Regina Wilson selätti kakkostyypin diabeteksen
Yhdysvaltalainen Regina Wilson, 63, sai diagnoosin kakkostyypin diabetekseen neljä vuotta sitten. Hän halusi välttää molemmat jalkansa diabeteksen menettäneen äitinsä kohtalon ja teki muutamia elintapamuutoksia, jotka auttoivat häntä päihittämään kakkostyypin diabeteksen.
Elintapaohjaus on hoidon kivijalka
Elintapaohjaus on paljon muutakin kuin ravitsemus- ja liikuntaneuvoja. Hyvinvointiin vaikuttavat esimerkiksi uni, päihteiden käyttö, tupakointi, sosiaaliset suhteet, työ ja harrastukset. Hyvässä elintapaohjauksessa nämä kaikki pyritään ottamaan huomioon. Usein elintapoihinsa muutosta haluava ei kaipaa niinkään lääketieteellisiä faktoja, vaan kannustusta, tsemppiä ja valmentavaa otetta.
Terveenä läpi elämän, mutta miten?
Terveyteemme vaikuttavat fyysinen ja sosiaalinen elinympäristömme ja sairautemme, mutta myös omat kokemuksemme sekä arvomme ja asenteemme. Terveyttä edistävät myös terveelliset elintavat, valoisa mieli ja rakkaat ihmiset ympärillämme. Kun teemme elämästämme oman näköistä ja tulemme toimeen muiden ihmisten kanssa, viihdymme elämässämme ja voimme paremmin.
Hikikarpalot keräävä laastari näyttää kuinka voit
Hiki haisee ja tahraa vaatteet, hikoilu on kiusallista ja sitä pitää peitellä. Vielä mitä! Jos professori Seppo Vainion tutkimusryhmän huimat visiot toteutuvat, tulee hiestä luotettu kumppanimme. Se saattaa tarjota ennennäkemättömiä mahdollisuuksia terveytemme havainnointiin. Se voi esimerkiksi kertoa, kuinka verensokerimme käyttäytyy ja kannustaa omahoitoon ja liikuntaan.
Valjasta mieli elintapamuutosten tueksi
Mielesi voi panna hanttiin, kun haluat muuttaa ruoka- tai liikuntatottumuksiasi. Uskomukset, olettamukset ja aiempiin kokemuksiin takertuminen voivat saada sinut vakuuttuneeksi siitä, että et onnistu nytkään. Mieltä voi kuitenkin jumpata. Psykologi Tony Dunderfelt kertoo, miten tämä tehdään.
Kuinka vanha oikeasti olet?
Ihmiset vanhenevat eri tahtiin, eikä kalenteri-ikä aina kerro todellisesta toimintakyvystä. Keho voi ikääntyä elinvuosiin nähden nopeammin tai hitaammin. Kehon vanheneminen kalenteri-ikää nopeammin enteilee lyhyempää elinikää, hitaampi vanheneminen puolestaan ennakoi pidempää elinikää. Vanhenemisvauhtiin voi vaikuttaa kiinnittämällä huomiota elintapoihin.
Salakavala korkea verenpaine
Korkea verenpaine on salakavala tauti, sillä se vahingoittaa verisuonia ja sitä kautta monia sisäelimiä, mutta se ei oireile juuri mitenkään. Onneksi verenpainetaudin hoitoon on paljon hyviä lääkkeitä, jotka eivät rasita kukkaroakaan. Ne kannattaa ottaa lääkärin ohjeistamalla tavalla. Myös elintapamuutokset voivat merkittävästi alentaa verenpainetta.
Vahvista ruualla suoliston hyvinvointia
Kirjoltaan vaihteleva ja monipuolinen suoliston mikrobisto on hyvinvoinnillemme tärkeä, sillä suolistomikrobeilla on lukuisia terveyttä tukevia tehtäviä. Suoliston terveydestä huolehtiminen on siten yksi tärkeä keino sekä kehon että mielen hyvinvoinnin edistämiseen. Suolistomikrobistoa voi helliä muun muassa ruualla: suolisto rakastaa täysjyväviljaa, kasviksia, marjoja ja muuta kuitupitoista ruokaa. Kuidun lisäksi suolistomikrobeja kannattaa ruokkia myös polyfenoleilla.
Keski-iän terveys pedataan lapsuudessa
Kun lapsi liikkuu riittävästi ja syö terveellisesti, hänellä on pienempi riski sairastua aikuisena sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen ja muistiongelmiin. Näin kertovat viimeaikaiset tutkimukset, joissa on selvitetty lapsuus-ja nuoruusajan elintapojen ja aikuisiän sairastavuuden yhteyttä. Mutta miten lapset saa syömään terveellisesti ja liikkumaan riittävästi?
Monta tyyppiä tyypin 2 diabetesta
Tutkijat ovat jaotelleet tyypin 2 diabeteksen viiteen alaryhmään. Kahdessa niistä keskeinen piirre on heikentynyt insuliinineritys ja yhdessä vakava insuliiniresistenssi. Yhdessä ryhmässä diabetes liittyy lihavuuteen ja yhdessä ikääntymiseen. Tavoitteena on löytää kullekin sairastuneelle täsmällinen, nopea hoito. Yksilöitä ei kuitenkaan voi jaotella vain yhteen lokeroon, sillä heillä voi olla piirteitä useammasta ryhmästä.
Parempi olla omassa kropassa
Lihavassa elämänvaiheessaan Jesse Kaikuranta vältteli peilejä ja tunsi kehonsa vieraaksi. Nyt 40 kiloa hoikempana ja liikunnan ilon löytäneenä hän tuntee olevansa enemmän oma itsensä kuin aikoihin. Vahvaa tahdonlujuutta vaatineet elintapojen muutokset saivat lisäpotkua tyypin 2 diabeteksen diagnoosista: hän päätti pistää sairaudelle kampoihin ja tehdä kaikkensa sen eteen, että voisi paremmin.
Lisää hyvää ruokavalioon ilman luopumisen pakkoa
Kun ruokatottumuksiin tehdään muutoksia, moni ajattelee, että hänen pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja rajoittaa syömistään. Tämä ei ole tarpeen: samaan tulokseen pääsee, kun lisää ruokatottumuksiinsa hyviä asioita. Kun mieli saa olla rauhassa luopumisen ja kieltojen ajatukselta, muutosten tekeminen on usein helpompaa.
Tiesitkö tämän lihavuuslääkkeistä?
Kun elintapamuutokset eivät auta ja paino vain kohoaa, apu voi löytyä ruokahalua hillitsevästä tai rasvan imeytymistä estävästä lääkkeestä. Lihavuuslääkkeet voivat auttaa laihdutuksessa niin hyvään alkuun, että se innostaa korjaamaan myös elintapoja. Lääkkeistä hyötyvistä kuitenkin vain pieni osa on oikeutettu Kelan peruskorvaukseen, ja valtaosa joutuu maksamaan lääkkeen kokonaan omasta pussistaan.
Hallitse verensokeria
Kakkostyypin diabetesta sairastava voi vaikuttaa verensokeriinsa ruoka-, liikunta- ja nukkumistottumuksilla. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen listaa tärkeimpiä päivittäisiä keinoja hallita verensokeritasoa. Korkeaan verensokeriin kannattaa puuttua ajoissa, sillä hoitamattomana se lisää lisäsairauksien riskiä.
Vahvista vastustuskykyäsi
Jokaisella meistä on kehossamme satoja miljardeja puolustussoluja, joiden tehtävä on estää taudinaiheuttajabakteereja ja -viruksia pääsemästä elimistöömme. Osa vastustuskyvystä on perimän määräämää, osa taas hankitaan elämän varrella kohtaamalla erilaisia taudinaiheuttajia tai ottamalla rokotteita. Voimme vahvistaa vastustuskykyämme myös syömällä terveellisesti, harrastamalla liikuntaa ja nukkumalla riittävästi.
Miksi miehet kuolevat nuorempina kuin naiset?
Suomalaiset miehet kuolevat keskimäärin selvästi nuorempina kuin naiset. Elintavat selittävät erosta suurimman osan. Lisäksi avun hakeminen mielenterveyden ongelmiin on miehille vaikeampaa kuin naisille, ja siksi he päätyvät itsemurhaan useammin kuin naiset. Miehillä on myös naisia vajavaisempi immuniteetti monia infektioita vastaan. Tuloerotkin vaikuttavat elinajanodotteeseen: köyhimmät miehet kuolevat yli kymmenen vuotta nuorempina kuin varakkaimmat.
Terveelliset elämäntavat kannattaa juurruttaa jo lapsuudessa
Omatoimisen liikunnan lisääminen ja viihdemedian käytön rajoittaminen vähentävät tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöitä jo alakouluikäisillä lapsilla, selvisi Itä-Suomen yliopiston tekemässä tutkimuksessa. Lisäksi lapsuudessa opituista terveellisistä elämäntavoista siirtyy ainakin osa mukana aikuisuuteen, tutkijat arvelevat. Lapset kannattaa patistaa pelikonsoleiden ja kännyköiden ääreltä ulos touhuamaan.
Vaikuttaako persoonallisuus terveyteen?
Tunnolliset ihmiset pysyvät terveempinä kuin muut. Tunne-elämän epätasapaino ennustaa puolestaan psyykkistä sairastavuutta. Persoonallisuuspiirteet annetaan meille syntymässä, ja vaikka ne ovat melko pysyviä, ne voivat myös muuttua elämän mittaan. Niitä muokkaavat yksilölliset elämäntapahtumat, ympäristö sekä iän myötä tapahtuva kypsyminen. On myös havaittu, että sairastuminen voi muokata persoonallisuutta.
Arjen valinnat vaikuttavat heti ja pitkälle tulevaisuuteen
Ympäristön hätä heikentää hyvinvointiamme jo nyt, mutta monia seurauksia emme osaa vielä edes aavistaa. Koronapandemia on muistutus tästä. Seuraava pandemia tai jokin muu katastrofi tulee varmasti, ellemme muuta kokonaisvaltaisesti ajatteluamme ja elämäntapaamme. Voimme vaikuttaa ympäristön tilaan ja luonnon monimuotoisuuteen arkisilla valinnoillamme, muun muassa sillä, mitä syömme, miten liikumme paikasta toiseen ja miten lomailemme.
Mikä meitä valvottaa?
Nykypäivän elämäntyylissä on monia hyvää unta nakertavia piirteitä, kuten työelämän henkinen kuormittavuus ja älylaitteiden runsas käyttö. Kun elimistö on jatkuvasti ylivirittyneessä tilassa, laskeutuminen riittävän pitkään yhtäjaksoiseen uneen ei enää onnistu. Myös epäterveelliset elintavat ja monet sairaudet voivat vaikeuttaa nukkumista.
Työ voi tukea hyvinvointia
Terveelliset välipalat, hyötyliikunta, tietokoneen tai muun älylaitteen kehotus nousta jaloittelemaan, iltapäivän yhteinen rupatteluhetki… Esimerkiksi tällaiset pienet, mutta merkitykselliset asiat voivat lisätä kaikkien työyhteisöön kuuluvien hyvinvointia. Kaksikymmentäyksi EU-maata kokosi työkalupakin, josta löytyy 127 erilaista keinoa terveyden edistämiseen työpaikoilla.
Miksi toinen vanhenee toista nopeammin?
Vanhenemme eri tahtiin. Samanikäisten ihmisten biologisen iän ero voi olla jopa kymmeniä vuosia. Mistä tämä johtuu? Pitkän iän ihmelääkettä ei toistaiseksi ole olemassa, vaan ainut mikä tepsii, ovat terveelliset elämäntavat.
Elintavat, yksilön valintoja vai ympäristön ohjaamia?
Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että elintapoihin liittyvät sairaudet aiheuttavat teollisuusmaissa vähintään kolmasosan tautitaakastamme. Ei siis ole ihme, että säästöjä etsivät päättäjät ovat kääntäneet katseensa kansalaisten elintapoihin. Mutta ovatko elintavat ihmisten omia, tarkoituksellisia valintoja vai todellisuuteen sopeutumista? Ja onko ihminen yksin vastuussa omasta terveydestään?
Aiheuttaako elimistön matala-asteinen tulehdus masennusta?
Onko masennuksen keskeinen taustasyy krooninen stressi ja elimistön matala-asteinen tulehdus? Evoluutiobiologi Markus J. Rantala esittää näin uudessa teoksessaan Masennuksen biologia. Hänen mielestään masennuksen hoito keskittyy nykyisin liikaa masennusoireiden hoitoon ottamatta riittävästi huomioon masennuksen taustasyitä. Mitä mieltä Rantalan ajatuksista ovat psykiatrian professori Juha Korkeila ja psykiatrian erikoislääkäri Juha Lehti?
Rytmitä ruokailusi
Säännöllinen ruokarytmi on diabeteksen hyvän hoidon perusta. Pitkät ruokailuvälit ja jatkuva napostelu voivat vaikeuttaa painon ja verensokerin hallintaa. Suurimmalle osalle ihmisistä sopii, että päivän aterioiden väli on 3–5 tunnin mittainen. Oma olo kertoo usein diabeetikolle, milloin on aika syödä, ravitsemusterapeutti Katja Sassi-Pyykkö kertoo..