Vahva yhteenkuuluvuuden tunne kokoaa ruotsinkieliset yhteen
Svenska Träffen kokoaa ruotsinkieliset yhteen joka vuosi. Tänä vuonna kokoonnuttiin Ahvenanmaalla, ja ohjelma oli monipuolinen ja kiinnostava.
Regina Wilson selätti kakkostyypin diabeteksen
Yhdysvaltalainen Regina Wilson, 63, sai diagnoosin kakkostyypin diabetekseen neljä vuotta sitten. Hän halusi välttää molemmat jalkansa diabeteksen menettäneen äitinsä kohtalon ja teki muutamia elintapamuutoksia, jotka auttoivat häntä päihittämään kakkostyypin diabeteksen.
Skuutilla kovaa ja tunteella
Skuuttitemppuilu vaatii kylmäpäisyyttä, kovaa kuntoa ja hetkessä elämisen taitoa. Nuo ominaisuudet veivät Miiko Lakson mittelemään lajin MM-mitaleista Roomaan. Miikon tyyliin ei sovi ennalta suunnittelu, parempi on antaa mennä fiiliksen mukaan. Diabetes ei hidasta urheiluharrastusta millään lailla, vaikka nuori mies liikkuu tunteja putkeen.
Mielentaitoja vanhemmille
Sairastuneen lapsen vanhempien stressitasoja on verrattu ammattisotilaiden kokemaan stressiin: sama valppaus, syke ja ylivireinen toimintavalmius. Varsinkin kuormittuneena mieli pyörittää helposti vain huolia ja uhkia, ja kehokin ylivirittyy. Rauhalliset keholliset harjoitukset, kuten rentoutus, hieronta tai Rosen-terapia, toimivat kehon käydessä kierroksilla.
Huoleton Huuhtanen
Samuli Huuhtanen ei pelästynyt, kun hän sairastui tyypin 1 diabetekseen, sillä diabetesta voi itse hoitaa hyvin. Hän on onnellinen myös siitä, että hän sairastui diabetekseen nelikymppisenä, kun nuoruuden ördäilyt olivat jo ohi. Toinen sairaus, kilpirauhasen vajaatoiminta, on ollut vähän työläämpi.
”Kun asuu kaukana terveyspalveluista, pitää osata ennakoida”
Muoniossa asuva Matti Myllykangas sanoo, että hän on paras diabeteksensa asiantuntija. Sen ymmärtää, kun seurantakäynneille on 250 kilometriä matkaa. Hän pitää huolta diabeteksensa hoitotasapainosta lääkityksen lisäksi liikkumalla Lapin tuntureilla, kalastamalla sekä syömällä terveellisesti ja säännöllisesti.
Sami Keski-Vähälä: Diabetes on lahja
Diabetesdiagnoosi oli käsikirjoittaja Sami Keski-Vähälälle yllätys, mutta ei katastrofi. Se on saanut hänet pitämään parempaa huolta itsestään. Hän ei ole koskaan kapinoinut sairautta vastaan eikä hän välttele mitään, vaan tekee kaikkea mitä ennenkin. Hän saa tyydytystä, kun onnistuu monimutkaisessa hoidossa. Jos hän ei ota tautia haltuun, sitä ei tee kukaan muukaan.
Unelma emännyydestä toteutui
Pikkutyttönä Riikka Suutarilla oli kaksi unelmaa: tulla presidentiksi tai maatilan emännäksi. Jälkimmäinen haave toteutui. Hän haluaa tarjota tilan eläimille parhaat mahdolliset olosuhteet. Diabetes tuo haasteita tilanhoitoon, joka on usein ennalta-arvaamatonta, eikä työn touhussa aina ehdi syömään. Stressaavan työpäivän jälkeen hän menee navettaan ottamaan vasikkaterapiaa.
Eeron kaksi sairautta
Eero sairastui tyypin 1 diabetekseen kesällä, ja syksyllä hän aloitti koulun. Siellä oli hänen apunaan koulunkäynninavustaja. Aluksi erityisesti lukuisat pistokset harmittivat Eeroa. Älypumppu on helpottanut hoitoa: hän pääsi leirikouluunkin ilman vanhempia. Iman diabetesdiagnoosia ei olisi selvinnyt, että hänellä on myös toinen vakava sairaus, Shwachman-Diamondin oireyhtymä, joka voi aiheuttaa monenlaisia vaivoja.
Kakkostyypin diabeteksen hoitoa voi iäkkäänä keventää
Hoidon helpottaminen ja elämänlaatuun keskittyminen voi olla parasta hoitoa tyypin 2 diabetesta sairastavalle ikäihmiselle. Ikä ei kuitenkaan kerro kaikkea: tärkeämpää on ihmisen toimintakyky ja kokonaistilanne, ja siksi yksilölliset hoitoratkaisut ovat tärkeitä. Liian matala verensokeri on iäkkäälle iso riski. Muitakin lääkityksiä voi olla tarpeen muuttaa.
Virtuaalista vertaistukea
Diabetesliiton kouluttamat vapaaehtoiset ohjaavat videovertaistukiryhmiä. Eniten keskustelua ryhmissä viriää diabeteksen hoitamisesta, liikunnasta, ravitsemuksesta ja arjen sujumisesta. Ryhmien keskustelut jäävät niiden jäsenten keskeisiksi, niistä ei puhuta muualla. Markku Svensk ja Riikka Töyrylä kertovat omista kokemuksistaan ryhmien vetäjinä.
Adrian Kirkland ei järkyttynyt diabetesdiagnoosista
Britti-insinööri Adrian Kirkland on tehnyt työuransa pääosin Suomessa, mutta hän on ollut eläkkeellä jo lähes kaksikymmentä vuotta. Hänellä on tyypin 2 diabetes, joka tuli esiin sattumoisin perhetapaamisessa. Diabetes ei stressaa häntä millään tavoin, vaikka hän on joutunut vaihtamaan sen lääkitystä muutaman kerran. Hoitoa tukevat elintapamuutokset: terveellisempi ruokavalio ja liikunta.
Tom Sjöblom otti supervoiman käyttöön
Keväällä 2021 Tom Sjöblomilla todettiin kakkostyypin diabetes. Se oli hänen elämänsä paras päivä – tai ainakin kaikki, mitä siitä seurasi. Sjöblom löysi kävelyn syvimmän olemuksen ja huomasi, että se hoitaa sekä kehoa että mieltä. Lisäksi hän muutti ruokavalionsa terveellisemmäksi. Näiden muutosten ansiosta hän tuntee olonsa on nyt aktiiviseksi ja energiseksi.
Paulilla on rytmi veressä
Kaikki on mahdollista, uskoo 13-vuotias Pauli Halonen. Reilut neljä vuotta sitten tyypin 1 diabetekseen sairastunut Pauli opettelee koko ajan jotakin uutta, kuten vaikkapa taikatemppuja tai japanin kieltä. Mutta ennen kaikkea hän soittaa, säveltää ja näyttelee. Tempaudu Paulin matkaan!
Ettei yksikään nuori putoaisi
Päijät-Hämeessä siirryttiin nuorisopoliklinikkamalliin nuorten diabeteksen hoidossa viitisen vuotta sitten. Kokemukset ovat olleet lupaavia. Nuoren hyvä kohtaaminen on tärkeää hoidon onnistumisen kannalta. Hyppäys lastenpoliklinikan tiheästä seurannasta suoraan aikuispoliklinikalle on iso. Nuorisopoliklinikalla nuorta valmistellaan siirtymään aikuispoliklinikalle noin 21–22-vuotiaana.
D-kahvilassa porisee vertaistuki
Kun ulkoilutapahtumissa ei virinnyt keskusteluja, Keski-Suomen diabetesyhdistyksen perhekerho päätti perustaa D-kahvilan. Se kokoontuu joka toinen kuukausi ja paikalla on 20–40 osallistujaa. D-kahvilassa keskustellaan vilkkaasti ja välillä kahvilassa vierailee asiantuntijoita puhumassa diabeteksesta. Lapset tapaavat muita diabetesta sairastavia lapsia.
Kirjoittamalla mieli vapaaksi
Taina Kohopään lapsuudenkodissa oli alkoholismia ja väkivaltaa, ja omien tuntojen paperille kirjaamisesta muodostui hänelle turvapaikka. Hän sanoo, ettei hän varmaankaan olisi enää tässä, jos ei olisi oppinut kirjoittamaan tunteistaan ja elämänsä tapahtumista. Kirjoittaminen rauhoittaa ja luo voimaa huolien ja sairauksien keskelle. Se toimii eräänlaisena terapiana.
Tenniksen olympiamitalisti pitää diabetesta sairastavien puolta
Lääkärit sanoivat Alexander Zvereville, ettei hänestä voi diabeteksen vuoksi tulla tennisammattilaista. Toisin kuitenkin kävi. Vuonna 2022 hän oli toisella sijalla tenniksen maailmanlistalla, ja hän on tienannut tennistä pelaamalla yli 38 miljoonaa dollaria. Hän on perustanut Alexander Zverev -säätiön, jonka tarkoituksena on auttaa erityisesti diabetesta sairastavia lapsia ja nuoria.
Voiko kumppani puuttua puolisonsa omahoitoon?
Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes on raskas taakka myös parisuhteelle. Mitä tehdä, jos diabetesta sairastava kumppani viisveisaa terveydestään? Hänelle kannattaa puhua asiasta neutraalisti ja rauhallisesti, sillä moittiminen saa toisen helposti puolustuskannalle, suuttumaan tai lukkiutumaan. Kannattaa pitää huolta myös omasta jaksamisestaan, parisuhdekeskus Katajan asiantuntija Niina Vilkman neuvoo.
Perheet olennaisen äärellä
Vastoinkäymiset pakottavat pysähtymään ja karsimaan kaiken tarpeettoman. Jäljelle jää vain säilyttämisen arvoinen: hyvä perhe-elämä. Millaista se on? Vastaajana asiantuntijapsykologi Elina Komulainen Mieli ry:stä.
Downin oireyhtymä tuo lisävaateita diabeteksen hoitoon
Samuel Jalon ja Mai Mikkolan diabeteksen hoitotasapaino on hyvä erityisesti vanhempien avun ja tuen ansiosta. Molemmilla on insuliinipumppu ja glukoosisensori. Samuel hoitaa diabetestaan hyvin itsenäisesti, Main diabeteksen hoito on pitkälti vanhempien vastuulla.
Miten pitkäaikaissairaan lapsen hoivaaminen vaikuttaa vanhempiin?
Kuinka pitkäaikaissairaasta lapsesta huolehtiminen heijastuu vanhempien omaan terveyteen ja hyvinvointiin sekä perheen taloudellisiin olosuhteisiin pitkän ajan kuluessa? Tutkija Salla Atkins selvittää tätä COST-tutkimushankkeessa. - Pitkäaikaissairaiden lasten vanhempien hyvinvointia ei ole aiemmin juuri tutkittu pitkällä aikavälillä, hän sanoo.
Vertaistukea itselle ja muille
Tavallista arkea, hoitokokemuksia, hyviä ja huonoja päiviä diabeteksen kanssa. Muun muassa näistä asioista deelähettiläät Emilia, Alina ja Anna kertovat omilla päivitysvuoroillaan Diabetesliiton Instagram-tileillä. Toiminnalla tarjotaan vertaistukea, mutta saadaan sitä myös itselle.
Tekoäly hyvä renki muttei isäntä
Tekoälystä voi kehittyä apu sairauksien toteamiseen ja elintapojen kohentamiseen, mutta se ei korvaa ihmisen asiantuntemusta. Eikä kaikkiin sen terveysneuvoihin kannata luottaa. Ongelma on, miten tekoäly osaa ottaa huomioon yksilöllisiä riskitekijöitä. Koneella ei ole ihmisen kaltaista harkintakykyä, Jyväskylän yliopiston Digitaalisen terveysälyn laboratorion johtaja Sami Äyrämö pohtii.
Positiivinen asenne helpottaa elämänmittaista matkaa tyypin 1 diabeteksen kanssa
Mauri Heinonen ja Matti Juva olivat pikkupoikia, kun heillä todettiin 1950-luvulla tyypin 1 diabetes. Vaikka diabeteksen hoitokeinot olivat tuolloin ja vielä seuraavinakin vuosikymmeninä rajallisia, ja kummankin sairaus oli välillä heitteillä, Heinonen ja Juva ovat eläneet hyvää elämää ilman vakavia vaivoja. Toinen heistä on käynyt 85 maassa, kun taas toinen tekee yhä täyttä työpäivää pientilallaan ja metsäkoneen ohjaimissa.