Lääkkeet

Geenitutkimusta voi hyödyntää myös lääkkeiden kehittämisessä. Kun geenitutkimus lisää tietoa diabeteksen eri muotojen synnystä, voidaan sairastumisvaarassa oleville ja diabetekseen jo sairastuneille räätälöidä yksilöllisiä ehkäisy- ja hoito-ohjelmia. - Uskon, että tämä on mahdollista 5–10 vuoden kuluttua, professori Markku Laakso sanoo.

Diabeetikon silmänpohjamuutosten hoito riippuu muutoksen tyypistä ja vaikeusasteesta. Lukunäköä uhkaavan makulaturvotuksen uusimpia hoitoja ovat silmän sisälle lasiaiseen ruiskutettavat lääkeaineet. Anti-VEGF-pistoksia annetaan yleensä sarjana: 2–3 pistosta kuukaudessa ja sen jälkeen yksilöllisesti tarpeen mukaan. Makulaturvotuksen pistoshoidossa käytetään muitakin vasta-ainevalmisteita ja kortisonia.

Saako Suomesta insuliinia, jos insuliinin tuotantolaitoksessa on tuotantokatkos tai lääkkeiden maahantuonnissa on muita ongelmia? Entä, jos matkalla lääkkeet loppuvat, saako suomalaisella reseptillä ostettua lääkkeitä ulkomaisesta apteekista? Onko verkosta turvallista tilata reseptilääkkeitä?

Diabeetikon verenpaineen hoidon perusta ovat elintapamuutokset – myös silloin, kun tarvitaan lääkehoitoa. Verenpaineen hoidossa riittää harvoin yksi lääke: jos yhdellä lääkkeellä ei päästä toivottuun tulokseen, on parempi lisätä hoitoon toinen lääke kuin kaksinkertaistaa ensimmäisen lääkkeen annos, sanoo tutkimusprofessori Antti Jula.

Terveyskeskuslääkäri Hilkka Tirkkonen sanoo, että kakkostyypin diabeteksen elintapahoidossa on kyse pienistä asioista: pienistä muutoksista ruokailussa, liikkumisessa ja käyttäytymisessä. Vaikka diabetes on monimuotoinen sairaus, sen hoito ei ole ydinfysiikkaa, siihen riittää normaali terve järki.

Jos käyttää reseptilääkkeiden kanssa itsehoitolääkkeitä tai luontaistuotteita, kannattaa valmisteiden yhteensopivuus aina varmistaa. Joskus yhteisvaikutus voi johtaa vakaviin yllätyksiin.