Hyvän mielen kilometrejä
Ennen pyöräilyharrastuksen aloittamista Ilpo Lehtinen liikkui etupäässä tietokoneen ja jääkaapin väliä. Nuoren miehen tyypin 1 diabeteksen hoito oli retuperällä ja kiinnostus omaan hyvinvointiin hukassa. Nyt pyöräilystä on tullut hänelle jokapäiväinen tapa ja tärkeä harrastus, vuodenaikaan katsomatta. Vuoden aikana saattaa kertyä jopa 6 000 pyöräilykilometriä.
Tärkeintä on koulu – ja leikki
Palonkylän koulussa diabetesta sairastavien oppilaiden hoito on kaikkien koulunkäynninohjaajien erikoisalaa. Sairauden hoidosta on tullut normaalia arkea, sillä koulussa on ollut diabeetikkoja oppilaina pitkään. Koulussa ajatellaan, että lasten täytyy saada keskittyä koulunkäyntiin ja leikkimiseen, eikä kantaa liian suurta vastuuta omasta terveydestään. Se ei ole pieni asia, siinä on kysymys lapsen tulevaisuudesta.
Kiekkokaukalosta juniorivalmentajaksi
Mika Wendell huomasi omina pelivuosinaan, ettei diabetes suinkaan estä tavoitteellista jääkiekkoharjoittelua. Tärkeä vertaistuki on koko ajan ollut oma kaksoisveli, jolla on sama sairaus. Nyt molemmat valmentavat jääkiekon juniorijoukkueita ja rohkaisevat vanhempia keskittymään huolien sijaan positiivisiin asioihin ja kannustamaan lapsia unelmien toteuttamiseen.
Jatkuvassa univelassa
Diabetesliiton Diabetes arjessa -kyselyssä puolet diabetesta sairastavien lasten vanhemmista kertoi, että he saavat harvoin tai tuskin koskaan nukkua riittävästi. Hyviä yöunia kannattaa tavoitella sitkeästi, vaikka insuliinipumppu ja glukoosisensori pitävät hereillä välillä keskellä yötä, ja huolet painavat mieltä usein myös yön pimeinä tunteina. Kaksi perhettä Mikkelistä kertoo, miten he ovat järjestäneet nukkumisasiat.
Väärään aikaan valveilla
Murrosiässä unirytmi usein viivästyy, eli otollinen hetki nukahtamiselle siirtyy aiempaa myöhemmäksi. Siksi monen nuoren yöunet jäävät lyhyiksi, kun aamulla pitää mennä kouluun. Liian vähäinen nukkuminen lisää tapaturmien riskiä ja vaikuttaa elimistön tulehdusarvoihin. Väsyneenä keskittyminen, muisti ja motivaatio kärsivät ja mieliala laskee. Mutta miten nuoren saa nukkumaan enemmän?
Lähtökuopissa haimansiirtoon
Amel Belhajn diabetes on haastava ja vaikeahoitoinen, sillä hänen verensokerinsa laskee herkästi liian alas. Kun kaikki muut keinot hypoglykemioiden ehkäisemiseksi on kokeiltu, Amel odottaa nyt toiveikkaana tervettä, toimivaa haimaa elinsiirtojonossa. Haimansiirtoja on tehty Suomessa tähän asti munuaisensiirron yhteydessä, mutta hänelle aiotaan siirtää pelkästään haima, ensimmäisenä Suomessa.
Polkujen mies
Iittiläinen Antti Suikki huolehtii, että Radansuun Pohjanmäen metsien ja Kalmusaaren luontoreitit pysyvät kunnossa: hän on rakentanut rappusia ja pitkospuita, putkittanut kosteikkoja, raivannut polut auki metsätöiden jäljiltä ja pitänyt Kalmusaaren laavupaikan kunnossa. Hän käy myös melontaretkillä ja pyöräilemässä. Liikkuminen on auttanut Anttia vähentämään kakkostyypin diabeteksensa lääkitystä.
Mummu ja paappa tukena – me selviämme!
Riitta-mummu on kahdeksanvuotiaan Artun seurana muutamana iltapäivänä viikossa. Isovanhemmat kannattaa ottaa mukaan lapsenlapsen hoitoon heti alusta alkaen, jos se vain on mahdollista. Lapsen diabetesken hoito kuormittaa perhettä, ja arki helpottuu, kun lähiverkosto on siinä tukena. Mistä muualta lapsiperheet voivat saada tukea jaksamiseensa?
Kaloriturvallinen ympäristö säästäisi ihmishenkiä
Professori Pertti Mustajoki uskoo, että lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa myös ihmisten ruokatottumuksiin, saman tapaan kuin sillä on parannettu liikenneturvallisuutta. Hänen mukaansa ylipaino-ongelman perimmäinen syy on ympäristössämme: epäterveellisen ruuan saatavuudessa ja valikoimissa sekä ruuan hinnoittelussa ja markkinoinnissa. Lisäksi ruokatottumuksiimme vaikuttaa perimä sekä lapsuudessa omaksutut makumieltymykset.
Suolistosairaudet – uusi kansantauti?
Tulehdukselliset suolistosairaudet yleistyvät voimakkaasti: joka vuosi reilu 2 000 suomalaista saa diagnoosin. Suolistosairauksiin ei ole löytynyt lääkettä, joka tehoaisi kaikkiin tapauksiin. Akuutteja vaiheita hoidetaan kortisonilla, mutta se on diabeetikoille haasteellinen, koska se nostaa verensokeria. Sairastuneet kaipaavat myös psyykkistä tukea: alle 30-vuotiaista IBD-potilaista jopa viidennes kokee, ettei pärjää arjessa sairautensa kanssa.
Sydänlääkäri Taisto Sarkola kantaa huolta lasten ja nuorten terveydestä
Sydän- ja verisuonisairauksien riski kasvaa lasten ja nuorten ylipainon yleistyessä. Myös odottavien äitien lihavuus ja korkea verenpaine altistavat lapset terveysongelmille. Lastenkardiologi Taisto Sarkola sanoo, että aikuisiässä todettavat sydän- ja verisuonisairaudet alkavat kehittyä jo varhain, mahdollisesti jo sikiöaikana. Lisäksi tutkimuksissa on havaittu, että mitä pitempään nuori on sairastanut diabetesta, sitä jäykemmät valtimot ja verisuonet hänellä on.
Alkoholia vain kohtuudella
Ikäihmisten on syytä olla varovaisia alkoholin kanssa, sillä ikääntymisen mukanaan tuomat kehon koostumuksen muutokset, sairaudet ja lääkitykset lisäävät juomisen riskejä. Vaarana on muun muassa akuutti haimatulehdus, vakava hypoglykemia ja tapaturmat. Lisäksi alkoholi on haitallinen ja jopa vaarallinen kumppani monille lääkkeille. Yli 65-vuotiaat ovat ainoa ikäryhmä, jossa alkoholiperäisistä haitoista johtuva kuolleisuus on lisääntynyt viime vuosina.
”Vapaaehtoistoiminta on antanut minulle enemmän kuin oletin”
Anniina Linnero on monessa mukana. Taitoluistelu- ja ompeluharrastusten lisäksi hän on rakentanut itselleen keinohaimajärjestelmän. Uusin aluevaltaus on vapaaehtoistoiminta: hän toimii Diabetesliiton deelähettiläänä. Vertaistuen antamisen tuottaman ilon lisäksi hän löysi toiminnan parista rakkauden.
Maalaisterkut Villeltä
Ville Rämä on Luumäen Kannuskoskella asuva, valokuvausta, laskettelua ja sukeltelua harrastava kaveri, joka hoitaa myös omaa pientä eläinlaumaansa. Hän käy koulua parinkymmenen kilometrin päässä Taavetin koulussa, ja hänen opettajallaan on diabetes, kuten Villelläkin.
Diabetes, nuoruus ja huumeet = HUONO YHTÄLÖ
Iso osa nuorista pitää pilven polttamista melko harmittomana. Asiantuntijoiden mukaan riskitöntä päihteidenkäyttöä ei ole, eikä kannabis ole mikään harmiton yrttivalmiste. Päihteistä pitäisi puhua diabetesta sairastavan nuoren kanssa hyvissä ajoin, ennen kuin hän 16-vuotiaana siirtyy hoitoon aikuisten puolelle.
Riika heitti repun selkään ja lähti kouluun
Ammatinvaihto keski-iän kynnyksellä ei ole nykyään mitenkään erikoista. Mutta se on kertomisen arvoista, että kolmevuotiaana diabetekseen sairastunut lähtee opiskelemaan kokonaan uutta alaa vähän ennen virallista eläkeikää. Riika Walden vaihtoi 57-vuotiaana uran viestintäasiantuntijana geronomin opintoihin. Lisähaasteena hänellä on heikko näkö.
Voimaharjoittelu vaikuttaa terveyteen monin tavoin
Tero Ylivinkkaa kiehtoo voimanostossa mahdollisuus koetella omia rajoja. Hänen kokemuksensa mukaan voimaharjoittelu auttaa myös tyypin 1 diabeteksen omahoidossa. Lisäksi hän on päässyt eroon masennuksesta salitreenin avulla. Hän myös kilpailee ja hänellä lukuisia mestaruuksia penkkipunnerruksessa.
Diabeteksen munuaistauti on vaikea haaste tutkijallekin
Toistaiseksi ei voida ennustaa, ketkä sairastuvat diabeteksen munuaistautiin. Taudille altistavien geenien metsästäminen on haastavaa ja sen periytymisen selvittäminen monimutkaista. Diabeteksen lisäsairauksia ja erityisesti diabeteksen munuaistautia yli 30 vuotta tutkinut Per-Henrik Groop on 2000-luvulla sukeltanut yhä syvemmälle ihmisen perimään. Mukaan on tullut myös suhteellisen uusi tutkimusalue, epigenetiikka.
Vahvat reisilihakset vanhuuden turvana
Lihasvoima vähenee iän myötä, mutta hyvä uutinen on, että lihasten surkastumista voi hillitä ja lihasvoimaa lisätä vielä iäkkäänäkin. Hyvä lihaskunto ylläpitää toimintakykyä ja ehkäisee monenlaisia vanhuuden vaivoja. Silloin on helpompi elää omannäköistä, itsenäistä elämää ja tehdä itselle mieluisia asioita vielä vanhanakin.
Kantasolututkimuksesta uusia hoitoja diabetekseen
Monikykyiset kantasolut eli niin sanotut iPS-solut voidaan laboratoriossa ohjata erilaistumaan halutuiksi solutyypeiksi, kuten vaikkapa beeta-, hermo- tai lihassoluiksi. Tätä tutkii professori Timo Otonkoski, yksi Suomen eturivin diabetestutkijoista. Hänen mukaansa edistysaskeleet kantasolututkimuksessa voivat tuoda uusia hoitokeinoja eri diabetestyyppien hoitoon.
Kakkostyypin diabetes – Milloin kannattaa aloittaa monipistoshoito?
Insuliinihoito pitää ehdottomasti aloittaa, kun tyypin 2 diabetesta sairastavalle tulee insuliininpuutos, sanoo Turun kaupungin diabetesvastaanoton vastuulääkäri Anne Artukka. Joskus myös monipistoshoito on sopiva vaihtoehto kakkostyypin diabeetikolle. Tamperelaisen 82-vuotiaan Martti Sintosen mielestä diabeteksen hoito on asennekysymys: lääkehoitoa pitää muuttaa, jos sairaus sitä vaatii. Hänellä on ollut monipistoshoito parin vuoden ajan.
Uusi hoitoteknologia sopii myös ikääntyville
Ikäihmisen turvallisuuden tunnetta ja kotona selviytymistä voi tukea uudella teknologialla, esimerkiksi glukoosisensorilla, puhuvalla verensokerimittarilla tai muistitoiminnolla varustetulla insuliinikynällä. Ikä ei ratkaise hoitomuotoa, vaan se, miten omahoito sujuu.
Melkein 30 vuotta maailman parhaassa työssä
Tutkimushoitaja Leena Sarelin kapuaa ketterästi työpöydälleen ja nappaa käteensä yhden kymmenistä mapeistaan. Niihin hän on koonnut tutkijoille kullanarvoisen palan pohjanmaalaisten sukujen diabeteshistoriaa. Mapeissa on jo noin 250 diabetessukua ja 4 000 niiden jäsentä. Hän on tallettanut tiedot myös sukupuihin, jotka hän on piirtänyt tutkittavista.
Jennistä tulee lentokoneasentaja
Jenni Airaksinen opiskelee Savon ammattiopistossa lentokoneasentajaksi. Diabetes ei ole este koulutukselle, mutta kaikki työnantajat eivät ota diabeetikoita töihin. Siksi Jenni aikoo jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa, tähtäimessä on lentokoneinsinöörin tutkinto.
Vauvan sairastuminen tuntuu epäreilulta
Salla ja Matias Vähäkankaan lapsi sairastui ykköstyypin diabetekseen kymmenen kuukauden ikäisenä. Vauvan diabeteksen vaativa hoito on kuormittanut parisuhdetta ja pakottanut opettelemaan uudenlaisen arjen aakkoset. Onneksi Sinna-tyttö on yhtä tyytyväinen ja iloinen lapsi kuin ennen sairastumistaan.