Muut diabetestyypit

Diabetes johtuu joskus toisesta sairaudesta tai toisen sairauden lääkehoidosta, esimerkiksi haimatulehduksesta, haiman poistoleikkauksesta tai pitkästä kortisonihoidosta. Sisätautien lääkäri Leo Niskasen mielestä näin kehittynyttä diabetesta ei voi luonnehtia toissijaiseksi diabetekseksi. Kaikkia diabetesmuotoja on tärkeä tutkia ja ymmärtää ja hoitaa niin hyvin kuin osataan.

Yhdeksänvuotiaalle Saaga Ojaselle puhkesi vauvana harvinainen geenimutaatiosta johtuva neonataalidiabetes. Hänen haimansa valmistaa insuliinia, mutta insuliini ei pääse vapautumaan soluista verenkiertoon. Insuliinia hän ei tarvitse, vaan diabeteksen hoitoon riittää nieltävä, kapselimuotoinen lääke.

Janina Leppäsen diabetes tarkentui 17-vuotiaana LADAKSI, hitaasti kehittyväksi ykköstyypin diabetekseksi. Kun oikea diagnoosi selvisi, diabeteksen hoito alkoi sujua vaikeiden vuosien jälkeen paremmin. Haasteita aiheuttavat kuitenkin stressi ja mielen solmut, joita Janina aukoo nyt psykoterapiassa.

Sekundaaridiabetes on diabeteksen tyyppi, joka on jonkin muun sairauden tai lääkkeen aiheuttama. Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, dosentti Leo Niskanen kertoo, että kyseessä on monimuotoinen sairaus, jolla voi olla monenlaisia syitä. Sitä on hankala luokitella, ja sen tunnistaminenkin on haasteellista, sillä kunnollisia kriteerejä diagnosoinnille ei ole.

MODY on omanlaisensa ja jokaisella yksilöllinen, kuten diabetes aina. Muista diabetestyypeistä se poikkeaa siinä, että se on yhden geenimuutoksen aiheuttama ja vahvasti perinnöllinen. Monet Mody-diabetesta sairastavat eivät ole vielä saaneet oikeaa diagnoosia. Petri Karttunen kärsi kymmenen vuotta oudoista oireista, ennen kuin niiden syy selvisi ja oikea hoito löytyi.

Tyypin 2 diabeteksesta on uusissa tutkimuksissa löytynyt monta erilaista alaryhmää, joista osa on lieviä ja osa vaikeita diabetesmuotoja. Seuraavaksi tutkitaan, mitkä hoidot parhaiten auttavat erilaisten alatyyppien hoidossa. Tulevaisuudessa tietokoneohjelma saattaa kertoa diabetestyypin ja antaa hoitosuosituksen. Näin päästään entistä yksilöllisempään hoitoon.

Professori Leif Groopin mielestä diabetes tulisi kahden sijaan jakaa ainakin viiteen tyyppiin. Nykyinen epätarkka luokittelu johtaa hänen mukaansa sekä yli- että alihoitamiseen. Esimerkiksi kakkostyypin diabeetikoista jopa puolet voi kuulua kahteen erilaiseen ryhmään, joiden sairaus on hyvin lievää tyyppiä ja lisäsairauksien riski pieni.