Muut sairaudet

Puutuvatko kädet tai särkeekö rannetta, kämmentä tai käsivartta? Nariseeko sorminivel? Tai onko olkapää jumissa? Diabetes altistaa erilaisille käsivaivoille, mutta niihin löytyy hyvää hoitoa.

Glaukoomadiagnoosi tulee monelle täytenä yllätyksenä, sillä sairaus etenee kauan oireettomana. Tyypillinen tapaus on, että glaukooma havaitaan sattumalta uusia silmälaseja hankittaessa. Alkanutta glaukoomaa ei pystytä poistamaan, mutta sairauden etenemistä on yleensä mahdollista hidastaa ratkaisevasti hoitojen avulla.

Oireetonkin eteisvärinä voi aiheuttaa verisuonitukoksia, joten se on tärkeää tunnistaa ja hoitaa. Suuri osa eteisvärinään liittyvistä aivoinfarkteista voidaan ehkäistä veren hyytymistä estävillä lääkkeillä. 

Veritulppien ehkäisyyn on tullut uusia lääkkeitä, mutta suun kautta otettavista verenohennuslääkkeistä eniten käytetty on edelleen varfariini eli vanha tuttu Marevan.

Toistuvasti syömisen jälkeen ilmaantuva voimakas ylävatsakipu voi olla merkki haiman vajaatoiminnasta. Ykköstyypin diabeetikoille haiman vajaatoiminta voi hoitotasapainosta riippumatta kehittyä, kun sairastamisvuosia on takana runsaasti. Kakkostyypin diabeetikoilla sen riskiä kasvattavat muut lisäsairaudet.

Uniapneaa voidaan hoitaa muun muassa laihdutuksella ja leikkauksella, mutta tärkein keskivaikean ja vaikean uniapnean hoitomenetelmä on CPAP-ylipainehappihoito. Siinä hengittäminen tapahtuu nenämaskin kautta. Hoidon ensivaikutus on dramaattinen: päiväväsymys saattaa kadota jo 1–2 yön jälkeen, mieliala ja työkyky kohenevat ja tarkkaavaisuus liikenteessä paranee.

Terveyskeskuslääkäri Hilkka Tirkkonen sanoo, että kakkostyypin diabeteksen elintapahoidossa on kyse pienistä asioista: pienistä muutoksista ruokailussa, liikkumisessa ja käyttäytymisessä. Vaikka diabetes on monimuotoinen sairaus, sen hoito ei ole ydinfysiikkaa, siihen riittää normaali terve järki.