Kasvisruokaa kaupasta tai itse kokkaillen
Kasvisruokien käyttöä kannattaa lisätä, sillä se on terveydelle monella tapaa hyödyllistä. Löydä suosikkisi kaupan valikoimista tai kokkaile kasvisruokaa satokauden maukkaista aineksista. Tässä jutussa on hyvä vinkkejä kasvisruokien valintaan ja kokkaamiseen. Kasvisruoka on myös ympäristön kannalta hyvä valinta.
Tasainen ateriarytmi auttaa diabeteksen hoidossa
Rytmitä päivän ruokailut tasaisesti, tee harkittuja valintoja ja syö kohtuullisen kokoisia annoksia, niin tuet ruokatottumuksilla hyvää diabetekseen hoitoa. Siiloin nälkä ei kasva liian suureksi ja verensokerikin pysyy paremmin normaalilukemissa.
Kuitua kaurasta
Kaura sisältää kahta erilaista kuitutyyppiä. Kummatkin ovat tuiki tärkeitä terveyden tekijöitä verisuonistossa ja suolistossa, sillä ne hillitsevät verensokerin nousuja, alentavat veren kolesterolipitoisuutta ja ehkäisevät ummetusta. Kaura on oiva valinta myös diabetesta sairastavalle.
Tarvitaanko elintarvikkeiden terveysveroa?
Jos runsaasti sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa sisältävät ruuat ja juomat maksaisivat verojen vuoksi enemmän, ostaisimmeko niitä nykyistä vähemmän? Asiantuntijoiden mukaan elintarvikkeiden terveysverolla voidaan tukea terveellisiä ruokatottumuksia. Ainakin kokemukset muista Euroopan maista osoittavat, että elintarvikkeiden terveysperusteisella verotuksella voidaan ohjata kulutustottumuksia toivottuun suuntaan.
Marjojen parasta aikaa
Kesä on monen marjan parasta sesonkiaikaa, joten niiden lisääminen ruokavalioon on nyt helppoa ja houkuttelevaa. Marjoissa on runsaasti vitamiineja, kuitua ja muita ravintoaineita. Niitä olisi hyvä syödä mahdollisimman paljon, ainakin kaksi desilitraa päivässä. Tiesitkö, että Suomen luonnossa kasvaa 37 erilaista syötävää marjaa? Niiden valikoimaa täydentävät viljeltävät puutarhamarjat.
Tunnetko maidon ja kerman vegaaniset vaihtoehdot?
Maito ja kerma on nykyään helppo korvata kasviperäisillä eli vegaanisilla vaihtoehdoilla. Kasvijuomista ei tarvitse etsiä vähärasvaisia vaihtoehtoja, sillä rasvan laatu on niissä yleensä hyvä. Ruuanlaittoon tarkoitetuissa kasviperäisissä ruokakermoissa voi joskus olla myös kovaa rasvaa. Maidon tai kerman kasviperäinen vaihtoehto on joka tapauksessa ravitsemuksellisesti hyvä valinta, sillä niin voi helposti vähentää ruokavaliossa kovan rasvan saantia.
Syksyn maukkainta satoa
Syksy on kotimaisten juuresten parasta sesonkiaikaa. Kaupan kasvisosastolta ja torilta löytyy nyt runsaasti esimerkiksi porkkanaa, punajuurta, palsternakkaa, sipuleita, lanttua, naurista ja maa-artisokkaa. Juurekset monipuolistavat ruokatottumuksia ja rikastavat ruokien makumaailmaa, eikä kukkarokaan kevene liikaa. Kasvisruokakouluttajan neuvoilla löydät uusia tapoja nauttia tutuista suosikkijuureksista.
Laatua lasiin ja lautaselle
Tiesitkö, että suomalaisista jopa 70 prosenttia syö liian vähän hiilihydraatteja? Kolme isoa hiilihydraattiryhmää ovat tärkkelys, erilaiset sokerit ja kuidut. Näistä suomalaiset tarvitsevat ruokavalioonsa lisää erityisesti kuitua, jota on esimerkiksi täysjyväviljassa, juureksissa, palkokasveissa, pähkinöissä, siemenissä, hedelmissä ja marjoissa. Sokeria sen sijaan syömme tai juomme yli suositusten. Mutta mitä on resistentti tärkkelys ja mistä sitä saa?
Tunnetko nämä kalojen kaverit?
Ravut, katkaravut, simpukat sekä muut äyriäiset ja nilviäiset sopivat terveelliseen ruokavalioon kalan tapaan. Terveellisyyteen tosin vaikuttaa se, miten ne valmistetaan ruuaksi.
Seniorin ruoka: Fiksuja valintoja kauniisti katettuna
Vanhuusvuosina nälän ja janon tunne vaimenevat ja syöminen vähenee. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että ikäihminen ylipäätään syö ja että hän syö säännöllisesti. Lisäksi ruuan pitäisi olla monipuolista ja ravitsevaa. Merkitystä on myös sillä, miten ruoka asetetaan esille. Ravitsemus vaikuttaa paitsi fyysiseen kuntoon myös esimerkiksi muistiin ja muihin kognitiivisiin kykyihin.
Vähemmän hiilihydraatteja – mutta terveellisesti
Vähähiilihydraattinen ruokavalio kiinnostaa monia. Kysyimme ravitsemusterapeutilta ja diabeteslääkäriltä, miten tällainen ruokavalio sopii diabeetikolle ja miten sen voi toteuttaa turvallisesti.
Tarkastelussa kasviproteiinituotteet
Mistä kasvissyöjä ja erityisesti vegaani saa proteiinia? Monissa kasviksissa on proteiinia, ja lisäksi kaupoista löytyy monenlaisia kasvispohjaisia tuotteita, joilla voi korvata eläinperäisiä proteiininlähteitä. Kannattaa muistaa, että kaikki kasvispohjaiset elintarvikkeet eivät automaattisesti edistä terveyttä. Katso taulukosta Suomessa myytävien kasviproteiinituotteiden energia-, hiilihydraatti- ja suolamäärät.
Ryhtyisinkö kasvissyöjäksi?
Lihan syönnin vähentäminen tai välttäminen ja kasvisten käytön lisääminen tekee hyvää sekä terveydelle että ympäristölle. Mistä minun kannattaa aloittaa? Ja miten koostan kasvisruokavalion niin monipuolisesti, että saan siitä kaikki tarvittavat ravinto-aineet? Ravitsemusterapeutti Niina Hämäläinen Diabetesliitosta vastaa.
Millaista lihaa lautaselle?
Liha on monien ravintoaineiden hyvä lähde. Kaikki lihavalinnat eivät kuitenkaan ole yhtä terveellisiä. Lihan käyttöä kannattaa kohtuullistaa sekä terveys- että ympäristösyistä. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen neuvoo, miten usein ja millaista lihaa lautaselle kannattaa valita.
Ei liikaa muttei liian vähänkään PROTEIINIA
Monipuolisesta sekaruokavaliosta saa yleensä riittävästi proteiinia. Eläinperäisen proteiinin osittainen korvaaminen kasviproteiinilla tekee hyvää terveydelle, mutta jos ruokavalio on hyvin kasvispainotteinen, ravintoaineiden saantiin täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Myös ikäihmiset voivat saada ruuasta liian vähän proteiinia.
Syötkö vitamiinilisiä varmuuden vuoksi?
Monet ravintolisät voivat olla liiallisesti saatuina terveydelle haitallisia. Siksi vitamiineja ja muita ravintolisiä ei pitäisi omatoimisesti käyttää ylisuuria annoksia, asiantuntijat muistuttavat.
Pehmeä on parempaa
Kovan rasvan korvaaminen pehmeällä rasvalla tehostaa insuliinin toimintaa elimistössä. Pehmeistä rasvoista tykkäävät myös sydän ja aivot. Merkittävimpiä kovan rasvan lähteitä ovat voi, juusto ja muut rasvaiset maitovalmisteet sekä makkarat ja liharuuat. Hyviä pehmeän rasvan lähteitä ovat kasviöljyt ja kasvimargariinit, kasviöljypohjaiset salaatinkastikkeet, pähkinät, siemenet ja kalat.
Päihittääkö parsakaali lautasmallin?
Mediassa kerrotaan usein yksittäisistä ruoka-aineista, jotka tutkimuksen mukaan suojaavat syövältä, ehkäisevät sydäntauteja, auttavat painonhallinnassa, hillitsevät verensokerin nousua… Miten näihin tutkimusuutisiin pitäisi suhtautua, onko niillä merkitystä terveyden kannalta? Ravitsemustutkija ja -terapeutti vastaavat.
Kuitua? Kyllä kiitos!
Saatko riittävästi kuitua? Asiaan kannattaa kiinnittää huomiota, sillä kuitupitoisella ruualla on paljon terveysvaikutuksia. Tuorein tutkimustieto kertoo, että kuitupitoinen ruoka auttaa suolistobakteereita tuottamaan yhdisteitä, jotka voivat antaa suojaa tyypin 2 diabetesta vastaan.
Sopivasti sokeria
Makeiden ruokien syöminen tuottaa useimmille meistä mielihyvää, sillä ihmisen mieltymys makeaan on synnynnäistä. Kohtuullisesti käytettynä sokeri sopii osaksi monipuolista ruokavaliota, myös diabeetikolle. Juomien kanssa kannattaa olla tarkkana: esimerkiksi puoli litraa sokerilla makeutettua virvoitusjuomaa sisältää 50 grammaa sokeria.
Miten D-vitamiini vaikuttaa terveyteen?
Aurinkoa ei ole juuri näkynyt viime kuukausina. Mistä suomalainen saa D-vitamiinia sydäntalvella? Vaikuttaako purkista otettu D-vitamiini terveyteen ja sairauksien ehkäisyyn?
Tutkimusten mukaan D-vitamiinin puute lisää monien sairauksien riskiä.
Perusruuasta saa riittävästi proteiinia
Ruokakaupan hyllyt notkuvat nyt runsasproteiinisia elintarvikkeita. Kuka tarvitsee niitä?
- Monipuolisesta ruuasta saa yleensä riittävästi proteiinia, eikä proteiinin osuutta ruokavaliossa kannata ylikorostaa. Pitkään jatkuessaan runsas proteiinin saanti kuormittaa munuaisia ja sekoittaa elimistön insuliiniaineenvaihduntaa, ravitsemusfysiologian professori Marja Mutanen sanoo.