Hoitotarvikkeet

Hyvinvointialueille siirtyminen on merkinnyt osalle diabetesta sairastavista heikennystä hoitotarvikejakeluun. Eräillä alueilla esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastavat ovat joutuneet luopumaan kudosglukoosin sensoroinnista. Tyypin 1 diabetesta sairastavat puolestaan saavat käyttöönsä hoitovälineitä liian vähän ja usein vanhaa teknologiaa. Miten tilannetta voisi parantaa?

Diabetesta sairastavan ei ole aina helppo tunnistaa, onko hänen saamansa ohjaus riittävää tai millaisiin palveluihin hän on oikeutettu. Erityisesti tyypin 2 diabetesta sairastava saattaa kokea jäävänsä yksin selviytymään sairautensa kanssa. Mitä kuuluu tyypin 2 diabeteksen hyvään alkuvaiheen ohjaukseen? Kuinka usein lääkäriä pitäisi tavata? Millaisia hoitotarvikkeita diabetesta sairastavalla on oikeus saada? Diabetesliiton asiantuntijat vastaavat näihin ja moniin muihin kysymyksiin.

Fimea valvoo lääkinnällisiä laitteita ja alan toimijoita Suomessa. Kaksi vuotta sitten voimaan tullut eurooppalainen lääkinnällisten laitteiden asetus tiukensi vaatimuksia. Tavoitteena on parempi potilasturvallisuus. Yksi tärkeimmistä turvallisuustekijöistä on kuitenkin se, että käytätpä diabeteksen hoidossa mitä tahansa lääkinnällistä laitetta, huolehdi siitä, että sinulla on aina varalla hoitovälineitä, joihin voit poikkeustilanteessa turvautua.

Oikealla tekniikalla, sopivalla neulalla terveelle, puhtaalle iholle. Kun pistät insuliinin näin, pistospaikat pysyvät kunnossa ja insuliinihoito toimii hyvin. Pistospaikkoja vaihtamalla insuliini imeytyy paremmin ja hoitotasapainokin voi sen seurauksena kohentua.

Jo muutaman vuosikymmenen ajan tiedemiehet ovat yrittäneet keksiä, miten verensokerilukema saataisiin selville ihoa rikkomatta eli noninvasiivisesti. Nyt sellaista laitetta kehitetään myös Suomessa. Se on jo edennyt kliinisten kokeiden vaiheeseen eli käyttötesteihin.

Uudet hybridipumput säätelevät automaattisesti perusinsuliinin annostelua jatkuvan verensokeriseurannan perusteella. Hoito vaatii paljon omaa kiinnostusta ja tarkkaa hiilihydraattimäärien arvioimista, mutta tuloksena voi olla esimerkiksi yöllisten verensokerivaihteluiden tasoittuminen. Sara Hakala pääsi hybridipumpun avulla eroon hypoglykemioista lähes kokonaan.

Ikäihmisen turvallisuuden tunnetta ja kotona selviytymistä voi tukea uudella teknologialla, esimerkiksi glukoosisensorilla, puhuvalla verensokerimittarilla tai muistitoiminnolla varustetulla insuliinikynällä. Ikä ei ratkaise hoitomuotoa, vaan se, miten omahoito sujuu.

Kilpasarjassa salibandya pelaava kaksitoistavuotias Sanni Koppila haaveilee pääsevänsä tulevaisuudessa pelaamaan Naisten Salibandyliigaan. Suurien unelmien saavuttamisessa häntä auttaa uusi hybridipumppu, joka säätelee basaalin annosta automaattisesti glukoosisensorin lukemien perusteella.

Mahdollisuus seurata lapsen glukoositasoa lähes reaaliajassa tuo turvaa vanhemmille, kun lapsi on päiväkodissa tai koulussa. Joskus uusi tekniikka voi kuitenkin kääntyä stressin aiheuttajaksi: vanhemmille voi tulla kiusaus ottaa yhteyttä kouluun tai päiväkotiin heti kun lapsen glukoosiarvo on laskusuunnassa. Aikuisten tulisi kuitenkin antaa lapselle oma rauha päivähoidossa ja koulupäivän aikana.

Turvakengät suojaavat jalkoja niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Diabeetikoiden kannattaa olla tarkkana näitä suojavälineitä hankkiessaan ja käyttäessään – erityisesti, jos heillä on jaloissaan jo valmiiksi ongelmia. On myös hyvä tietää, että CE-standardoituun suojavälineeseen ei saa tehdä mitä tahansa muutoksia.

Insuliinipumput ja sensorit eivät aina toimi moitteettomasti, mutta silti diabeetikot eivät ole valmiita luopumaan niistä. Erikoislääkäri Anu-Maaria Hämäläinen Diabetesliitosta pitää tärkeänä sitä, että laitteiden käyttäjät tutustuvat niiden ominaisuuksiin. - Laitteet ovat vain apuvälineitä. Ne eivät hoida sairautta, vaan auttavat hoitamaan sitä, hän korostaa.

Moni harmittelee sitä, että kudossokeria mittaava sensori ja verensokerimittari eivät näytä tismalleen samoja lukemia. Diabetesliiton ylilääkärin Pirjo Ilanne-Parikan mukaan sensorilukemissa saa olla pieniä poikkeamia. Sensoroinnista saa enemmän hyötyä, kun käyttäjä oppii tunnistamaan ja tulkitsemaan verensokerin trendejä ja laskua tai nousua osoittavia nuolia ja hyödyntämään niitä insuliinin annostelussa. Myös sormenpäämittausten tulokset vaihtelevat hiukan. Mittaustulosten täytyy kuitenkin olla tietyllä laatustandardien määrittämällä välillä.

Verensokeria jatkuvasti mittaavista glukoosisensoreista on diabeetikoille paljon apua, mutta ongelmaksi ovat tulleet niissä käytetyt liima-aineet. Ne aiheuttavat joillekin iho-ongelmia, jotka voivat pahimmillaan äityä sellaisiksi, että laitteen käytöstä täytyy luopua. Anne arvioi sensoroinnin hyödyt suuremmiksi kuin haitat, vaikka sensori jättää häneen ihoonsa pitkäksi aikaa punaisen läikän.

Kun diabeteksen hoidon arki alkaa puuduttaa, sitä voi piristää hoitovälineiden tuunauksella. Joko omin tarvikkein tai tilaamalla verkkokaupasta valmiita tarroja.

Osa tablettihoitoisista tyypin 2 diabeetikoista ei enää välttämättä saa käyttöönsä verensokerimittaria tai yhtä paljon mittausliuskoja kuin ennen. Mistä oikein on kysymys ja keitä uusi rajaus koskee?

Keskittäminen tekee tuloaan diabeteksen omahoitotarvikkeiden jakeluun. Esimerkiksi Helsingissä tarvikkeita saa enää yhdestä toimipaikasta, Järvenpäässä Posti pakkaa ja lähettää tarvikkeet asiakkaille ja Porvoossa hoitotarvikkeet haetaan nyt apteekista.

Ykköstyypin diabeteksen hoidossa pyritään jäljittelemään terveen haiman toimintaa, ja se on helpointa insuliinipumpun avulla. Diabeteshoitaja Tiina Salonen kertoo insuliinipumppuhoidon periaatteista ja antaa pumppuhoitovinkkejä erilaisiin tilanteisiin.

Jalkojen turvotus on tavallinen ja yleensä aika harmiton vaiva. Toisinaan kuitenkin turvotus on merkki vakavasta sairaudesta, esimerkiksi laskimoveritulpasta tai sydämen tai munuaisten vajaatoiminnasta. Lievässä laskimoiden vajaatoiminnassa hoidoksi riittävät lääkinnälliset hoitosukat, joiden hankinnassa pitää olla tarkkana.