Hihojen kääriminen auttaa tutkijaakin vaikeissa paikoissa
Diabetestutkija Toni Grönroos sai tutkimustyölleen Suomen Akatemian äärimmäisen kilpaillun rahoituksen. Sen turvin hän voi keskittyä tutkimaan, miten tyypin 1 diabetes kehittyy ja miksi se puhkeaa joillekin lapsille. Onnistunut hyppy lasten leukemian tutkimuksesta diabeteksen tutkimiseen ei ollut onnenkantamoinen vaan se on vaatinut kovaa työtä.
Matleenalla on iso turvallinen perhe ja oma hevonen
Kahdeksanvuotiaan Matleenan diabetes todettiin, kun hän oli 6-vuotias. Alun pistoshoidon jälkeen hän sai insuliinipumpun, joka on osoittautunut todella hyväksi hoitomuodoksi. Isossa uusioperheessä hänen apunaan diabeteksen hoidossa on vanhempien lisäksi monta sisarusta. Matleena osaa jo laskea hiilareita ja osaa syöttää ennen ruokailua verensokeriarvon ja hiilarit pumppuun. Tomeran tytön vastuulla on myös perheen kotieläintilan puput, hamsterit ja aasi sekä oma minihevonen.
Tiia tahtoo maailman parhaaksi golfin pelaajaksi
Tiia Koivisto on yksi harvoista naispuolisista golfin ammattilaisista Suomessa, ja hän kiertää ahkerasti kisoissa eri puolilla maailmaa. Diabetes tuo omat haasteensa pelaamiseen: kisaaminen nostaa adrenaliinitasoa, ja verensokeri nousee silloin helposti. Myös kuumissa maissa verensokerin tasapainottaminen on hankalaa. Tiia ei kuitenkaan pelkää haasteita: hän pitää golfista sen yllätyksellisyyden vuoksi – koskaan ei tiedä, meneekö peli hyvin vai huonosti.
Diabetes on yhä harvemmin este ammattihaaveille
Diabeteksen hoidossa saavutetut edistysaskelet ovat avanneet diabetesta sairastaville uusia mahdollisuuksia työelämässä: entiset ammattikohtaiset rajoitukset eivät välttämättä enää päde. Silti on vielä ammatteja, joihin insuliinihoitoista diabetesta sairastava ei sovellu tai joissa työskentelyä voi olla vaikeaa sovittaa diabeteksen omahoitoon. Diabetesliiton lääkärineuvoston työryhmä on koonnut Diabetes työelämässä – ammatinvalinta ja eri aloilla työskentely -julkaisun auttamaan työuria koskevissa pohdinnoissa.
Yhdessä voimme paremmin
Sosiaaliset taidot voivat olla ruosteessa, jos on pitkään eristyksissä muista ihmisistä. Taidot palautuvat kuitenkin, kunhan uskaltautuu ihmisten ilmoille. Ensimmäinen askel on astua ovesta ulos ja seuraava askel hymyillä vastaantulijoille. Sosiaalisina olentoina tarvitsemme muita ihmisiä: yhdessäolo lisää hyvinvointiamme monilla tavoin. Erilaiset vertais- ja harrasteryhmät ovat hyviä paikkoja harjoitella yhdessäoloa ja löytää ystäviä.
Rakkaus ruuanlaittoon auttaa Ebbaa tulemaan toimeen diabeteksen kanssa
Ebba Håkans rakastaa ruuanlaittoa. Hän on työskennellyt kokkina Suomessa, Norjassa ja Tsekissä ja jopa yhdessä Michelin-ravintolassa. Hän joutui kuitenkin vaihtamaan kokin ammatin toimittajan töihin, sillä pitkät työpäivät ja kova työtahti ravintoloissa olivat haaste hänen verensokereilleen. Kotona hän kokkaa edelleen, ja hän on löytänyt keittiössä ratkaisuja verensokerinsa tasapainottamiseen ja samalla loputtoman paljon herkullisia ruokalajeja.
Raskausdiabetes lisää syntyvän vauvan happivajeen riskiä
Laajassa suomalaistutkimuksessa selvisi, että äidin sairastama raskausdiabetes lisää sikiön synnytyksen aikaisen hapenpuutteen riskiä. Hapenpuutteen taustalla voi olla sikiön liikakasvu eli makrosomia, mutta myös raskausdiabetes itsessään voi heikentää sikiön kykyä kestää synnytyksen aikaista stressiä. Tutkija, kätilö Mikko Tarvonen kertoo, että jos sikiön sykekäyrässä näkyy sykkeen korostuneesta vaihtelusta kertova siksak-kuvio, se voi olla merkki alkavasta happivajeesta.
Kun aivoissa pimeni auton ratissa
Espoolainen Jyrki Seppänen sai sakot liikenteen vaarantamisesta, koska vakava hypoglykemia yllätti hänet auton ratissa ja muiden autoilijoiden oli väisteltävä häntä. Hän on valittanut saamastaan tuomiosta: hänen mielestään kyse oli sairauskohtauksesta, ei huolimattomasta omahoidosta. Liian matala tai korkea verensokeri, hoitamaton uniapnea sekä sairauksien ja lääkitysten yhteisvaikutukset voivat aiheuttaa vaaroja liikenteessä paitsi autoilijalle itselleen myös muille tiellä liikkujille.
”Itsensä haastaminen kasvattaa”
Robin Alexander on tyytyväinen, että uskalsi haastaa itsensä ja heittäytyä The Voice of Finland -laulukilpailuun. Yleisön edessä televisiossa laulaminen ei ollut ihan helppoa hänelle. Loppujen lopuksi hän oppi ohjelmassa paljon uutta laulamisesta ja esiintymisestä ja sai näin hyvät eväät haaveilemalleen laulajan uralle. Hän kannustaa myös muita nuoria rohkeuteen toteuttaa unelmiaan: Pahempaa kuin epäonnistuminen on se, ettei koskaan yritä, hän sanoo.
Haaveet jäivät, työpaikka säilyi
Tulevaisuus näytti tylyltä, kun palomies-sairaankuljettaja Tuomo Lahtinen sai kuulla sairastuneensa ykköstyypin diabetekseen. Lääkäri oli sitä mieltä, että hänen täytyy vaihtaa työtä. Niin ei kuitenkaan käynyt: työnantaja oli joustava ja hän sai jatkaa palomesimiehen työssä tietyin rajoituksin. Sen jälkeen hän on aloittanut myös päällystökoulutuksen Kuopion pelastusopistossa.
Kävellen Kilpisjärveltä Keravalle
Mika Lemberg päätti kävellä toista tuhatta kilometriä Kilpisjärveltä Keravalle – siitä ilosta, että pystyy taas kävelemään. Vielä joitakin vuosia sitten hän raahusti rollaattorin kanssa, kärsi kivuista ja lukuisista sairauksista, eikä uskonut enää koskaan voivansa liikkua normaalisti. Hänen kroppansa oli hajonnut kokonaan, eikä hänen uskottu elävän kuukautta pitempään.
Sokeuteenkin sopeutuu
Karoliina Pylkkänen menetti näkönsä nopeasti parikymppisenä. Silloin hän ei uskonut, miten paljon hyvää elämä vielä tarjoaisi hänelle. Hänellä on kaksi lasta ja uusi avopuoliso, hän on äskettäin muuttanut omakotitaloon ja aikoo kouluttautua uuteen ammattiin.
Suosi kasviksia ympäristön ja terveyden vuoksi
Tiesitkö, että keskimääräinen kuluttaja voi elintarvikevalinnoillaan pienentää ruokavalionsa ilmastovaikutusta 30–40 prosenttia niin, että ruokavalion ravitsemuksellinen laatu paranee samalla? Ilmastoystävällinen ruokavalio on myös terveyttä edistävä ruokavalio. Kaikkia syömistottumuksia ei ole tarpeen panna kerralla uusiksi, vaan pienetkin muutokset kannattavat.
Arjen valinnat vaikuttavat heti ja pitkälle tulevaisuuteen
Ympäristön hätä heikentää hyvinvointiamme jo nyt, mutta monia seurauksia emme osaa vielä edes aavistaa. Koronapandemia on muistutus tästä. Seuraava pandemia tai jokin muu katastrofi tulee varmasti, ellemme muuta kokonaisvaltaisesti ajatteluamme ja elämäntapaamme. Voimme vaikuttaa ympäristön tilaan ja luonnon monimuotoisuuteen arkisilla valinnoillamme, muun muassa sillä, mitä syömme, miten liikumme paikasta toiseen ja miten lomailemme.
Asvaltilta luontoon
Metsät, pellot ja vesistöt rikastavat ihmisen mikrobiomia, mikä vahvistaa elimistön puolustusjärjestelmää ja suojaa sairauksilta. Kaupungistumisen ja elintapojen muuttumisen vuoksi ihmiset eivät ole enää yhtä luontevasti ympäröivän luonnon kanssa tekemisissä kuin ennen, ja se vaikuttaa mikrobiomiimme. Lisäksi luonnon monimuotoisuuden väheneminen on johtanut ympäristön mikrobiston köyhtymiseen. Kaikki tämä vaikuttaa terveyteemme ja sairastavuuteemme.
Pää tykkää, kun neulot tai nikkaroit
Käsillä tekeminen rauhoittaa, virkistää, auttaa muistamaan ja lohduttaa. Myös hienomotoriikka ja luovuus kehittyvät. Kun molemmat kädet työskentelevät, aivoalueet aktivoituvat laajasti. Se vaikuttaa myös mielen toimintaan. Ei ole oikeastaan väliä, mitä teet. Tärkeintä on, että se tuntuu mieluisalta.
Kävelemällä kuntoon
Jotta liikunnasta tulisi tapa, sen pitää olla helppoa ja vaivatonta. Käveleminen on ihmiselle juuri sellaista. Kävelemällä voi hoitaa paitsi kehoa myös mieltä ja ympäristöä. Sirpa Hytönen alkoi kävellä, kun hän sai kuulla tulevansa isoäidiksi ja tajusi, ettei huonokuntoisena jaksaa hoitaa lastenlastaan. Nyt hän on 40 kiloa kevyempi kuin ennen, eikä paluuta entiseen enää ole.
Haimansiirron jälkeen
Kerroimme tämän vuoden ensimmäisessä Diabetes-lehden numerossa, että Amel Belhaj odottaa itselleen uutta haimaa. Siirtoleikkaus tehtiin 15.3. aamulla, ja se meni todella hyvin. Amel on tyytyväinen, ettei hänellä ole enää hypoglykemioita, vaan uusi haima hoitaa verensokerinvaihtelut automaattisesti.
Koripallon lumoissa
Kun koripalloa harrastava Hulda Raanoja sairastui diabetekseen, hänen vanhempansa lähtivät täysillä mukaan huoltojoukkoihin. Kolmikosta tuli entistäkin tiiviimpi tiimi. Nyt Huldan tarinaa työstetään myös dokumenttielokuvaksi. Hulda haluaa olla esikuva muille junioriurheilijoille.
Omassa laumassa kohti unelmia
Heidi Vanhasen arjen tohinassa pyörivät koirat, lapset ja rakennusprojektit. Menossa mukana kulkee nöyrästi diabetes, jota hän on sairastanut 11-vuotiaasta asti. Metsästysretkiin Heidi varautuu riittävillä eväillä ja pakkaamalla mukaan myös hätävarasyömistä, koska metsästä ei lähdetä pois kesken päivän.
Kaikki tai ei mitään
Anna Niinimäki on tatuoija ja burleskitaiteilija, jota ajaa eteenpäin kyltymätön opinnälkä. Kun uusi asia inspiroi, homma saattaa livetä lapasesta. Hän on aito oman tiensä kulkija ja päätti jo lapsena, että luo itse oman kroppansa.
Tärkeintä on koulu – ja leikki
Palonkylän koulussa diabetesta sairastavien oppilaiden hoito on kaikkien koulunkäynninohjaajien erikoisalaa. Sairauden hoidosta on tullut normaalia arkea, sillä koulussa on ollut diabeetikkoja oppilaina pitkään. Koulussa ajatellaan, että lasten täytyy saada keskittyä koulunkäyntiin ja leikkimiseen, eikä kantaa liian suurta vastuuta omasta terveydestään. Se ei ole pieni asia, siinä on kysymys lapsen tulevaisuudesta.
Kiekkokaukalosta juniorivalmentajaksi
Mika Wendell huomasi omina pelivuosinaan, ettei diabetes suinkaan estä tavoitteellista jääkiekkoharjoittelua. Tärkeä vertaistuki on koko ajan ollut oma kaksoisveli, jolla on sama sairaus. Nyt molemmat valmentavat jääkiekon juniorijoukkueita ja rohkaisevat vanhempia keskittymään huolien sijaan positiivisiin asioihin ja kannustamaan lapsia unelmien toteuttamiseen.
Elämää pakolaisleirillä
Mohamed Hussein Bulella on ykköstyypin diabetes. Hän asuu Dadaabin pakolaisleirillä Keniassa ja toimii opettajana leirin ala-asteella. Lisäksi hän opiskelee yliopistossa kasvatustieteitä. Aikaisemmin hän joutui käymään sairaalassa joka aamu ja ilta ottamassa insuliinipistokset, mutta nyt hän säilyttää insuliinia kannettavassa kylmäsäiliössä ja pistää insuliinin itse.
Polkujen mies
Iittiläinen Antti Suikki huolehtii, että Radansuun Pohjanmäen metsien ja Kalmusaaren luontoreitit pysyvät kunnossa: hän on rakentanut rappusia ja pitkospuita, putkittanut kosteikkoja, raivannut polut auki metsätöiden jäljiltä ja pitänyt Kalmusaaren laavupaikan kunnossa. Hän käy myös melontaretkillä ja pyöräilemässä. Liikkuminen on auttanut Anttia vähentämään kakkostyypin diabeteksensa lääkitystä.