Helsingissä kehitetään ihoa rikkomatonta glukoosimittaria
Jo muutaman vuosikymmenen ajan tiedemiehet ovat yrittäneet keksiä, miten verensokerilukema saataisiin selville ihoa rikkomatta eli noninvasiivisesti. Nyt sellaista laitetta kehitetään myös Suomessa. Se on jo edennyt kliinisten kokeiden vaiheeseen eli käyttötesteihin.
Omassa laumassa kohti unelmia
Heidi Vanhasen arjen tohinassa pyörivät koirat, lapset ja rakennusprojektit. Menossa mukana kulkee nöyrästi diabetes, jota hän on sairastanut 11-vuotiaasta asti. Metsästysretkiin Heidi varautuu riittävillä eväillä ja pakkaamalla mukaan myös hätävarasyömistä, koska metsästä ei lähdetä pois kesken päivän.
Matalan verensokerin pelko tuo paineita perheille
Diabetesta sairastavan lapsen vanhempia usein pelottaa, että lapsen verensokeri laskee liikaa. Matalan verensokerin pelko saattaa olla jopa este diabeteksen hyvän hoidon tiellä ja horjuttaa perheen ja lapsen hyvinvointia, sanoo Mari Pulkkinen, Jorvin sairaalan diabetesvastaanoton vastuulääkäri.
Voiko tyypin 1 diabetekseen sairastumista viivyttää?
Ketkä perimässään alttiuden tyypin 1 diabetekseen saaneista lapsista sairastuvat ja miksi? Entä miksi tauti puhkeaa toisille nopeasti, mutta joidenkin sairastumisprosessi saattaa kestää vuosia? Diabetestutkija, dosentti Johanna Lempainen selvittää, miten tyypin 1 diabetekseen sairastumista edeltävät tautipolut eroavat toisistaan, ja millä keinoin niiden kulkuun voitaisiin vaikuttaa.
Puhuminen auttaa, mutta kuuleeko kukaan?
Huolista puhuminen selkeyttää ajatuksia ja huojentaa mieltä. Mutta tuntuuko avautuminen vaikealta vai eikö löydy ketään, joka kuuntelisi? Jos lähipiiristä ei löydy kuuntelijoita, monet järjestöt tarjoavat vertaistukea ja puhelintukea. Joskus myös kirjoittaminen voi auttaa.
Hyvän mielen kilometrejä
Ennen pyöräilyharrastuksen aloittamista Ilpo Lehtinen liikkui etupäässä tietokoneen ja jääkaapin väliä. Nuoren miehen tyypin 1 diabeteksen hoito oli retuperällä ja kiinnostus omaan hyvinvointiin hukassa. Nyt pyöräilystä on tullut hänelle jokapäiväinen tapa ja tärkeä harrastus, vuodenaikaan katsomatta. Vuoden aikana saattaa kertyä jopa 6 000 pyöräilykilometriä.
Lisäsairaudet saavat kyytiä reippaalla liikunnalla
Liikunta on lääkettä myös dialyysihoidossa oleville diabeetikoille, osoittaa Heidi Tikkanen-Dolencin väitöstutkimus. Tutkimuksen tärkein viesti kuitenkin on, että tarpeeksi usein harrastettu riittävän kuormittava liikunta vähentää diabeteksen lisäsairauksien ja ennenaikaisen kuoleman riskiä.
Lapsen diabetes tuo syyllisyyden perheeseen
Kun lapsi sairastuu diabetekseen, alun shokkivaiheeseen kuuluvat käytännössä aina myös syyllisyydentunteet. Vanhemmat miettivät, mitä he olisivat voineet tehdä toisin. Myöhemmin he voivat tuntea syyllisyyttä myös lapsen heittelevien verensokereiden takia. Syyllistyminen on tuttua myös kakkostyypin diabeetikoille: monet heistä ajattelevat, että sairastuminen on heidän omaa syytään. He saattavat kohdata syyllistäviä asenteita myös hoitopaikassa.
Kuuletko kehosi viestejä?
Kun ihminen sairastuu, hän joutuu kohtaamaan oman haavoittuvuutensa ja hyväksymään muuttuneen kehonsa. Aina se ei ole helppoa. Kehon viestien kuunteleminen on tärkeää kaikille ja erityisesti diabetesta sairastaville, sanoo psykofyysiseen terapiaan erikoistunut psykoterapeutti Minna Martin. Hän muistuttaa myös, että on tärkeää solmia ystävällinen suhde siihen kehoon ja persoonaan, johon on syntynyt.
Kaikki tai ei mitään
Anna Niinimäki on tatuoija ja burleskitaiteilija, jota ajaa eteenpäin kyltymätön opinnälkä. Kun uusi asia inspiroi, homma saattaa livetä lapasesta. Hän on aito oman tiensä kulkija ja päätti jo lapsena, että luo itse oman kroppansa.
Närästys on hankala mutta yleinen vaiva
Närästystä esiintyy etenkin runsaan aterian jälkeen ja makuulla. Rasvainen ruoka voi pahentaa oireilua, samoin ylipaino. Satunnaiset närästysoireet pysyvät kurissa, kun vähentää oireita aiheuttavien ruokien syömistä ja laihduttaa muutaman kilon. Usein toistuvat ja vaikeat oireet vaativat lääkärin tutkimuksia. Tiesitkö, että toistuva närästysoireilu voi vahingoittaa myös suun ja hampaiden terveyttä?
Tärkeintä on koulu – ja leikki
Palonkylän koulussa diabetesta sairastavien oppilaiden hoito on kaikkien koulunkäynninohjaajien erikoisalaa. Sairauden hoidosta on tullut normaalia arkea, sillä koulussa on ollut diabeetikkoja oppilaina pitkään. Koulussa ajatellaan, että lasten täytyy saada keskittyä koulunkäyntiin ja leikkimiseen, eikä kantaa liian suurta vastuuta omasta terveydestään. Se ei ole pieni asia, siinä on kysymys lapsen tulevaisuudesta.
Kiekkokaukalosta juniorivalmentajaksi
Mika Wendell huomasi omina pelivuosinaan, ettei diabetes suinkaan estä tavoitteellista jääkiekkoharjoittelua. Tärkeä vertaistuki on koko ajan ollut oma kaksoisveli, jolla on sama sairaus. Nyt molemmat valmentavat jääkiekon juniorijoukkueita ja rohkaisevat vanhempia keskittymään huolien sijaan positiivisiin asioihin ja kannustamaan lapsia unelmien toteuttamiseen.
Elämää pakolaisleirillä
Mohamed Hussein Bulella on ykköstyypin diabetes. Hän asuu Dadaabin pakolaisleirillä Keniassa ja toimii opettajana leirin ala-asteella. Lisäksi hän opiskelee yliopistossa kasvatustieteitä. Aikaisemmin hän joutui käymään sairaalassa joka aamu ja ilta ottamassa insuliinipistokset, mutta nyt hän säilyttää insuliinia kannettavassa kylmäsäiliössä ja pistää insuliinin itse.
Diabetes voi johtua myös muusta sairaudesta
Sekundaaridiabetes on diabeteksen tyyppi, joka on jonkin muun sairauden tai lääkkeen aiheuttama. Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, dosentti Leo Niskanen kertoo, että kyseessä on monimuotoinen sairaus, jolla voi olla monenlaisia syitä. Sitä on hankala luokitella, ja sen tunnistaminenkin on haasteellista, sillä kunnollisia kriteerejä diagnosoinnille ei ole.
Tekoäly avuksi silmänpohjakuvien luokitteluun
Aalto-yliopiston tutkijat ja Keski-Suomen keskussairaalan Silmäyksikön asiantuntijat selvittivät, voiko syväoppivan tekoälyn kouluttaa tunnistamaan luotettavasti diabeettista retinopatiaa ja makulaturvotuksen vaikeusastetta. Tekoälyä käytetään jo monilla lääketieteen aloilla, silmätautien lisäksi esimerkiksi syöpätaudeissa, ensihoidossa ja tehohoidossa sekä radiologiassa, pääasiassa diagnostiikan ja päätöksenteon tukena sekä tiedonhallinnan apuna.
Uudet lääkkeet suojaavat tyypin 2 diabeetikon sydäntä
Tutkimuksissa on saatu lisää näyttöä siitä, että tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävät SGLT2-estäjät ja GLP-1-analogit suojaavat sydän- ja verisuonitaudeilta sekä krooniselta munuaissairaudelta. Erityisen hyvä suojavaikutus näyttää olevan pitkävaikutteisilla GLP-1-analogeilla, kertoo dosentti Merja Laine HUSista.
Stressi ja masennus kuormittavat omahoitoa
Diabetestutkija Aila Ahola tutkii tyypin 1 diabeteksen lisäsairauksia ja masennusta. Hän on selvittänyt yhdessä kolmen muun tutkijan kanssa, miten tyypin 1 diabeetikoiden kokema stressi vaikuttaa heidän ravitsemusvalintoihinsa ja pitkän aikavälin verensokeriinsa. Tutkijat ovat selvittäneet myös masennuksen vaikutusta tyypin 1 diabeetikoiden terveyteen Suomessa, Latviassa, Liettuassa ja Kroatiassa.
Jatkuvassa univelassa
Diabetesliiton Diabetes arjessa -kyselyssä puolet diabetesta sairastavien lasten vanhemmista kertoi, että he saavat harvoin tai tuskin koskaan nukkua riittävästi. Hyviä yöunia kannattaa tavoitella sitkeästi, vaikka insuliinipumppu ja glukoosisensori pitävät hereillä välillä keskellä yötä, ja huolet painavat mieltä usein myös yön pimeinä tunteina. Kaksi perhettä Mikkelistä kertoo, miten he ovat järjestäneet nukkumisasiat.
Mikä meitä valvottaa?
Nykypäivän elämäntyylissä on monia hyvää unta nakertavia piirteitä, kuten työelämän henkinen kuormittavuus ja älylaitteiden runsas käyttö. Kun elimistö on jatkuvasti ylivirittyneessä tilassa, laskeutuminen riittävän pitkään yhtäjaksoiseen uneen ei enää onnistu. Myös epäterveelliset elintavat ja monet sairaudet voivat vaikeuttaa nukkumista.
Univaje koettelee terveyttä monin tavoin
Huonosti nukutut yöt tai liian niukat yöunet kasvattavat monien kansansairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, aivoverenkiertohäiriöiden, kakkostyypin diabeteksen ja masennuksen riskiä. Univaje voi aiheutua tahattomasti tai tahallisesti. Taustalla voivat olla pitkään jatkuneet unihäiriöt: se, että ei voi nukkua tarpeeksi tai se, että tietoisesti elää liian pienillä yöunilla.
Aivot tarvitsevat unta huoltoon ja lepoon
Tiesitkö, että aivot ovat nukkuessa hyvinkin aktiiviset, joidenkin univaiheiden aikana jopa aktiivisemmat kuin valveilla? Uni on aivoille välttämätöntä huolto- ja lepoaikaa. Unen aikana aivot muun muassa puhdistuvat kuona-aineista. Kun vielä 40 vuotta sitten tutkijatkin pitivät nukkumista ajanhukkana, nyt tiedetään, että hyvä uni on yksi terveyden peruspilareista ja tärkeää myös aivojen toiminnalle.
Vagushermo, kytkin rentouteen
Miltä kuulostaisi vipu, jota kääntämällä saisit stressin kytkettyä milloin tahansa pois päältä? Vipuja meihin ihmisiin ei valitettavasti voi asentaa, mutta hyvä uutinen on, että elimistössämme on jo vastaava järjestelmä, tosin aika monimutkainen sellainen. Oikeanlaisella stimulaatiolla tämä kytkin saa kehomme ja mielemme rentoutumaan nopeasti. Sitä kutsutaan vagus- eli kiertäjähermoksi, ja se on helppo aktivoida syvällä hengityksellä.
Hidasta kierroksia
Kun opettelet hiljentämään kierroksia, moni asia elämässä alkaa tuntua paremmalta. Rentoutuminen ei automaattisesti tarkoita paikoillaanoloa. Toiset tarvitsevat siihen erityisesti pysähtymistä, toiset palautuvat parhaiten tekemällä jotakin toiminnallista. Olennaisinta on, että olet läsnä nykyhetkessä. Kun mielesi ei laukkaa menneisyydessä tai tulevaisuudessa, sinun on helppoa nauttia elämästä ja olemisesta tässä ja nyt.
Väärään aikaan valveilla
Murrosiässä unirytmi usein viivästyy, eli otollinen hetki nukahtamiselle siirtyy aiempaa myöhemmäksi. Siksi monen nuoren yöunet jäävät lyhyiksi, kun aamulla pitää mennä kouluun. Liian vähäinen nukkuminen lisää tapaturmien riskiä ja vaikuttaa elimistön tulehdusarvoihin. Väsyneenä keskittyminen, muisti ja motivaatio kärsivät ja mieliala laskee. Mutta miten nuoren saa nukkumaan enemmän?