Ykköstyyppi

Skuuttitemppuilu vaatii kylmäpäisyyttä, kovaa kuntoa ja hetkessä elämisen taitoa. Nuo ominaisuudet veivät Miiko Lakson mittelemään lajin MM-mitaleista Roomaan. Miikon tyyliin ei sovi ennalta suunnittelu, parempi on antaa mennä fiiliksen mukaan. Diabetes ei hidasta urheiluharrastusta millään lailla, vaikka nuori mies liikkuu tunteja putkeen.

Samuli Huuhtanen ei pelästynyt, kun hän sairastui tyypin 1 diabetekseen, sillä diabetesta voi itse hoitaa hyvin. Hän on onnellinen myös siitä, että hän sairastui diabetekseen nelikymppisenä, kun nuoruuden ördäilyt olivat jo ohi.  Toinen sairaus, kilpirauhasen vajaatoiminta, on ollut vähän työläämpi.

Muoniossa asuva Matti Myllykangas sanoo, että hän on paras diabeteksensa asiantuntija. Sen ymmärtää, kun seurantakäynneille on 250 kilometriä matkaa. Hän pitää huolta diabeteksensa hoitotasapainosta lääkityksen lisäksi liikkumalla Lapin tuntureilla, kalastamalla sekä syömällä terveellisesti ja säännöllisesti.

Puolustusministeriö selvittää diabetesta sairastavien varusmiespalvelun järjestelyä, ja näyttää todennäköiseltä, että ainakin vapaaehtoisuuteen perustuva varusmiespalvelus toteutuu. Mutta milloin ensimmäinen diabetesta sairastava voisi astua palvelukseen, sitä ei kukaan halua ennustaa.

Diabetesdiagnoosi oli käsikirjoittaja Sami Keski-Vähälälle yllätys, mutta ei katastrofi. Se on saanut hänet pitämään parempaa huolta itsestään. Hän ei ole koskaan kapinoinut sairautta vastaan eikä hän välttele mitään, vaan tekee kaikkea mitä ennenkin. Hän saa tyydytystä, kun onnistuu monimutkaisessa hoidossa. Jos hän ei ota tautia haltuun, sitä ei tee kukaan muukaan. 

Pikkutyttönä Riikka Suutarilla oli kaksi unelmaa: tulla presidentiksi tai maatilan emännäksi. Jälkimmäinen haave toteutui. Hän haluaa tarjota tilan eläimille parhaat mahdolliset olosuhteet. Diabetes tuo haasteita tilanhoitoon, joka on usein ennalta-arvaamatonta, eikä työn touhussa aina ehdi syömään. Stressaavan työpäivän jälkeen hän menee navettaan ottamaan vasikkaterapiaa.

Eero sairastui tyypin 1 diabetekseen kesällä, ja syksyllä hän aloitti koulun. Siellä oli hänen apunaan koulunkäynninavustaja. Aluksi erityisesti lukuisat pistokset harmittivat Eeroa. Älypumppu on helpottanut hoitoa: hän pääsi leirikouluunkin ilman vanhempia. Iman diabetesdiagnoosia ei olisi selvinnyt, että hänellä on myös toinen vakava sairaus, Shwachman-Diamondin oireyhtymä, joka voi aiheuttaa monenlaisia vaivoja. 

Kun ulkoilutapahtumissa ei virinnyt keskusteluja, Keski-Suomen diabetesyhdistyksen perhekerho päätti perustaa D-kahvilan. Se kokoontuu joka toinen kuukausi ja paikalla on 20–40 osallistujaa. D-kahvilassa keskustellaan vilkkaasti ja välillä kahvilassa vierailee asiantuntijoita puhumassa diabeteksesta. Lapset tapaavat muita diabetesta sairastavia lapsia.

Samuel Jalon ja Mai Mikkolan diabeteksen hoitotasapaino on hyvä erityisesti vanhempien avun ja tuen ansiosta. Molemmilla on insuliinipumppu ja glukoosisensori. Samuel hoitaa diabetestaan hyvin itsenäisesti, Main diabeteksen hoito on pitkälti vanhempien vastuulla.

Tavallista arkea, hoitokokemuksia, hyviä ja huonoja päiviä diabeteksen kanssa. Muun muassa näistä asioista deelähettiläät Emilia, Alina ja Anna kertovat omilla päivitysvuoroillaan Diabetesliiton Instagram-tileillä. Toiminnalla tarjotaan vertaistukea, mutta saadaan sitä myös itselle.

Mauri Heinonen ja Matti Juva olivat pikkupoikia, kun heillä todettiin 1950-luvulla tyypin 1 diabetes. Vaikka diabeteksen hoitokeinot olivat tuolloin ja vielä seuraavinakin vuosikymmeninä rajallisia, ja kummankin sairaus oli välillä heitteillä, Heinonen ja Juva ovat eläneet hyvää elämää ilman vakavia vaivoja. Toinen heistä on käynyt 85 maassa, kun taas toinen tekee yhä täyttä työpäivää pientilallaan ja metsäkoneen ohjaimissa.

Diabetes voi vetää nuoren mielen matalalle. Tulee helposti hankauksia niin vanhempien kuin kavereidenkin kanssa. Nuorten masennuksen takaa paljastuu usein ihmissuhdeongelmia, mutta niiden merkitystä ei ole otettu riittävästi huomioon masennuksen hoidossa. Interpersonaalinen terapia auttaa selvittämään ihmissuhteiden umpisolmuja ja hoitaa näin myös masennusta.

Eläintenkouluttaja Piia Laineella oli hyvin hankala diabetes, ja hän sairastui ohutsäieneuropatiaan kymmenen vuotta sitten ja myöhemmin myös hänen silmänpohjiensa kunto romahti äkillisesti. Sitä edelsi verensokerin voimakas sahaaminen ja stressi. Kun hän sai älypumpun, hänen verensokerinsa tasoittuvat eivätkä lisäsairaudet enää edenneet.

Alkoholi, tyypin 1 diabetes ja nuoruuteen kuuluva into testata rajoja voi olla kimurantti yhdistelmä myös perhesovulle. Asiantuntijat kertovat, miten alkoholi kannattaa ottaa puheeksi nuoren kanssa.

Tyypin 1 diabetesta sairastavalla voi olla toimivia beetasoluja ja omaa insuliinin tuotantoa vielä vuosia tai jopa vuosikymmeniä taudin puhkeamisen jälkeen. Suomalaistutkimuksen tulokset vahvistivat muuallakin maailmassa tehtyjä tutkimushavaintoja: pitkään säilyvä vähäinenkin insuliinin eritys vähentää diabeteksen lisäsairauksien riskiä, ja saattaa helpottaa hyvän hoitotasapainon ylläpitoa. Tästä kertoo lisää tutkijatohtori Minna Harsunen. 

Pitsinnypläyskö tylsää mummohommaa? Kaikkea muuta! Nypläys panee Päivi Virta-Salon aivot töihin: on ajateltava, keskityttävä ja ratkaistava pulmia. Samaan aikaan hän ei voi katsoa televisiota tai kuunnella äänikirjaa. Hänen on paneuduttava täysillä siihen, mitä hän tekee, tai muuten tulee virheitä.

Hyundain tiimissä rallin MM-sarjaa kiertävä Esapekka Lappi sai tietää sattumalta tyypin 1 diabeteksesta juuri ennen vuodenvaihdetta. Nyt hän on jo sinut sairautensa kanssa. Ralliautoilu vaatii skarppeja aivoja, joten verensokeri ei saa päästä kisassa liian matalaksi. MM-kisat eivät ole sujuneet hänellä ihan suunnitelmien mukaan.

Mitko Popov johtaa Lahden kitaraorkesteria, opettaa kitaransoittoa Wellamo-opistossa ja kiertää myös omilla keikoilla sekä trubaduurina että eri bändien kanssa. Hän kannustaa muitakin ihmisiä musiikin voimapiiriin. Musiikki kohottaa arjen yläpuolelle, helpottaa monissa vaivoissa ja antaa muistisairaalle sanat. Harrastuksen aloittaminen ei katso ikää.

Väitöskirjaa perheiden voimavaroista tekevä erikoislääkäri Riina Pironetti selvittää tutkimuksessaan, löytyykö perhetaustasta diabeteksen hoitotasapainoon vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen ensimmäisessä osatyössä on käynyt ilmi, että lapsen tai nuoren hyvä hoitotasapaino on usein yhteydessä vanhempien korkeaan koulutustasoon ja siihen, että hän asuu kahden huoltajan perheessä. Lisäksi hyvää hoitotasapainoa tukee se, että lapsella on avustaja diabeteksen hoidossa koulupäivän aikana.

Rakennusinsinööri Henri Vähämaa oli kaksi vuotta Uruguayssa rakentamassa Paso De Los Torosiin suurta tehdasta. Toiset kaksi vuotta hän työskenteli Ruotsissa eurooppalaisessa hiukkaskiihdytinhankkeessa. Ruotsi ja Uruguay erosivat toisistaan paljon diabeteksen hoidon nykyaikaisuudessa ja hoitotarvikkeiden saatavuudessa sekä työkulttuuriltaan.

Erityisesti tyypin 1 diabeteksessa verensokerin hoito on haasteellista, sillä mukana on monta muuttujaa. Tiedetään, että perusinsuliinin tarve voi vaihdella päivästä toiseen 10–20 prosenttia. Kun tähän lisätään epätarkkuudet pikainsuliinin annostelussa, päivän syömiset, aktiivisuudet ja tunnetilat, on oikeastaan ihme, että niinkin moni onnistuu pitämään verensokerit vakaana. Kaksi diabeteslääkäriä kertoo syitä liian matalaan ja liian korkeaan verensokeriin sekä vaihteleviin verensokereihin ja antaa myös ohjeet, miten näitä tilanteita voi korjata.

Tyypin 1 diabetes on kenkku kaveri. Juuri kun tuntuu, että sairaus on hallinnassa, jokin määritelemätön seikka syöksee verensokerin raiteiltaan. Taustalla painaa lisäksi huoli siitä, että jos verensokeria ei saa pian kuntoon, kohta on riesana jokin lisäsairaus tai kaksi. Myös diabetesta sairastavien vanhemmat voivat uupua. Diabeteksen hoitoa ei voi unohtaa koskaan kokonaan, vaikka kuinka väsyttäisi. Mutta asiasta kannattaa puhua hoitopaikassa ja pohtia, missä uupumuksen juurisyyt ovat.

Gastropareesi aiheutti Anni Tirkkoselle niin pahat oireet, että hän joutui jatkuvan oksentelun vuoksi useasti sairaalaan. Monen leikkausajan peruutuksen jälkeen hän sai viimein hermostimulaattorin, joka lopetti pahoinvoinnin ja palautti hänen voimansa. Nyt hän pystyy taas harrastamaan liikuntaa, opiskelemaan ja hoitamaan arkiset perusasiat.

Reijo Saksan sydäntä lähellä ovat yksin maahan tulleet alaikäiset pakolaiset. Tärkeäksi hän kokee myös vapaaehtoistyön eronneiden miesten vertaistukitoiminnassa. Kunnallisneuvoksella ja entisellä sijoitusjohtajalla riittää virtaa, vaikka hänen lääkärinsä ehti jo kerran ihmetellä, miten mies voi olla enää hengissä. 

Museologian professori Janne Vilkuna lähti eläkkeelle päästyään vaimonsa kanssa tunturivaellukselle Käsivarren erämaahan. Retken suunnittelu alkoi jo hyvissä ajoin, ja siinä otettiin huomioon Janne ykköstyypin diabeteksen hoito erämaaoloissa. Mutta edes varautuminen kaikkeen ei takaa onnistunutta vaellusretkeä. Eräänä päivänä tapahtui tapaturma, joka muutti pariskunnan suunnitelmat.