Rauhoita vallaton vatsa
Toistuvia vatsa- ja suolistovaivoja voi helpottaa sopivilla ruokavalinnoilla. Kolme neljästä herkkävatsaisesta saa yleensä ruokatottumusten räätälöinnistä apua. Stressin hallinta ja säännöllinen liikuntakin lievittävät oireita.
Elämä voi olla hyvää, vaikka munuaistauti määrääkin sen tahdin
Kun munuaistauti aikatauluttaa diabeetikon arjen kokonaan uusiksi, syntyy elämänilo pienistä asioista. Tämän osoittivat todeksi Munuais- ja maksaliiton ja Diabetesliiton kurssilla lokakuussa 2017 olleet dialyysihoitoiset diabeetikot läheisineen.
Miksi verensokeri laskee liikaa, vaikka minulla ei ole diabetesta?
Sairaanhoitaja Maria Punkkalla on ollut jo kymmenisen vuotta matalan verensokerin oireita lähes päivittäin. Oireiden syyksi on paljastunut insuliinia erittävä kasvain, insulinooma. Tamperelainen Mari Noppa alkoi nukahdella ruokailun jälkeen, ja tutkimuksissa hänellä todettiin reaktiivinen hypoglykemia. Sille on tyypillistä, että hiilihydraattipitoinen ateria nostaa nopeasti verensokeria, joka sitten laskee voimakkaasti alas.
Silmänpohjamuutosten seulonta vaihtelee kunnittain
Diabeetikoiden silmänpohjien muutosten seulontakuvauksia tehdään eri puolilla Suomea vaihtelevin käytännöin. Tärkeää on, että tiedonkulku kuvauksia tekevän yksikön, silmälääkärin ja diabeetikkoa hoitavan yksikön välillä toimii saumattomasti.
Diabeteksen aiheuttama näkövammautuminen väheni Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 86 prosenttia vuosina 2007–11, ja tähän on vaikuttanut osaltaan kiertävä silmätutkimusyksikkö Silmo, jonka ansiosta diabeetikoiden verkkokalvosairauden seulonta ja hoito saatiin kattaviksi.
Leukemia herätti halun huolehtia itsestä
Diabetes oli ollut 17-vuotiaan Vilma Parkkosen mustalla listalla jo vuosia. Siihen tuli muutos, kun hän sairastui leukemiaan.
- Kun hoitaa itseään hyvin, diabeetikon ei tarvitse luopua juuri mistään. Leukemian vuoksi olen joutunut luopumaan esimerkiksi hiuksistani ja vapaudestani, hän vertaa.
Elintavat taltuttavat piilevää matala-asteista tulehdusta
Monen kansantaudin taustalla vaikuttaa elimistön matala-asteinen tulehdus. Tulehdustila syntyy, kun ihminen lihoo, ja vatsaontelon rasva lisääntyy. Silloin kudoksissa alkaa syntyä yhä enemmän tulehduksen välittäjäaineita. Miksi ja miten se lisää sairastuvuutta, sitä ei tiedetä vielä tarkkaan. Selvää kuitenkin on, että elintavoilla on merkitystä matala-asteisen tulehduksen synnyssä.
Itkupotkuraivareiden kautta vahvaksi
Näön menettäminen parikymppisenä oli Päivi Viggille ensin suuri järkytys. Nyt hän viettää kiireistä työssäkäyvän kahden lapsen äidin elämää. Sokeus ei ole estänyt häntä tekemästä haluamiaan asioita. Sopeutumista on auttanut perheen ja ystävien tuki.
Erektiolääkkeiden kirjo lisääntyi
Fimea on antanut tänä vuonna luvan kahdelle uudelle erektiohäiriöiden paikallishoitolääkkeelle. Toinen on pistettävä lääke, toinen geeli. Dosentti Juhana Piha arvelee, että ainakin uusi pistoslääke saavuttanee Suomessa suuren suosion.
Aivovaltimot avain muistiin
Jotkut tutkijat ovat kutsuneet Alzheimerin tautia tyypin 3 diabetekseksi, koska he ajattelevat, että sen taustalla on aivojen insuliiniresistenssi. Professori Timo Strandberg ei ole vakuuttunut tyypin 3 diabeteksesta – hän yhdistää muistisairaudet valtimosairauksiin.
Usko hammaslääkäriäsi
Diabetes lisää muun muassa ientulehduksen, limakalvojen sienitulehduksen ja hampaiden kiinnityskudossairauden eli parodontiitin riskiä. Siksi suun hygieniaa ei kannata laiminlyödä. Hammaslääkärin antamat hoitovinkit on syytä ottaa tosissaan.
Lapsi sairastaa
Lapsi on kuumeinen, ja verensokeri vain nousee. Mitä silloin pitää tehdä? Pitääkö lähteä sairaalaan?
Diabeteshoitaja Anneli Jylhä ja lastenlääkäri Anu-Maaria Hämäläinen Diabetesliitosta antavat ohjeet kuumeisen flunssan, ripuli- ja oksennustaudin ja kohonneiden ketoaineiden hoitoon kotona.
Keliakiaan sairastuminen innosti leipomoyrittäjäksi
Leipomoyrittäjä Pirkko Hämäläinen perusti gluteenittomia tuotteita valmistavan Vuohelan Herkun sairastuttuaan keliakiaan. Työkiireiden keskellä hänellä ei ollut tarpeeksi aikaa itselleen, ja myöhemmin hän sairastui myös kakkostyypin diabetekseen. Hän havahtui pitämään parempaa huolta itsestään jouduttuaan pitemmäksi aikaa sairauslomalle. Suurimman sysäyksen itsestä välittämiseen antoi kuitenkin rakkaus.
Munuaistestin tulos pelästytti Pasin muuttamaan ruokavaliotaan
Diabetesta sairastava pystyy itse tekemään paljon oman terveytensä eteen. 42-vuotias Pasi Heikkinen otti ohjat käsiinsä silloin, kun hänen albumiiniarvonsa oli hälyttävän korkea ja hän pelkäsi joutuvansa dialyysiin. Hän teki radikaalin muutoksen ruokailussaan, ja hän on jatkanut samaan malliin siitä asti.
Huolla muistiasi viimeistään keski-iässä
Miten aivoista ja muistista voi pitää huolta? Terveellinen ruoka, säännöllinen liikunta, tupakoimattomuus sekä verenpaineen ja verensokerin hyvä hoito suojelevat aivoja. Muista myös nukkua riittävästi: syvä uni huuhtoo aivoista kuona-aineita. Aivot kaipaavat myös virikkeitä: mitä enemmän aivoja käyttää, sitä vastustuskykyisemmät niistä tulee muistisairauksille.
Neuropatia on hermojen sairaus
Neuropatia on hermojen sairaus, joka voi oireilla eri puolilla kehoa monin eri tavoin. Se kehittyy korkean verensokerin seuralaisena. Terhi Mäkilä on saanut oman neuropatiansa oireet lievittymään, kun hän teki täydellisen remontin omahoidossaan.
Ehjä iho suojaa pöpöiltä
Verensokerin mahdollisimman hyvä tasapaino on diabetesta sairastavalle paras vakuutus iho-ongelmien varalle. Pienetkin nirhaumat kannattaa hoitaa huolella, jotta niiden kautta ei pääse pöpöjä elimistöön.
Nuku hyvin, voit paremmin
Terveyden peruspilareina pidetään liikuntaa ja terveellistä ruokaa ja unohdetaan usein, miten suuri merkitys hyvillä yöunilla on hyvinvoinnille. - Jos nukkuminen on pielessä, terveyttä on vaikea edistää, unihäiriöpotilaita päätyökseen hoitava dosentti Henri Tuomilehto sanoo.
Luja luusto torjuu murtumia
Hups, lähtivätkö jalat alta jäisellä kadulla? Diabeetikon on erityisen tärkeää suojata luustonsa murtumilta, sillä diabetes voi heikentää luustoa. Liikunta, sopiva ruokavalio ja verensokerin hyvä hoito pitävät luut vahvoina.
Palon perheessä pelataan yhteen
Kuusivuotias Elias oli kymmenen vuotta sitten katsomassa sairaalassa leukemiaa sairastavaa veljeään Leeviä, kun hänellä todettiin diabetes. Millaista elämä vaativien sairauksien kanssa on ollut, ja mitä veljeksille nyt kuuluu?
Valkuaista virtsassa – mitä nyt?
Virtsasta löytyi valkuaista, mitä nyt? Tuhoutuvatko munuaiseni?
Tehokas hoito voi pysäyttää ja parhaimmillaan korjata alkavan munuaisvaurion, diabeteslääkäri Vuokko Kallioniemi lohduttaa.
Erityisen tarkkana kolesterolin kanssa
Kun lääkäri toteaa, että valtimosairauden riski on korkea, kolesterolin määrää pitää ryhtyä määrätietoisesti alentamaan, erikoislääkäri Elina Pimiä sanoo.
Veren rasvat kannattaa pistää ruotuun riippumatta siitä, löytyvätkö syyt geeneistä, diabeteksesta vai elintavoista.
Implanttihoito edellyttää huolellista suuhygieniaa
Menetettyjen hampaiden korvaaminen implanteilla on yleistynyt vauhdilla viimeisen 30 vuoden aikana. Iensairauksiin erikoistunut professori Tellervo Tervonen muistuttaa, että implanttihoito vaatii aina tarkkaa harkintaa.
Varaosien voimin
Diabetes on kurittanut 37-vuotiasta lappeenrantalaista Mikko Ventoa tavallista rajummin. Hän sanoo olevansa elävä esimerkki siitä, että koskaan ei pidä antaa periksi. Luovan ja positiivisen miehen elämää vauhdittavat nyt uusi munuainen ja haima.
Rasva lähtee liukkaasti maksasta
Professori Pertti Mustajoella on hyviä uutisia. Kun ylipainoinen muuttaa ruokavaliotaan ja laihtuu, rasvaa lähtee eniten pahimmasta paikasta, maksasta. Vasta viime vuosina on opittu ymmärtämään, miten haitallista rasva maksasoluissa on.
Potilasvahinko korvataan vakuutustyyliin
Viime vuonna tehtiin lähes 7 800 potilasvahinkoilmoitusta, joista vajaa kolmannes poiki korvauksen. Eniten potilasvahinkoja sattuu leikkauksissa. Millaisia ja millä ehdoin potilasvahinkoja korvataan?