Teksti: Mari Vehmanen
Glaukoomadiagnoosi tulee monelle täytenä yllätyksenä, sillä sairaus etenee kauan aivan oireettomana.
– Tyypillinen tapaus on, että glaukooma havaitaan sattumalta sairastuneen hankkiessa uusia silmälaseja, professori Anja Tuulonen Tays Silmäkeskuksesta kertoo.
Alun perin sairautta kutsuttiin viherkaihiksi, mikä kuitenkin sai aikaan sekaannusta esimerkiksi harmaakaihin kanssa. Myöhemmin otettiin käyttöön termi silmänpainetauti.
– Myös tuosta nimityksestä pyrimme nykyään eroon, sillä sana vie huomion liikaakin silmänpaineeseen ja sen mittaamiseen. Erilaisia glaukoomatyyppejä on noin 50, Anja Tuulonen selventää.
Silmän sisällä vallitseva paine on mahdollista mitata terveyskeskus- tai silmälääkärin, hoitajan tai optikon vastaanotolla. Paine alkaa kasvaa, jos silmän kammionesteen normaali virtaaminen ulos häiriintyy syystä tai toisesta.
Koholla oleva silmänpaine on yksi glaukooman keskeisistä riskitekijöistä. Anja Tuulonen kuitenkin korostaa, ettei silmänpainemittauksen lukema kerro suoraan glaukooman ilmaantumisesta. On täysin yksilöllistä, millaista painetta silmä kestää.
– Joillekin ihmisille kehittyy glaukooma, vaikka silmänpaine on normaalin rajoissa tai jopa matala. Toinen taas saattaa sietää varsin korkeaakin silmänpainetta ilman vaurioita.
Anja Tuulonen kertoo lääkärikunnan suhtautuvan ristiriitaisesti silmänpaineiden laajoihin seulontoihin. Vaikka seulonnoissa voisi paljastua alkavia glaukoomia, kohonneet lukemat aiheuttaisivat myös turhaa huolta ja tarpeetonta hoitamista. Toisaalta ilman seulontoja puolet hoitoa tarvitsevista jäisi löytämättä.
Näkökenttä alkaa kaventua
Vielä ei ole onnistuttu selvittämään, miksi glaukooma alkaa kehittyä juuri tietyille henkilöille. Sairastumisriskin tiedetään kasvavan ikääntyessä. Myös lähisuvussa esiintyneet glaukoomatapaukset kertovat kohonneesta todennäköisyydestä.
Diabeetikoilla glaukoomaa esiintyy 2‒3 kertaa keskimääräistä useammin. Syy-yhteyttä sairauksien välillä ei toistaiseksi tunneta tarkasti.
– Toisaalta diabeetikoiden kannalta hyvä uutinen on, että glaukooman aiheuttamat muutokset kyllä havaitaan heidän hoitoonsa kuuluvissa silmien määräaikaiskuvauksissa. Tässä on siis jälleen yksi hyvä syy diabeetikoille käydä säännöllisesti silmänpohjan seulontatutkimuksissa, Anja Tuulonen huomauttaa.
Glaukooma vahingoittaa vähitellen kohtaa, jossa yli miljoonan hermosäikeen kimppu kulkee silmän sisään. Hermot alkavat tuhoutua ensin näkökentän reunoilta. Keskellä oleva tarkan näön alue säilyy pisimpään.
Silmälääkäri havaitsee vauriot silmänpohjia tutkiessaan jo ennen kuin ihminen itse tajuaa näkökenttänsä kaventuneen. Lisäksi glaukooma on yleensä täysin kivuton.
– Sairaus etenee useimmiten niin hitaasti, että muutoksiin tottuu. Vauriot myös ilmaantuvat eri tahdissa silmiin, joten terveempi silmä kompensoi toisen heikentymistä, Anja Tuulonen selittää.
Helppo kotitesti ikääntyneille on peittää vuorotellen kumpikin silmä ja kokeilla, tuntuuko toisen silmän näkökenttä toista kapeammalta.
Laserointi yleistyy
Kerran tuhoutuneet näköhermot eivät parane tai palaudu. Tämän vuoksi olisi tärkeää havaita glaukooma ennen kuin se aiheuttaa varsinaisen näkövamman.
Alkanutta glaukoomaa ei pystytä poistamaan, mutta sairauden etenemistä on yleensä mahdollista hidastaa hoitojen avulla ratkaisevasti.
– Tavoitteena on, että riittävä näkökyky säilyisi potilaan koko eliniän. Nykyään suuri osa glaukoomista pystytään pitämään hoitojen avulla kurissa jopa vuosikymmeniä, Anja Tuulonen kertoo.
Pitkään ensisijaisena hoitona ovat olleet kammionesteen virtausta kiihdyttävät, silmänpainetta alentavat silmätipat. Niitä on kuitenkin käytettävä päivittäin koko loppuikä, mikä voi alkaa jossakin vaiheessa tuntua raskaalta tai turhauttavalta.
– Moni yhdistää tippojen ottamisen vaikka iltapesuihin. Mutta joillekin tipoista tulee suotta elämää rajoittava asia: kieltäydytään vaikkapa kivoista iltamenoista, etteivät hoitorutiinit häiriintyisi. Omille potilailleni korostan, ettei niin ankara suhtautuminen ole tarpeen. Annosteluajan voi mukauttaa muuhun elämään.
Anja Tuulosen mukaan tällä hetkellä yleistyy linjaus, jossa hoito aloitetaan heti laseroimalla silmiä. Onnistuneen laserhoidon ansiosta silmätippojen käyttöä ei ehkä tarvitse aloittaa ollenkaan. Laseroinnissa silmän kammiokulmaan tehdään eräänlaisia pieniä arpia, jolloin neste pääsee virtaamaan ja silmänpaine alenee.
Operaatio on sinänsä yksinkertainen. Hoidon teho voi kuitenkin heiketä ja uusintakäsittely olla tarpeen.
Pieni osa glaukoomista on aggressiivisia ja nopeasti eteneviä. Näihin tapauksiin käytetään lisäksi leikkaushoitoa. Anja Tuulosen mukaan erityisen tärkeää olisikin tunnistaa kiireellistä hoitoa tarvitsevat.
– Jatkossa terveydenhuollon olisi löydettävä entistä tehokkaammin juuri nämä ihmiset ja ohjattava resursseja heidän nopeaan hoitamiseensa. Ainainen kaihileikkausjonoista puhuminen jättää varjoonsa monet muut silmäsairauksien ryhmät.
Glaukooman riskiä nostavat
- kohonnut silmänpaine
- korkea ikä
- mykiön hilsetystauti
- diabetes
- likitaittoisuus
- sukurasitus
- näköhermonpään verenvuoto
