Luja luusto torjuu murtumia
Hups, lähtivätkö jalat alta jäisellä kadulla? Diabeetikon on erityisen tärkeää suojata luustonsa murtumilta, sillä diabetes voi heikentää luustoa. Liikunta, sopiva ruokavalio ja verensokerin hyvä hoito pitävät luut vahvoina.
Palon perheessä pelataan yhteen
Kuusivuotias Elias oli kymmenen vuotta sitten katsomassa sairaalassa leukemiaa sairastavaa veljeään Leeviä, kun hänellä todettiin diabetes. Millaista elämä vaativien sairauksien kanssa on ollut, ja mitä veljeksille nyt kuuluu?
Valkuaista virtsassa – mitä nyt?
Virtsasta löytyi valkuaista, mitä nyt? Tuhoutuvatko munuaiseni?
Tehokas hoito voi pysäyttää ja parhaimmillaan korjata alkavan munuaisvaurion, diabeteslääkäri Vuokko Kallioniemi lohduttaa.
Erityisen tarkkana kolesterolin kanssa
Kun lääkäri toteaa, että valtimosairauden riski on korkea, kolesterolin määrää pitää ryhtyä määrätietoisesti alentamaan, erikoislääkäri Elina Pimiä sanoo.
Veren rasvat kannattaa pistää ruotuun riippumatta siitä, löytyvätkö syyt geeneistä, diabeteksesta vai elintavoista.
Implanttihoito edellyttää huolellista suuhygieniaa
Menetettyjen hampaiden korvaaminen implanteilla on yleistynyt vauhdilla viimeisen 30 vuoden aikana. Iensairauksiin erikoistunut professori Tellervo Tervonen muistuttaa, että implanttihoito vaatii aina tarkkaa harkintaa.
Varaosien voimin
Diabetes on kurittanut 37-vuotiasta lappeenrantalaista Mikko Ventoa tavallista rajummin. Hän sanoo olevansa elävä esimerkki siitä, että koskaan ei pidä antaa periksi. Luovan ja positiivisen miehen elämää vauhdittavat nyt uusi munuainen ja haima.
Rasva lähtee liukkaasti maksasta
Professori Pertti Mustajoella on hyviä uutisia. Kun ylipainoinen muuttaa ruokavaliotaan ja laihtuu, rasvaa lähtee eniten pahimmasta paikasta, maksasta. Vasta viime vuosina on opittu ymmärtämään, miten haitallista rasva maksasoluissa on.
Potilasvahinko korvataan vakuutustyyliin
Viime vuonna tehtiin lähes 7 800 potilasvahinkoilmoitusta, joista vajaa kolmannes poiki korvauksen. Eniten potilasvahinkoja sattuu leikkauksissa. Millaisia ja millä ehdoin potilasvahinkoja korvataan?
Säästöpolitiikka kurittaa monisairasta
Hallituksen kulukuuri on osunut kaikkein kipeimmin niihin suomalaisiin, joiden tilanne on muutenkin tukala useiden sairauksien vuoksi. Tamperelainen Sari Saarinen sanoo, että hän joutuu jo nyt joka kuukausi laskemaan, mihin lääkkeisiin hänellä on varaa.
Diabetesliiton erityisasiantuntija Irene Vuorisalo varoittaa, että yhteiskunnan terveysmenot todellisuudessa kasvavat, kun pitkäaikaissairauksien hyvä hoito vaarantuu.
Voiko tämä olla keliakiaa?
Keliakian toteaminen on usein hankalaa, koska se voi aiheuttaa monenlaisia oireita tai olla kokonaan oireeton. Tällä hetkellä elinikäinen gluteeniton ruokavalio on ainoa keliakian hoitomuoto. Vaihtoehtoisia ja täydentäviä keinoja keliakian hoitoon tutkitaan tiedepiireissä vilkkaasti.
Polveen sattuu – pahentaako vai auttaako liikunta?
Kun polveen sattuu, sitä ei tee mieli rasittaa. Kuitenkin oikein annosteltuna ja harjoitettuna liikunta on lääkettä polvikipuihin.
Jutun lopussa on harjoitusohjelma, joka parantaa lihasten voimaa, nivelten liikkuvuutta, tasapainoa ja kehon hallintaa.
Pitkäjänteistä työtä diabeetikoiden näön pelastamiseksi
Silmäkirurgi Sirpa Loukovaara sai keväällä Diabetestutkimussäätiöltä 50 000 euron apurahan vaikea-asteisen proliferatiivisen diabeettisen retinopatian tutkimiseen. Tutkimustyön lisäksi hän hoitaa ja leikkaa diabeetikoita, joilla on vakavia verkkokalvon muutoksia. Moni heistä tulee vastaanotolle kriisitunnelmissa: näön menettämisen pelko on suuri.
Uusia ja vanhoja hoitoja erektiohäiriöihin
Erektio-ongelmien hoitoon on kehitetty lääkkeetön vaihtoehto, matalaintensiteettinen energiaimpulssihoito. Erektiohäiriöitä hoidetaan myös tablettilääkkeillä ja lisäapuna voi käyttää kiristysrengasta. Lähes takuuvarmana hoitona dosentti Juhana Piha pitää pistoshoitoa, jonka valikoimaan on pitkästä aikaa tullut uusi lääke.
Kuinka voin suojella munuaisiani?
Kakkostyypin diabetes on jo pitkään ollut yleisin keinomunuaishoitoon johtava sairaus. Toiseksi yleisin on ykköstyypin diabetes.
Jokainen meistä voi omalla toiminnallaan suojella munuaisiaan ja ehkäistä munuaismuutokset tai hidastaa munuaismuutosten etenemistä.
Sairas tarvitsee toivontuojia
Mistä elämään löytyy uutta voimaa ja valoa, kun diabeteksen lisäksi ilmaantuu toinenkin sairaus? Erikoislääkäri Kaija Saarelma korostaa hoitohenkilön roolia kannustajina ja toivon luojina. Diabetesliiton psykologi Helena Nuutisen mielestä on tärkeää, että sairastunut ei jää murehtimaan tilannettaan yksin vaan hakeutuu vertaisryhmiin tai kurssille. Tiina Korkealehto on saanut elämäänsä uutta toivoa taiteen tekemisestä.
Kaksi peräkkäistä leikkausta vei voimat
Ykköstyypin diabetesta sairastava Veera Larjama leikattiin kahdesti kahdeksan viikon sisällä. Hän on huomannut, että kaikilla sairaalan osastoilla henkilökunta ei tunne diabeetikkojen tarpeita.
Neuropaattinen kipu koettelee kärsivällisyyttä
Ääreishermojen rappeuma eli neuropatia on tavallisin diabeteksen lisäsairaus. Se voi oireilla tuntopuutoksina tai erilaisina kipuina.
Kivulias neuropatia on yleisempi kakkostyypin kuin ykköstyypin diabeetikoilla. Kipuja voidaan lievittää yksilöllisesti räätälöidyllä lääkehoidolla.
Apua käsikipuihin
Puutuvatko kädet tai särkeekö rannetta, kämmentä tai käsivartta? Nariseeko sorminivel? Tai onko olkapää jumissa?
Diabetes altistaa erilaisille käsivaivoille, mutta niihin löytyy hyvää hoitoa.
Glaukooma löytyy usein sattumalta
Glaukoomadiagnoosi tulee monelle täytenä yllätyksenä, sillä sairaus etenee kauan oireettomana. Tyypillinen tapaus on, että glaukooma havaitaan sattumalta uusia silmälaseja hankittaessa. Alkanutta glaukoomaa ei pystytä poistamaan, mutta sairauden etenemistä on yleensä mahdollista hidastaa ratkaisevasti hoitojen avulla.
Eteisvärinä on oikukas rytmihäiriö
Oireetonkin eteisvärinä voi aiheuttaa verisuonitukoksia, joten se on tärkeää tunnistaa ja hoitaa. Suuri osa eteisvärinään liittyvistä aivoinfarkteista voidaan ehkäistä veren hyytymistä estävillä lääkkeillä.
Uusia keinoja valtimotukosten ehkäisyyn
Veritulppien ehkäisyyn on tullut uusia lääkkeitä, mutta suun kautta otettavista verenohennuslääkkeistä eniten käytetty on edelleen varfariini eli vanha tuttu Marevan.
Haiman vajaatoiminta muuttaa ateriarytmiä
Toistuvasti syömisen jälkeen ilmaantuva voimakas ylävatsakipu voi olla merkki haiman vajaatoiminnasta. Ykköstyypin diabeetikoille haiman vajaatoiminta voi hoitotasapainosta riippumatta kehittyä, kun sairastamisvuosia on takana runsaasti. Kakkostyypin diabeetikoilla sen riskiä kasvattavat muut lisäsairaudet.
Yhä useampi nukkuu CPAP-laitteen kanssa
Uniapneaa voidaan hoitaa muun muassa laihdutuksella ja leikkauksella, mutta tärkein keskivaikean ja vaikean uniapnean hoitomenetelmä on CPAP-ylipainehappihoito. Siinä hengittäminen tapahtuu nenämaskin kautta. Hoidon ensivaikutus on dramaattinen: päiväväsymys saattaa kadota jo 1–2 yön jälkeen, mieliala ja työkyky kohenevat ja tarkkaavaisuus liikenteessä paranee.
Hyvä hoito on tahdon asia
Terveyskeskuslääkäri Hilkka Tirkkonen sanoo, että kakkostyypin diabeteksen elintapahoidossa on kyse pienistä asioista: pienistä muutoksista ruokailussa, liikkumisessa ja käyttäytymisessä. Vaikka diabetes on monimuotoinen sairaus, sen hoito ei ole ydinfysiikkaa, siihen riittää normaali terve järki.