Muut sairaudet

Neuropaattinen kipu koettelee kärsivällisyyttä

Ääreishermojen rappeuma eli neuropatia on tavallisin diabeteksen lisäsairaus. Se voi oireilla tuntopuutoksina tai erilaisina kipuina. Kivulias neuropatia on yleisempi kakkostyypin kuin ykköstyypin diabeetikoilla. Kipuja voidaan lievittää yksilöllisesti räätälöidyllä lääkehoidolla.

Apua käsikipuihin

Puutuvatko kädet tai särkeekö rannetta, kämmentä tai käsivartta? Nariseeko sorminivel? Tai onko olkapää jumissa? Diabetes altistaa erilaisille käsivaivoille, mutta niihin löytyy hyvää hoitoa.

Glaukooma löytyy usein sattumalta

Glaukoomadiagnoosi tulee monelle täytenä yllätyksenä, sillä sairaus etenee kauan oireettomana. Tyypillinen tapaus on, että glaukooma havaitaan sattumalta uusia silmälaseja hankittaessa. Alkanutta glaukoomaa ei pystytä poistamaan, mutta sairauden etenemistä on yleensä mahdollista hidastaa ratkaisevasti hoitojen avulla.

Eteisvärinä on oikukas rytmihäiriö

Oireetonkin eteisvärinä voi aiheuttaa verisuonitukoksia, joten se on tärkeää tunnistaa ja hoitaa. Suuri osa eteisvärinään liittyvistä aivoinfarkteista voidaan ehkäistä veren hyytymistä estävillä lääkkeillä. 

Uusia keinoja valtimotukosten ehkäisyyn

Veritulppien ehkäisyyn on tullut uusia lääkkeitä, mutta suun kautta otettavista verenohennuslääkkeistä eniten käytetty on edelleen varfariini eli vanha tuttu Marevan.

Haiman vajaatoiminta muuttaa ateriarytmiä

Toistuvasti syömisen jälkeen ilmaantuva voimakas ylävatsakipu voi olla merkki haiman vajaatoiminnasta. Ykköstyypin diabeetikoille haiman vajaatoiminta voi hoitotasapainosta riippumatta kehittyä, kun sairastamisvuosia on takana runsaasti. Kakkostyypin diabeetikoilla sen riskiä kasvattavat muut lisäsairaudet.

Voiko myönteistä asennetta opetella?

Joku pitää jokaista vastoinkäymistä ylitsepääsemättömänä muurina. Toinen näkee aina valonpilkahduksen ja puskee luottavaisesti eteenpäin, vaikka tielle kasaantuisi miltei yliannostus raskaita kokemuksia.  Harjavallassaa asuva kahden lapsen äiti Johanna on säilyttänyt valoisan elämänasenteensa, vaikka elämä ei ole kohdellut häntä aina silkkihansikkain. 

Tyypin 1 diabetes lisää tuki- ja liikuntaelinoireita

Diabetesta sairastavilla on muuta väestöä useammin erilaisia tuki- ja liikuntaelimistön oireita. Diabeetikoilla tavallisimpia niistä ovat jäätynyt olkapää, rannekanavaoireyhtymä ja jalkojen hermomuutokset.

Huono-osaisuus tuo lisäsairauksia

Heikko tulo- ja koulutustaso kasvattavat diabeetikon riskiä saada lisäsairauksia. Suurempi sairastavuus voi liittyä muun muassa diabeetikon elinolohin ja elämäntapoihin, mutta myös terveyspalvelujen saatavuuteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvitti tulo- ja koulutustason ja alaraaja-amputaatioiden yhteyksiä diabeetikoilla. Selvityksen mukaan heikko sosioekonominen asema lisää amputaatioriskiä. Huono-osaisuuteen liittyy myös kohonnut sydän- ja verisuonisairauksien riski.

Yhä useampi nukkuu CPAP-laitteen kanssa

Uniapneaa voidaan hoitaa muun muassa laihdutuksella ja leikkauksella, mutta tärkein keskivaikean ja vaikean uniapnean hoitomenetelmä on CPAP-ylipainehappihoito. Siinä hengittäminen tapahtuu nenämaskin kautta. Hoidon ensivaikutus on dramaattinen: päiväväsymys saattaa kadota jo 1–2 yön jälkeen, mieliala ja työkyky kohenevat ja tarkkaavaisuus liikenteessä paranee.

Liike on lääke nivelrikon hoidossa

Nivelrikkoa ei voi parantaa, mutta sopivalla liikunnalla voidaan lievittää sen oireita ja pitää toimintakykyä yllä. - Liikkuessa aineenvaihdunta vilkastuu ja nivelkapselin sisällä oleva neste voitelee paremmin niveltä. Näin liike muuttuu sujuvammaksi, ja kipu ja turvotus vähenevät, erikoistutkija Marjo Rinne UKK-instituutista kuvailee. Hän huomauttaa, että vaikka kipu on varoitussignaali, sitä ei pidä kunnioittaa liikaa vaan kannattaa lähteä sinnikkäästi liikkeelle.

Pistoslääkityksellä parempi lukunäkö

Diabeetikon silmänpohjamuutosten hoito riippuu muutoksen tyypistä ja vaikeusasteesta. Lukunäköä uhkaavan makulaturvotuksen uusimpia hoitoja ovat silmän sisälle lasiaiseen ruiskutettavat lääkeaineet. Anti-VEGF-pistoksia annetaan yleensä sarjana: 2–3 pistosta kuukaudessa ja sen jälkeen yksilöllisesti tarpeen mukaan. Makulaturvotuksen pistoshoidossa käytetään muitakin vasta-ainevalmisteita ja kortisonia.

Ei kiitos kihtiä!

Kihti on paljon muutakin kuin kipeä ukkovarvas: se on elimistön jatkuva tulehdustila. Kihti on melko tavallinen vaiva diabeetikoilla, mutta sitä voi ehkäistä elämäntavoilla.

Hyvä hoito on tahdon asia

Terveyskeskuslääkäri Hilkka Tirkkonen sanoo, että kakkostyypin diabeteksen elintapahoidossa on kyse pienistä asioista: pienistä muutoksista ruokailussa, liikkumisessa ja käyttäytymisessä. Vaikka diabetes on monimuotoinen sairaus, sen hoito ei ole ydinfysiikkaa, siihen riittää normaali terve järki.