Laihduttaako liikunta?
Kun tarkoitus on pudottaa painoa, ihmisen energiatasapainon tulee muuttua. Keinoksi tähän suositellaan elämäntaparemonttia, johon kannustetaan usein antamalla neuvoja uusiin ruokailutottumuksiin. Mutta voiko painoa pudottaa lisäämällä liikuntaa?
Selätä sohvan houkutus
Liikunnan aloittaminen ei välttämättä vaadi kuntosalille tai jumppaan lähtemistä. Myös arkeen voi lisätä liikettä. Kun pääset näin alkuun, voit myöhemmin asettaa itsellesi isomman tavoitteen ja aloittaa vaikka säännölliset kävelyretket tai uintivuorot. Kipinä liikkumiseen täytyy kaivaa oman mielen sopukoista: se voi olla vaikka valoisampi mieli, paremmat unenlahjat tai energisempi olo.
Lyhytkin treeni vaikuttaa suotuisasti suolistomikrobeihin
Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan jo muutaman minuutin säännöllinen tehotreeni voi antaa merkittäviä terveyshyötyjä tyypin 2 diabeetikoille. Lyhyt mutta intensiivinen harjoittelu vaikuttaa suoliston mikrobikantaan ja voi vähentää näin esimerkiksi lisäsairauksien riskiä.
Himoliikkujalla on laaja lajivalikoima
Liikuntaharrastuksen aloittaminen johti myönteiseen kierteeseen oululaisen Liisa Mutasen elämässä. Liikunta on parantanut hänen kuntoaan ja tuonut hyvää mieltä. Nykyisin liikkuminen on Liisalle intohimo, ja hänen lajivalikoimaansa kuuluu monenlaista liikuntaa. Hän on kerännyt paljon tietoa verensokerinsa liikkeistä eri tilanteissa, jotta liikkuessa ei tulisi ikäviä yllätyksiä.
Puoli tuntia päivässä – vaikka pätkissä
Yhdysvalloista kantautuu hyviä uutisia, sillä uusimman tutkimustiedon mukaan jo parin minuutin liikuntahetkillä on myönteisiä terveysvaikutuksia, jos päivän aikana tulee liikuttua yhteensä puolisen tuntia. - Lyhyistä liikuntapätkistä on hyötyä etenkin niille, jotka eivät muuten juuri liiku, Diabetesliiton liikuntasuunnittelija, fysioterapeutti Eira Taulaniemi sanoo.
Hei, me liikutaan!
Jotta liikunnasta tulisi pysyvä harrastus, sen pitää tuottaa iloa ja hyvää oloa. Janne Mikkonen, Jouko Puustinen, Kaisa Mäki-Petäjä, Anneli Heiskanen ja Kati Multanen kertovat, millaisesta liikunnasta he pitävät ja miksi.
Lisää liikkuvuutta
Diabetekseen liittyvä kudosten sokeroituminen kiristää jänteitä ja jäykistää niveliä, mikä voi aiheuttaa liikerajoituksia etenkin käsiin. Arjen aktiviteetit pitävät yllä liikkuvuutta, mutta esimerkiksi suurten pallonivelten liikelaajuuden turvaamiseksi tarvitaan myös venyttelyä.
Olli Rahnasto, tennisammattilainen
Olli Rahnasto pelasi kolmikymppiseksi asti tennistä ammatikseen, ja peliuran jälkeen hän ryhtyi valmentajaksi. Hän kannustaa nuoria pelaajia kolmella ohjeella: nauti, treenaa monipuolisesti, älä kiirehdi. Hän on sitä mieltä, että liian nuorena ei pitäisi keskittyä yhteen ja samaan lajiin.
Markku Saraheimon neuvot aktiiviliikkujille
Insuliinihoitoinen diabeetikko voi urheilla tavoitteellisesti siinä missä muutkin. Osaamista diabeteksen hoidon ja aktiiviurheilun yhdistäminen kuitenkin vaatii. Lääkäri Markku Saraheimo on hoitanut useita urheilijoita, joilla on tyypin 1 diabetes. Poimi tästä Markun parhaat neuvot.
Martin Berger, ammattijääkiekkoilija
Martin Berger on pelannut jääkiekkoa 3-vuotiaasta asti isänsä jalanjäljissä ja nyt 21-vuotiaana hän pelaa ammattilaisena SM-liigassa. Kolmen vuoden takainen sairastuminen diabetekseen oli suuri järkytys mutta samalla helpotus: se selitti, miksi pelaaminen oli ollut vaikeaa tuolla kaudella. Verensokerilukemilla on suora yhteys Martinin pelisuorituksiin, joten diabeteksen hoidossa on oltava tarkkana.
Pysy pystyssä
Kaatumistapaturmat yleistyvät vanhalla iällä. Kaatumisesta aiheutuvat vammat voivat heikentää merkittävästi toimintakykyä ja elämänlaatua. Kaatumisriskiä voi vähentää säännöllisellä, monipuolisella liikunnalla. Liikuntasuunnittelija, fysioterapeutti Eira Taulaniemi antaa ohjeet helppoihin tasapaino- ja lihasvoimaharjoituksiin.
Diabetes ja urheiluharrastus – palkitseva ja sopivan haasteellinen yhtälö!
11-vuotiaat Tobias Syrjä ja Emil Törmälä ja 12-vuotias Antti Sainio ovat energisiä nuoria, joille on yhteistä intohimo yleisurheilua kohtaan ja tyypin 1 diabetes. Pojat harrastavat yleisurheilua Tampereen Pyrinnön valmennusryhmässä, jossa orientoidutaan kilpailemiseen. Miten he ovat yhdistäneet diabeteksen hoidon ja tavoitteelliseen urheiluharrastukseen?
Koukussa kävelyyn
Kakkostyypin diabetesta sairastava Erkki Savolainen oli aiemmin liian väsynyt liikkumaan, mutta vuosi sitten hän päätti, että hänen täytyy tehdä jotakin terveytensä eteen. Nyt hän on kävellyt itsensä 20 kiloa kevyemmäksi ja saanut diabeteksensa hallintaan. Samalla liikunnasta on tullut elämäntapa.
Onnellinen jäätikön ylittäjä
Tuulentytöt-retkikunta starttasi huhtikuussa pienestä Kangerlussuaqin kylästä Grönlannin länsirannikolta päämääränään itärannikolla sijaitseva Isotorq. Naisilla oli mukana 90 kiloa tavaraa henkilöä kohti, ja matkaa tehtiin hiihtäen. Vaelluksen haastetta lisäsi Jenni Nurmisen diabetes ja hänen hiukan aikaisemin käyttöön ottamansa uusi insuliini. Silti isomman haasteen tarjosivat vaihtelevat sääolot.
Painonnostaja ei kehity pelkällä pinaatilla
13-vuotias Timi Niemelä harrastaa painonnostoa tätinsä, olympiaedustaja Anni Vuohijoen jalanjäljissä – tosissaan ja maailmanennätystä tavoitellen. Painonnosto vaatii paljon energiaa, ja etenkin kisapäivinä Timin on syötävä tasaisesti ja riittävän paljon. Jos verensokeri laskee liian matalaksi, tanko ei nouse.
Ruuaksi kelpaa ihan tavallinen kotiruoka: - Kyllä silläkin lihakset kasvavat, Timi sanoo.
Sensoroiva pumppu auttaa Jennaa rinteessä
Jenna Saranpäätä ei talven tulo haittaa. Hän harrastaa lumilautailua ja toivoo, että tulevaisuudessa siitä tulee hänelle myös ammatti. Välillä hänen verensokerinsakin haluaa lasketella, mutta siihen hänellä on kätevä apu.
Sopivaa joogaa jokaiselle
Teija Enorannalle, Anneli Rautiaiselle ja Kirsi-Hannele Varhimolle joogasta on ollut iso apu, kun oma terveys on ollut vaakalaudalla. Kaksi heistä vakuuttui joogan myönteisistä vaikutuksista niin, että sen opettamisesta tuli heille elämäntehtävä. Joogasta löytyy lempeitä ja vaativampia suuntauksia – jokaiselle jotakin.
Taisto Inervon toinen elämä
Taisto Inervo kävi läpi neljä haimatulehdusta ja yhdet potkut töistä, ennen kuin hän ymmärsi, että alkoholi on hänelle ongelma, ja hän päätti raitistua. Viisi vuotta sitten, seitsemänkymppisenä, hän innostui voimaharjoittelusta, ja tulokset ovat hämmästyttäviä: esimerkiksi hän nostaa penkistä nyt 177 kiloa (viisi vuotta sitten 85 kiloa), hänen kuntoluokkansa on nyt viisi asteikolla 1–5, ja kolesteroliarvonsa alle kolme.
Pontus Jäntti opastaa liikkumaan
Kaikkien aikojen menestyksekkäin suomalainen sulkapalloilija Pontus Jäntti toimii nyt terveysvalmentajana. Hän auttaa ihmisiä muuttamaan elämäntapojaan pysyvästi terveellisempään suuntaan ja kannustaa kaikkia liikkumaan joka päivä.
Jääpallon lumoissa
Maaottelutason jääpallo vaatii paljon nuorelta urheilijalta ja hänen lähimmiltään. Pikkulapsesta asti jääpalloa pelanneen Joonas Hiltusen isä toimii valmentajana ja äiti kannustaa kentän reunalla.
Seitsemääkymppiä lähestyvä Kari Ylisuvanto pysyy liikkeessä
Kari Ylisuvanto hoitaa kakkostyypin diabetestaan huolella, vaikka verensokerin säätely välillä rassaakin. Runsaasti liikkuva mies ei aina tiedä, paljonko pitäisi syödä tai pistää insuliinia. Itsestä huolehtimiseen kuuluu myös vilkas sosiaalinen elämä.
Tavallinen ruoka riittää liikkujalle
Liikkuja tarvitsee proteiinia muun muassa edistämään lihasten palautumista rasituksesta. Monipuolisesta ruuasta saa yleensä riittävästi proteiinia, eikä proteiinilisille ole tarvetta. Liiallinen proteiinin saanti voi kuormittaa munuaisia. Tiesitkö, että proteiinia tulee muualtakin kuin eläinkunnan tuotteista, erityisesti viljatuotteista, palkokasveista ja pähkinöistä?
Munuaistestin tulos pelästytti Pasin muuttamaan ruokavaliotaan
Diabetesta sairastava pystyy itse tekemään paljon oman terveytensä eteen. 42-vuotias Pasi Heikkinen otti ohjat käsiinsä silloin, kun hänen albumiiniarvonsa oli hälyttävän korkea ja hän pelkäsi joutuvansa dialyysiin. Hän teki radikaalin muutoksen ruokailussaan, ja hän on jatkanut samaan malliin siitä asti.
Pistooliammunnan suomenmestari Kaisa Koski tähtää huipulle
Kaisa Koski joutui ammunnan lumoihin heti, kun serkku vei hänet ensimmäistä kertaa vanhaan navettaan ampumaan ilmakiväärillä. Totiseksi ampuminen meni vasta yhdeksän vuotta sitten. Nyt Kaisa Koski on pistooliammunnan moninkertainen suomenmestari ja haaveilee maailmanmestarin tittelistä.
Must on tullu urheiluhullu
54 maratonia. Yli 100 puolimaratonia. Neljää pitkää triathlonia. Yli kymmenen puolikasta triathlonia. Helmikuussa 24 tunnin juoksu. Millainen mies löytyy näiden suoritusten takaa? Siitä on pakko ottaa selvää.