuolevat yli kymmenen vuotta nuorempina kuin varakkaimmat.

Haiman vajaatoiminta on varsin yleinen pitkään diabetesta sairastaneilla. Haiman vajaatoiminnassa ruuansulatusentsyymien tuotanto vähenee tai estyy kokonaan. Tyypillisiä oireita ovat vatsakivut etenkin syömisen jälkeen, löysät ulosteet, mahan turvotus, ilmavaivat ja myöhemmässä vaiheessa rasvaripuli. Pienet ateriakoot helpottavat oireita, ja puuttuvia ruuansulatusentsyymejä voi korvata ottamalla entsyymikapseleita aina ruokailun yhteydessä.

Maksasairaudet voivat piilotella pitkäänkin oireetta, eivätkä laboratoriokokeetkaan aina kerro koko totuutta maksan kunnosta. Parhaiten pidät maksasi terveyttä yllä hyvillä elintavoilla. Suomalaisten maksoja kuormittavat eniten liiallinen alkoholinkäyttö ja vyötärölihavuus.

Ikäihmisten on syytä olla varovaisia alkoholin kanssa, sillä ikääntymisen mukanaan tuomat kehon koostumuksen muutokset, sairaudet ja lääkitykset lisäävät juomisen riskejä. Vaarana on muun muassa akuutti haimatulehdus, vakava hypoglykemia ja tapaturmat. Lisäksi alkoholi on haitallinen ja jopa vaarallinen kumppani monille lääkkeille. Yli 65-vuotiaat ovat ainoa ikäryhmä, jossa alkoholiperäisistä haitoista johtuva kuolleisuus on lisääntynyt viime vuosina.

Iso osa nuorista pitää pilven polttamista melko harmittomana. Asiantuntijoiden mukaan riskitöntä päihteidenkäyttöä ei ole, eikä kannabis ole mikään harmiton yrttivalmiste. Päihteistä pitäisi puhua diabetesta sairastavan nuoren kanssa hyvissä ajoin, ennen kuin hän 16-vuotiaana siirtyy hoitoon aikuisten puolelle.

Lavakoomikko Risto K. Järvinen viittasi kintaalla diabeteksen hoidolle ja päätyi tulehtuneen jalkahaavan ja verenmyrkytyksen takia sairaalaan yli kahdeksi kuukaudeksi. Hengenlähtö oli lähellä, mutta rankasta kokemuksesta seurasi myös paljon hyvää. Se sai hänet pitämään hyvää huolta itsestään ja uskomaan, että hänelle on vielä paljon käyttöä tässä maailmassa.

Rasvamaksa vaanii vyötärölihavia ja niukasti liikkuvia suomalaisia. Hyvä uutinen on se, että myös diabeetikon rasvoittunut maksa yleensä toipuu, jos hän saa painonsa ja elintapansa kohdilleen. Tuore tutkimus kertoo, että vähäinenkin alkoholimäärä on vaaraksi rasvoittuneelle maksalle. Pitkälle edenneen maksakirroosin ainoa hoitomuoto on maksansiirto.

Suomessa on kymmeniä tuhansia diabeetikkoja, jotka juovat liikaa. Usein diabeteksen ja alkoholismin kolmantena pyöränä on masennus. Kaksi alkoholistia kertoo Diabetes-lehden lukijoille oman tarinansa. Yhdessä lääkärin kanssa he valavat toivoa sairastuneisiin: tavasta voi päästä eroon, mutta ensin on tunnustettava ongelman olemassaolo.

Taisto Inervo kävi läpi neljä haimatulehdusta ja yhdet potkut töistä, ennen kuin hän ymmärsi, että alkoholi on hänelle ongelma, ja hän päätti raitistua. Viisi vuotta sitten, seitsemänkymppisenä, hän innostui voimaharjoittelusta, ja tulokset ovat hämmästyttäviä: esimerkiksi hän nostaa penkistä nyt 177 kiloa (viisi vuotta sitten 85 kiloa), hänen kuntoluokkansa on nyt viisi asteikolla 1–5, ja kolesteroliarvonsa alle kolme.

Seppo Kirjavaisen elämän alkutaival ei näyttänyt lupaavalta: alkoholistiperheen lapsi joutui itsekin nuorukaisena alkoholin pauloihin. Nyt hän on ollut jo kolmekymmentä vuotta raittiina ja toimii alkoholista eroon pyrkivien vertaistukena. Kakkostyypin diabeteksen hän arvelee saaneensa vaikeiden kotiolojensa ja huonojen elintapojensa seurauksena.

Alkoholin nauttimiseen ei ole turvarajaa, joka takaisi, että ongelmia ei tule. Siksi kohtuus on hyvä kaveri alkoholin käytössä. Ja kohtuus on aika vähän: yksi tai kaksi annosta, eikä niitäkään joka päivä.

Professori Pertti Mustajoella on hyviä uutisia. Kun ylipainoinen muuttaa ruokavaliotaan ja laihtuu, rasvaa lähtee eniten pahimmasta paikasta, maksasta. Vasta viime vuosina on opittu ymmärtämään, miten haitallista rasva maksasoluissa on.

Kesäterassilla ja saunan jälkeen laiturin nokassa maistuu olut, joskus ehkä liiankin hyvin… Annosten laskeminen auttaa arvioimaan, millaista oma alkoholin kulutus todellisuudessa on, jos tissuttelu on jäänyt lomalla päälle. Runsaalla alkoholin käytölllä on monenlaisia haitallisia vaikutuksia terveyteen. Diabeetikon on hyvä muistaa, että alkoholi voi tiputtaa verensokerin liian alas.