Miten perheen voimavarat heijastuvat diabeteksen hoitotasapainoon?
Väitöskirjaa perheiden voimavaroista tekevä erikoislääkäri Riina Pironetti selvittää tutkimuksessaan, löytyykö perhetaustasta diabeteksen hoitotasapainoon vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen ensimmäisessä osatyössä on käynyt ilmi, että lapsen tai nuoren hyvä hoitotasapaino on usein yhteydessä vanhempien korkeaan koulutustasoon ja siihen, että hän asuu kahden huoltajan perheessä. Lisäksi hyvää hoitotasapainoa tukee se, että lapsella on avustaja diabeteksen hoidossa koulupäivän aikana.
Kokemuksia työkomennuksilta ulkomailla
Rakennusinsinööri Henri Vähämaa oli kaksi vuotta Uruguayssa rakentamassa Paso De Los Torosiin suurta tehdasta. Toiset kaksi vuotta hän työskenteli Ruotsissa eurooppalaisessa hiukkaskiihdytinhankkeessa. Ruotsi ja Uruguay erosivat toisistaan paljon diabeteksen hoidon nykyaikaisuudessa ja hoitotarvikkeiden saatavuudessa sekä työkulttuuriltaan.
Helena kutoo ilot ja surut räsymattoihin
Farmaseutti Helena Bergin vapaa-aika kuluu laulaessa ja mattoja kutoessa. Hän on valmistunut musiikkipedagogiksi ja tehnyt jonkin verran myös laulunopettajan töitä. Korona-aikana laulaminen jäi taka-alalle, ja sen tilalle tuli räsymattojen kutominen, joka on hänelle meditaatiota. Kaikkia kolmea lasta odottaessaan hänellä oli raskausdiabetes ja viimeisen raskauden aikana hän käytti jo insuliinia.
Hermostimulaattori palautti voimani
Gastropareesi aiheutti Anni Tirkkoselle niin pahat oireet, että hän joutui jatkuvan oksentelun vuoksi useasti sairaalaan. Monen leikkausajan peruutuksen jälkeen hän sai viimein hermostimulaattorin, joka lopetti pahoinvoinnin ja palautti hänen voimansa. Nyt hän pystyy taas harrastamaan liikuntaa, opiskelemaan ja hoitamaan arkiset perusasiat.
Lohjan rento perhekerho vetää porukkaa puhumaan ja puuhastelemaan
Lohjan rennossa perhekerhossa ei tarvita mitään erikoista ohjelmaa, sillä vanhemmat juttelevat vilkkaasti, eikä kerhossa ole koskaan hiljaista hetkeä. Lapset leikkivät, pelaavat ja rakentelevat linnoja. Paikalla on myös teinejä, jotka lapsina olivat vanhempiensa mukana perhekerhossa ja leikittävät nyt lapsia.
Vapaaehtoistyöstä sijoitus elämään
Reijo Saksan sydäntä lähellä ovat yksin maahan tulleet alaikäiset pakolaiset. Tärkeäksi hän kokee myös vapaaehtoistyön eronneiden miesten vertaistukitoiminnassa. Kunnallisneuvoksella ja entisellä sijoitusjohtajalla riittää virtaa, vaikka hänen lääkärinsä ehti jo kerran ihmetellä, miten mies voi olla enää hengissä.
Keski-iän terveys pedataan lapsuudessa
Kun lapsi liikkuu riittävästi ja syö terveellisesti, hänellä on pienempi riski sairastua aikuisena sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen ja muistiongelmiin. Näin kertovat viimeaikaiset tutkimukset, joissa on selvitetty lapsuus-ja nuoruusajan elintapojen ja aikuisiän sairastavuuden yhteyttä. Mutta miten lapset saa syömään terveellisesti ja liikkumaan riittävästi?
Parempi olla omassa kropassa
Lihavassa elämänvaiheessaan Jesse Kaikuranta vältteli peilejä ja tunsi kehonsa vieraaksi. Nyt 40 kiloa hoikempana ja liikunnan ilon löytäneenä hän tuntee olevansa enemmän oma itsensä kuin aikoihin. Vahvaa tahdonlujuutta vaatineet elintapojen muutokset saivat lisäpotkua tyypin 2 diabeteksen diagnoosista: hän päätti pistää sairaudelle kampoihin ja tehdä kaikkensa sen eteen, että voisi paremmin.
Unelma sai siivet
Matias Rantala haaveili stuertin työstä kymmenen vuotta. Hän luuli pitkään, että diabetes estää työskentelemisen ilmailualla. Ovi stuerttikoulutukseen avautui kuitenkin viime syksynä Saksassa. Marraskuussa hän pääsi loppukokeesta läpi, valmistui stuertiksi ja aloitti työt Barcelonassa.
Vaellusretki tunturissa sai yllättävän käänteen
Museologian professori Janne Vilkuna lähti eläkkeelle päästyään vaimonsa kanssa tunturivaellukselle Käsivarren erämaahan. Retken suunnittelu alkoi jo hyvissä ajoin, ja siinä otettiin huomioon Janne ykköstyypin diabeteksen hoito erämaaoloissa. Mutta edes varautuminen kaikkeen ei takaa onnistunutta vaellusretkeä. Eräänä päivänä tapahtui tapaturma, joka muutti pariskunnan suunnitelmat.
Jalan hapenpuute ei aina oireile tuntuvasti
Alaraajojen tukkiva valtimotauti hiipii hiljaa. Sitä sairastava voi kävellessään tuntea pohkeessaan kipua tai jalkaterää voi makuulla ollessa kolottaa, mutta pitkällekin edennyt tauti saattaa olla oireeton. Alaraajojen tukkivaa valtimotautia pitää ehkäistä ja hoitaa hyvin: jos jalka alkaa kärsiä kroonisesta hapenpuutteesta, voi ainoa realistinen hoito olla raajan amputointi, sanoo plastiikkakirurgiaan erikoistuva lääkäri Veerakaisa Koivunen.
Tomi Kankainen: Verensokeria on vaikea hallita, ellei sen määrää tiedä
Kun Tomi Kankainen sairastui 43-vuotiaana ykköstyypin diabetekseen, eniten häntä järkytti riippuvuus insuliinista. Nyt hän hoitaa diabetestaan insinöörin tarkkuudella ja huolehtii kunnostaan harrastamalla kamppailulajeja. Hän pitää kiinni siitä, että hoitopäätökset perustuvat mitattuun verensokeriin – muuten hoito on vain arvailua.
Kerran elämässä
Elias Kärki lähti opiskelijavaihtoon Ghanaan, koska halusi tutustua Afrikkaan ja osoittaa itselleen, että tyypin 1 diabetes on järjestelykysymys. Diabeteksen kanssa hän pärjäsikin hyvin, mutta kulttuurisokki vei yllättävän paljon voimia. Köyhyyden ja elintasoerojen näkeminen otti koville, koska hän ei voinut tehdä tilanteen parantamiseksi mitään.
Parisuhteen hyvinvointi heijastuu koko perheeseen
Lapsen sairastuminen vaikuttaa parisuhteeseen monella tavalla. Vanhemmat voivat käydä kriisiä läpi eri tahtiin ja käsitellä lapsen sairastumisen aiheuttamia suuria tunteita eri tavalla. Kun sairaus kuormittaa arkea, pariskunnan yhteinen aika jää helposti vähäiseksi. Samantapaisia asioita joutuu pohtimaan myös pariskunta, joista toinen osapuoli sairastuu vakavaan sairauteen. Tärkeää on, että vanhemmat tai aviopuolisot eivät unohda toisiaan ja rooliaan elämänkumppaneina.
Maya elää aktiivista arkea hevostallilla ja koulussa
Mayalla on pitkät koulupäivät, sillä hän tekee kaksoistutkintoa lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa. Koulupäivän jälkeen hän menee hevostallille, jossa voi vierähtää kolmekin tuntia. Kun aikaa opinnoilta ja ratsastukselta jää, Maya käy musiikkikeikoilla sveitsiläisen poikaystävänsä kanssa. Diabeteksen hoidossa häntä helpottavat letkuton insuliinipumppu ja glukoosisensori.
Railakkaan lajin taiturit
Anniina Ruotsalainen ja Nelli Lind osallistuivat keväällä cheerleadingin MM-kisoihin Yhdysvalloissa, ja joukkue voitti siellä hopeaa. Nopeatempoinen laji on aika vaativa, siinä menestyäkseen tarvitaan vahvaa motivaatiota, halua kehittyä ja hyvää yhteistyökykyä. Molemmilla tytöillä on ykköstyypin diabetes, mutta he eivät ole antaneet sen estää mitään, sen kanssa voi päästä vaikka kuinka pitkälle.
Kysy museon Vesalta!
Vesa Järvinen on museonhoitaja kolmannessa polvessa. Hän uskoo perinteiseen museoon, jossa ihminen saa nähdä vanhoja rakennuksia ja esineitä ja aistia tunnelmaa. Sellainen on hänen työpaikkansa Itä-Hämeen museo Hartolassa.
Atlantin tuolle puolen
Backlundin kolmilapsinen perhe päätti lähteä vuoden mittaiselle purjehdusmatkalle Karibialle. Perheen isällä ja vanhimmalla pojalla on diabetes, eivätkä hoitovälineet ja lääkkeet järjestyneet pitkälle matkalle ongelmitta. Muutenkin matka on vaatinut valtavasti ennakkosuunnittelua: kaikenlaisiin tilanteisiin on täytynyt varautua. Mutta ainakin alkumatka on sujunut hyvin, ja perhe on nauttinut irtiotostaan arjesta.
Ammattiurheilu ja diabetes – toimiva yhdistelmä
Eetu Qvist on entinen jääkiekon ammattilaispelaaja ja nykyisin hän valmentaa jääkiekkoa pelaavia lapsia ja nuoria. Hänellä on ykköstyypin diabetes ja myös hänen valmennettaviensa joukossa on diabetesta sairastavia. Heille Eetu haluaa viestittää, että vaativakin urheilu on diabeteksen kanssa täysin mahdollista.
Metallimies ei anna diabeteksen haitata tahtia
Forssalainen metallimies Teppo Suvanto sairastui ykköstyypin diabetekseen vähän ennen kuin täytti kaksi vuotta. Tarkan hoidon ansiosta hän voi 52-vuotiaana hyvin ja elää täyttä elämää. Hän pelasi jääkiekkoa maalivahtina neljässä eri seurassa yli 20 vuotta ja kilpaili kartingissa ja formuloissa 30 vuoden ajan.
Työ rytmittää elämää vielä eläkeiässä
Seitsemänkymppiset Oili ja Ilpo Tuukkanen tekevät yhdessä seitsemänpäiväistä työviikkoa omistamallaan Huoltoasema Seolla Hailuodossa. Myös Oilin diabetes on avioparin yhteinen asia. Pariskunta haaveilee eläkepäivistä, ja huoltoasema on ollut myynnissä jo pitkään.
Diabetes saa ärsyttää
Anton Strömmer, 21, olisi kaivannut lukioikäisenä vertaistukea diabeteksen kanssa elämiseen. Nyt hän toimii itse vertaistukijana nuorille diabeetikoille. Hän kannustaa sanomaan ääneen, jos ja kun sairaus ärsyttää. Jokaisella on päiviä, jolloin jaksamista koetellaan.
Hypokoira Anyalla on tärkeä tehtävä
Johanna Apunen päätti kouluttaa Anya-koirasta hypokoiran miehelleen Joonakselle. Anya tunnistaa jo Joonaksen matalat verensokerit, korkean verensokerin tunnistamista pitää vielä vähän harjoitella. Hypokoirakoulutusta järjestää Hypokoira ry, ja se kestää yhteensä noin puolitoista vuotta. Lähes kaikki koirarodut soveltuvat koulutettaviksi hypokoiriksi.
Vain kourallinen kohtalotovereita
Yhdeksänvuotiaalle Saaga Ojaselle puhkesi vauvana harvinainen geenimutaatiosta johtuva neonataalidiabetes. Hänen haimansa valmistaa insuliinia, mutta insuliini ei pääse vapautumaan soluista verenkiertoon. Insuliinia hän ei tarvitse, vaan diabeteksen hoitoon riittää nieltävä, kapselimuotoinen lääke.
Näin onnistut kenkäostoksilla
Tarkista kenkien pituus, tutki niiden sisä- ja ulkopohja, valitse matala korko, varmista että kengän kiinnitys ulottuu riittävän pitkälle ja tarkista, onko varpailla tilaa liikkua kengissä. Jalkojenhoitaja Jaana Huhtasen ohjeilla onnistut kenkäostoksilla.