Yhdistys

Monet yhdistykset ovat päätyneet yhdistämään voimansa ja järjestäytymään uudelleen maakunnallisiksi yhdistyksiksi. Mitä isompi yhdistys, sitä paremmin se tulee kuulluksi hyvinvointialueensa päätöksenteossa. Isommat kokonaisuudet keventävät myös vapaaehtoisten työtä yhdistysten hallinnossa. Tilalle tulee lisää aikaa järjestää kerhoja ja tapahtumia.

Lohjan rennossa perhekerhossa ei tarvita mitään erikoista ohjelmaa, sillä vanhemmat juttelevat vilkkaasti, eikä kerhossa ole koskaan hiljaista hetkeä. Lapset leikkivät, pelaavat ja rakentelevat linnoja. Paikalla on myös teinejä, jotka lapsina olivat vanhempiensa mukana perhekerhossa ja leikittävät nyt lapsia.

Tampereen diabetesyhdistys on toiminut jo 70 vuotta. Kolme yhdistyksen jäsentä kertoo, mitä yhdistys on heille merkinnyt ja mihin suuntaan he haluaisivat sen kehittyvän tulevaisuudessa. Kaikille heistä yhdistys on tarjonnut ajantasaista tietoa diabeteksesta sekä vertaistukea ja uusia ystäviä. Heille on tärkeää myös yhdistyksen edunvalvontatyö, ja sen merkitys korostuu sote-uudistuksessa.

Diabetesyhdistykset ovat Pirkanmaalla aloittaneet yhä tiiviimmän yhteistyön, jonka avulla ne pyrkivät vaikuttamaan epätasa-arvoisiin hoitokäytäntöihin. Tuloksia on jo tullut. – Erityisen hedelmälliseksi on osoittautunut diabeetikoiden saamien palveluiden vertaileminen eri kuntien välillä, ryhmän puheenjohtaja Mikael Rinnetmäki sanoo.

Diabeteshoitajana pitkän uran tehnyt Tuula Uimonen jatkaa diabeteksen parissa nyt Imatran seudun diabetesyhdistyksen puheenjohtajana. Yhdistyksessä toimiminen on hänestä todella mukavaa ja antoisaa. Arkea ilostuttavat myös lapsenlapset ja koirat.

Inari-Utsjoen diabetesyhdistys menestyi parhaiten vuodenvaihteessa järjestetyssä Diabetesliiton jäsenyhdistysten jäsenhankintakilpailussa. Jäsenten aktiivisuus ja suusta suuhun -menetelmä ovat olleet yhdistykselle tähän asti toimivin tapa saada uusia jäseniä. 

Kouvolan diabetesyhdistyksessä seurataan valppaana päivän politiikkaa ja erityisesti sote-uudistuksen käänteitä. Syksyllä yhdistyksen 20 jäsentä teki lobbausretken eduskuntaan. Puheenjohtaja Olavi Ropposen suurin toive on, että kaikki diabeetikot järjestäytyisivät. Mitä enemmän yhdistyksessä on jäseniä, sitä paremmin tärkeät asiat saadaan läpi päätöksenteossa, hän sanoo.

Kokkolan seudun diabetesyhdistyksen puheenjohtaja Hanna Lankila sanoo, että yhdistyksen hallituksessa on rento ote ja työ yhdistyksessä on hauskaa. Näin siitä huolimatta, että yhdistys hoitaa vaativia asioita: muun muassa vie diabeetikoiden asioita aktiivisesti eteenpäin Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymässä ja vaikuttaa sote-uudistukseen Keski-Pohjanmaan diabetesyhdistysten sote-maakuntaverkostossa.

Diabetesliiton toiminta tyypin 1 diabeetikoille monipuolistui entisestään, kun Ykköstyypit ry liittyi jäsenyhdistykseksi. Nyt valtakunnallisia tyypin 1 aikuisten yhdistyksiä on kaksi. Ne täydentävät paikallisten yhdistysten tarjontaa.

Katso mitä kaikkea Diabetesliiton jäsenyys sinulle tarjoaa. Lue myös jutun lopusta tarinat, joissa kakkostyypin diabetekseen sairastunut, ykköstyypin diabeetikko ja diabeetikkolapsen vanhempi kertovat, mitä liiton jäsenyys on merkinnyt heille.

Porissa toimii virkeä työikäisten diabeetikoiden vertaistukiryhmä. - Meidän kokoontumisemme eivät ole mitään kollektiivisia surkuttelutilaisuuksia. Kyllä me osaamme leikkiä laskea, sairaudestammekin, sanoo Tomi Kallio. Ryhmää ei ole kuitenkaan tarkoitettu pelkästään menestyjille.

Etelä-Pohjanmaan yhdistykset ovat alkaneet tapailla toisiaan tositarkoituksella. Yhteistyön tiivistäminen kuulostaa järkiliitolta, mutta ilmassa taitaa olla myös aitoa kiintymystä. 

Tornion diabetesyhdistys huolehtii jäsentensä kunnosta yhteisillä kuntosalitreeneillä. Tutussa ryhmässä on helppo ja mukava harrastaa liikuntaa.

Yhdistyksiä tarvitaan yhä tiedon jakamiseen, vertaistukeen ja yhteisten kokoontumisten järjestämiseen, sanoo Kala- ja Pyhäjokilaakson diabetesyhdistyksen puheenjohtaja Raija Mäkelä. Hän sai tänä vuonna Diabetesliiton tunnustuspalkinnon 25 vuoden työskentelystä diabetesaktiivina.

Yksi tärkeimmistä syistä olla mukana diabetesyhdistyksessä on vertaisuus: on mukava kuulua porukkaan, jossa sairaus ei erota muista vaan yhdistää. Jotkut haluavat osallistua erilaisiin tapahtumiin, toiset edistää diabeetikoiden asioita yhteiskunnassa. Voit itse valita millainen jäsenyys sinulle sopii: oletko aktiivinen toimija vai mieluummin taka-alalla hengessä mukana, sanovat yhteyspäällikkö Mari Noppa ja järjestöjohtaja Janne Mikkonen Diabetesliitosta.

Sotkamon Diabetesyhdistyksessä oltiin iloisia, kun Diabetesliitto palkitsi yhdistyksen yhteistyöstä 17 paikkakunnalla toimivan potilasjärjestön kanssa. Huoli tulevaisuudesta kuitenkin painaa, koska nuoria ei kiinnosta järjestötoiminta.

Tiesitkö, että ykköstyypin diabetesta sairastaville on perustettu oma valtakunnallinen diabetesyhdistys Diabetesseura Plasma? Yhdistyksen tärkeä tehtävä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen, mutta se järjestää myös tapaamisia ja muuta mukavaa.