Koti Ruoka Sivu 3

Ruoka

Herkutellaan fiksusti!

Makeiden herkkujen tarjoaminen aiheuttaa joskus vanhemmille ristiriitaisia tunteita: he toivovat, että diabetesta sairastava lapsi voi nauttia herkutteluhetkistä siinä missä muutkin, mutta jälkikäteen he voivat tuntea syyllisyyttä lapsen mahdollisesta korkeasta verensokerista. Diabeteshoitaja Kaja Normetin neuvot auttavat jarruttamaan herkuttelusta johtuvaa verensokerin nousua.

Maito – terveysjuoma vaiko vain vasikan ruokaa?

Onko maito terveysjuoma vai sopiiko se parhaiten vasikan ruuaksi? Pärjääkö ihminen ilman maitotuotteita? Lisääkö maidon juonti joidenkin sairauksien todennäköisyyttä? Maito kuuluu suomalaisten peruselintarvikkeisiin, mutta silti se nousee välillä kohuotsikoihin.

Seitsemän syytä vähentää alkoholin kulutusta

Alkoholin nauttimiseen ei ole turvarajaa, joka takaisi, että ongelmia ei tule. Siksi kohtuus on hyvä kaveri alkoholin käytössä. Ja kohtuus on aika vähän: yksi tai kakis annosta, eikä niitäkään joka päivä.

Hyvä, paha mielihyvä

Syöminen tuottaa iloa, rentouttaa ja lohduttaa. Syömisestä voi saada nautintoa myös silloin, kun ei ole nälkäinen, mikä voi tehdä syömisen hallinnasta vaikeaa. Tietoinen syöminen auttaa kokemaan mielihyvää jo pienestäkin määrästä ruokaa.

Ravinnon ja geenien liitto

Nutrigenomiikka tutkii ravinnon vaikutusta geenien toimintaan. Tutkimustieto syventää ymmärrystä siitä, miten ruokatottumuksilla voidaan edistää terveyttä.

Minustako kasvissyöjä?

Kasvisruokavalio tarjoaa diabeetikoille monia terveyshyötyjä: se auttaa muun muassa verensokerin ja verenpaineen hallinnassa. Monipuolisen kasvisruokavalion toteutus on nyt entistä vaivattomampaa.

Rasva lähtee liukkaasti maksasta

Professori Pertti Mustajoella on hyviä uutisia. Kun ylipainoinen muuttaa ruokavaliotaan ja laihtuu, rasvaa lähtee eniten pahimmasta paikasta, maksasta. Vasta viime vuosina on opittu ymmärtämään, miten haitallista rasva maksasoluissa on.

Voiko tämä olla keliakiaa?

Keliakian toteaminen on usein hankalaa, koska se voi aiheuttaa monenlaisia oireita tai olla kokonaan oireeton. Tällä hetkellä elinikäinen gluteeniton ruokavalio on ainoa keliakian hoitomuoto. Vaihtoehtoisia ja täydentäviä keinoja keliakian hoitoon tutkitaan tiedepiireissä vilkkaasti.

Joko teidän kunnassa syödään Sydänmerkki-aterioita?

Jokainen suomalainen syö keskimäärin 165 joukkoruokailussa tarjottua ateriaa. Terveyden kannalta ei ole ihan yhdentekevää, millaista ruokaa silloin on tarjolla. Yhä useammassa kunnallisessa ruokapaikassa voi nyt valita myös terveellisen Sydänmerkki-aterian.

Luettua

Diabetesliiton ravitsemusterapeutit tutustuivat kolmeen ruokakirjaan, joissa tarkastellaan toimistotyöläisen ruokapäivää, Pohjolan ruokavaliota ja ärtyvän suolen oireyhtymää.

Hyvä keittiöhygienia ehkäisee ruokamyrkytyksiä

Hyvä hygienia ehkäisee ruokamyrkytyksiä kotona, mökillä ja kesän juhlissa. Pese ja kuivaa kädet huolellisesti, kun alat laittaa ruokaa ja myös ruuanlaiton välissä, kun käsittelet erilaisia ruoka-aineita. Huolehdi myös ruuanvalmistuksessa käytettävien työvälineiden puhtaudesta sekä ruoka-aineiden oikeanlaisesta säilytyksestä.

Virtaa välipaloista

Maukkaat ja ravitsevat välipalat antavat puhtia päivään kaikenikäisille, mutta etenkin eläkeiässä niiden syöminen kannattaa ottaa säännölliseksi tavaksi.

TV-kokki Jamie Oliver julisti sodan sokeria vastaan

Britanniassa 60 prosenttia aikuisista ja 30 prosenttia lapsista on lihavia. Tv-kokki Jamie Oliver julisti sodan sokeria vastaan kansalaisten lihomisen vähentämiseksi. Hänen esittämänsä sokerivero kohtasi ensin ison vastalauseryöpyn, mutta nyt monet arvovaltaiset tahot kannattavat sitä.

Sydämen terveydeksi

Sydänliitto päivitti ravitsemussuosituksensa viime syksynä. Sydän- ja verisuonitauteja sairastaville suositellaan, että kovan rasvan osuus on enintään 7 prosenttia päivän energiansaannista. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitosta kokosi päivän ateriat tämän suosituksen mukaan. 

Ursula Schwab – kultaisen keskitien kulkija

Ursula Schwab toimii apulaisprofessorina Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä. Hän tunnustautuu kultaisen keskitien kulkijaksi, jonka ohjenuorana on tutkittu tieto. Yksilötasolla hän pitää ravitsemuksen perussääntönä kohtuutta: liika on aina liikaa, kumpaankin suuntaan.

Paljonko sokeria on paljon?

Ravitsemussuosituksissa kerrotaan yleensä suositellut ravintomäärät prosentteina kokonaisenergiansaannista, ja voi olla vaikea hahmottaa mitä ne tarkoittavat käytännössä. Esimerkiksi millaisesta määrästä sokeria tulee 5 tai 10 prosenttia päivän energiansaannista?

Pureskelemalla parempaan painonhallintaan

Tiesitkö, että perusteellinen ruuan pureskelu lisää ja voimistaa kylläisyyssignaaleja, jotka ruokailu välittää aivoihin? Nälkä siis talttuu nopeammin ja pysyy pitempään loitolla, kun syö kunnon pureskelua vaativaa ruokaa. Kasviksia ei kannata soseuttaa smoothieksi, vaan syödä ne sellaisinaan. Millä muilla keinoilla aterioihin saa lisää pureskeltavaa?

Sydänmerkki helpottaa ruokaostoksia

Kauppojen ruokahyllyissä on metritolkulla esimerkiksi erilaisia jugurtteja ja myslejä, eikä niiden kaikkien tuoteselosteita jaksa kukaan kahlata lävitse. Onneksi meidän kuluttajien apuna on Sydänmerkki, joka kertoo että tuote on omassa ryhmässään parempi valinta: vähäsuolaisempi, vähäsokerisempi, kuituisempi ja rasvan määrältään ja laadultaan terveydelle suotuisampi.

Janon sammuttajat

Millaiset juomat sopivat aterioille, entä aktiivisen liikkujan janojuomaksi ja verensokeritason ylläpitämiseen? Entä kun tekee mieli jotain hyvää tai piristystä? Miten paljon ylipäätään pitäisi juoda?

Sokeria suosituksen mukaan

WHO antoi ruuan sokeripitoisuutta koskevan suosituksen, joka on linjassa suomalaisten suositusten kanssa. Jo pitkään suomalaisille on suositeltu, että alle 10 prosenttia päivän energiansaannista tulisi sokerista. Mitä se tarkoittaa käytännössä?

Uusi diabeetikon ruokavaliosuositus valmisteilla

Eurooppalainen asiantuntijaryhmä valmistelee uutta diabeetikon ruokavaliosuositusta. - Suosituksen pohjana käytettävän tieteellisen tutkimusnäytön läpikäyminen vie aikaa: sitä on muun muassa tarkasteltava erikseen tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen osalta, suositustyöryhmän suomalainen asiantuntija, ravitsemusterapian apulaisprofessori Ursula Schwab sanoo.

Maltilla makeaa

Runsasta sokerin syöntiä kannattaa välttää, mutta kaikesta makeasta ei tarvitse luopua. Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmin mukaan on olemassa vain vähän tutkimusnäyttöä siitä, että runsas sokerin käyttö sinänsä olisi yhteydessä huonoon terveyteen. Tiettyjen sokeroitujen elintarvikkeiden käytöllä ja terveysriskeillä on sen sijaan vahvempi yhteys.

Miten D-vitamiini vaikuttaa terveyteen?

Aurinkoa ei ole juuri näkynyt viime kuukausina. Mistä suomalainen saa D-vitamiinia sydäntalvella? Vaikuttaako purkista otettu D-vitamiini terveyteen ja sairauksien ehkäisyyn? Tutkimusten mukaan D-vitamiinin puute lisää monien sairauksien riskiä.

Perusruuasta saa riittävästi proteiinia

Ruokakaupan hyllyt notkuvat nyt runsasproteiinisia elintarvikkeita. Kuka tarvitsee niitä? - Monipuolisesta ruuasta saa yleensä riittävästi proteiinia, eikä proteiinin osuutta ruokavaliossa kannata ylikorostaa. Pitkään jatkuessaan runsas proteiinin saanti kuormittaa munuaisia ja sekoittaa elimistön insuliiniaineenvaihduntaa, ravitsemusfysiologian professori Marja Mutanen sanoo.

Suositeltavaa syömistä

Enemmän pehmeitä rasvoja, pähkinöitä, D-vitamiinia ja täysjyväviljaa. Vähemmän punaista lihaa, sokeria ja kovaa rasvaa. Näin neuvoo syksyllä 2013 julkaistu uusi pohjoismainen ravitsemussuositus, joka tarkkojen määräsuositusten sijaan korostaa laadukkaan ruuan merkitystä.