Sosiaaliturva

Raimo Latvala hoiti ykköstyypin diabetestaan lähes 40 vuotta. Viimeiset kymmenkunta vuotta hoitovastuu on ollut Sirkka-puolisolla aviomiehen sairastuttua hitaasti edenneeseen muistisairauteen. - Jos en olisi tässä, ehkä Raimokaan ei olisi tuossa, Sirkka sanoo.

Kotihoidossa olevat vanhukset eivät ole yhdenvertaisia. Yhteiskunnan tarjoamat palvelut ja tuet vaihtelevat eri puolilla maata, vaikka taustalla vaikuttava lainsäädäntö ja suositukset ovat samat. Myös asiakkaan varallisuudella ja omaisten tuella on suuri merkitys avun saamisessa. 81-vuotias Ilmari Pärssinen on tyytyväinen palveluihin, joita Järvenpään kaupunki tarjoaa diabeetikoille.

Tyypin 2 diabeteksen lääkkeiden Kela-korvausten muutos on vaikuttanut monen elämänlaatuun ja taloudelliseen tilanteeseen. Itä-Suomen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan joka kolmannella kakkostyypin diabeetikolla on vaikeuksia saada rahat riittämään kaikkiin lääkemenoihin. Oululaisen Pekka Karjalaisen lääkemenoja uudistus nosti 420 euroa vuodessa ja hän on sen vuoksi joutunut vähentämään muita menojaan.

Osa diabeetikkolapsista ja -nuorista tarvitsee koulupäivän aikana välipalan. Tarve on yksilöllinen ja riippuu insuliinihoidon toteuttamistavasta. Oppilashuollosta vastaava henkilö, vanhemmat ja diabeetikkolapsi sopivat välipalaan ja kouluruokailuun liittyvistä järjestelyistä aina lukuvuoden tai -kauden alussa.

Diabetes voi vaikuttaa vakuutuksen myöntämiseen ja hintaan, ja se saatetaan ottaa huomioon myös korvauksissa. Kysyimme vakuutusyhtiöiden käytäntöjä tässä asiassa.

Diabeteslääkäri Atte Vadén on huolissaan siitä, että lääkekorvausleikkausten vuoksi osa diabeetikosta on joutunut luopumaan tarpeelliseksi kokemastaan hoidosta. Vastaanotolla pohditaan nykyään usein, millaiseen lääkitykseen potilaalla on varaa. Eivätkä lääkemenot huoleta pelkästään eläkeläisiä ja työttömiä vaan myös pienipalkkaisia työssäkäyviä.

Diabetesliitto on selvittänyt lääkekorvausten leikkaamisen vaikutuksia, ja kyselyyn vastanneista lähes joka kolmas on kertonut, että rahat eivät riitä kaikkiin tarpeellisiin lääkkeisiin. Esimerkiksi kiteeläinen Hannele Heikkinen joutui luopumaan pistettävästä diabeteslääkkeestään. Diabeetikoiden taloudellinen hätä näkyy myös apteekeissa. Diabeteslääkäri, professori Hannu Järveläinen pelkää, että diabeteksen lisäsairaudet lisääntyvät, kun diabeetikot tinkivät lääkemenoistaan.

Lääkekorvausjärjestelmää tulisi uudistaa perinpohjaisesti. Tyypin 2 diabeteksen lääkkeistä leikkaaminen on epäoikeudenmukainen osauudistus. Näin totesivat kansanedustajat Diabetesliiton ja eduskunnan diabetesryhmän järjestämässä seminaarissa, jossa keskusteltiin lääkehoidosta.

Viime vuonna tehtiin lähes 7 800 potilasvahinkoilmoitusta, joista vajaa kolmannes poiki korvauksen. Eniten potilasvahinkoja sattuu leikkauksissa. Millaisia ja millä ehdoin potilasvahinkoja korvataan?

Hallituksen kulukuuri on osunut kaikkein kipeimmin niihin suomalaisiin, joiden tilanne on muutenkin tukala useiden sairauksien vuoksi. Tamperelainen Sari Saarinen sanoo, että hän joutuu jo nyt joka kuukausi laskemaan, mihin lääkkeisiin hänellä on varaa. Diabetesliiton erityisasiantuntija Irene Vuorisalo varoittaa, että yhteiskunnan terveysmenot todellisuudessa kasvavat, kun pitkäaikaissairauksien hyvä hoito vaarantuu.

Unelmien työ- tai opiskelupaikka voi löytyä ulkomailta. Tai työnantaja voi lähettää maailmalle. Moni etsii myös eläkepäiviinsä paikkaa auringosta. Heti kun muutto ulkomaille varmistuu, diabetesta sairastavan kannattaa ottaa yhteyttä sekä Kelaan että omaan hoitopaikkaansa. Sosiaaliturvan ja diabeteksen hoidon järjestelyissä on omat kiemuransa.