Näin puhut nuorelle alkoholista
Alkoholi, tyypin 1 diabetes ja nuoruuteen kuuluva into testata rajoja voi olla kimurantti yhdistelmä myös perhesovulle. Asiantuntijat kertovat, miten alkoholi kannattaa ottaa puheeksi nuoren kanssa.
Pitkään säilyvä insuliinin eritys voi suojata lisäsairauksilta
Tyypin 1 diabetesta sairastavalla voi olla toimivia beetasoluja ja omaa insuliinin tuotantoa vielä vuosia tai jopa vuosikymmeniä taudin puhkeamisen jälkeen. Suomalaistutkimuksen tulokset vahvistivat muuallakin maailmassa tehtyjä tutkimushavaintoja: pitkään säilyvä vähäinenkin insuliinin eritys vähentää diabeteksen lisäsairauksien riskiä, ja saattaa helpottaa hyvän hoitotasapainon ylläpitoa. Tästä kertoo lisää tutkijatohtori Minna Harsunen.
Miksi voimme huonosti, vaikka kaikki on hyvin?
Ruotsalainen psykiatri Anders Hansen kysyy kirjassaan Aivoblues, miksi voimme huonosti, vaikka kaikki on hyvin. Hän etsii vastausta muun muassa aivoista, jotka eivät ole juuri muuttuneet kymmeniin tuhansiin vuosiin. Hän antaa kirjassa myös käytännönläheisiä vinkkejä mielen hyvinvoinnin tueksi.
Voiko tyypin 1 diabeetikko rajoittaa hiilihydraattien saantia?
Vähähiilihydraattisen ruokavalion pitkäaikaisista vaikutuksista tyypin 1 diabetesta sairastavien terveyteen on vain vähän tutkimustietoa. Tiedossa on, että se on aiheuttanut joillekin ongelmia. Hiilihydraattien tiukan rajoittamisen sijasta säännöllinen ja kohtuullinen syöminen on usein helpompi keino tukea pysyvää painonhallintaa ja hallita verensokeria.
Uudet ravitsemussuositukset diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon
Runsaasti kasvikunnan tuotteita sisältävä kuitupitoinen ruokavalio auttaa diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Liikakilojen pudottaminen parantaa verensokerin hallintaa ja voi parhaimmillaan johtaa kakkostyypin diabeteksen remissioon. Paljon suolaa, sokeria tai kovaa rasvaa sisältäviä prosessoituja elintarvikkeita kannattaa syödä vain hyvin harvoin tai ei ollenkaan, sanotaan uusissa eurooppalaisissa ravitsemussuosituksissa, jotka on laadittu diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon.
Nypläys hieroo aivonystyröitä
Pitsinnypläyskö tylsää mummohommaa? Kaikkea muuta! Nypläys panee Päivi Virta-Salon aivot töihin: on ajateltava, keskityttävä ja ratkaistava pulmia. Samaan aikaan hän ei voi katsoa televisiota tai kuunnella äänikirjaa. Hänen on paneuduttava täysillä siihen, mitä hän tekee, tai muuten tulee virheitä.
Tärppejä tyypin 1 diabeetikon liikkumiseen
Kun liikut säännöllisesti ja seuraat verensokeria, opit vähitellen, miten kehosi toimii ja miten pidät verensokerit sopivalla tasolla. Näin hyödyt liikunnasta parhaiten ja saat siitä hyvää mieltä. Jutun lopussa löydät ohjeet liikunta-annosten säätämiseen ennen liikuntaa ja sen jälkeen.
Ruskea rasva lämmittää tutkijankin mieltä
Pystyisitkö sinä oleilemaan kolme varttia vain 16-asteisessa vesialtaassa? Turussa on meneillään tutkimus, johon osallistuvat tutkimuspotilaat eivät kylmää kavahda. Altistamalla tutkittavansa kylmälle tutkijat saavat uutta tietoa terveydelle edullisen ruskean rasvan toiminnasta. Kun ruskeasta rasvasta opitaan lisää, voidaan tietoa hyödyntää esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä, insuliiniherkkyyden parantamisessa ja painonhallinnassa.
Diabeteksen hyvä hoito suojaa aivoja ja sydäntä
Valtimoterveys on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kohtuulliset elämäntavat ovat hyväksi niin aivoille, sydämelle kuin verensokeritasapainollekin. Aivojen ja sydämen terveydestä huolehtiminen on diabetesta sairastavalle hyvä kannustin pyrkiä pitämään hoitotasapaino ainakin kohtuullisena. Siksi oman lääkärin kanssa kannattaa ottaa koko diabeteksen hoidon kokonaisuus puheeksi ja haltuun.
Sinunkaupat kivun kanssa
Pitkäaikaista kipua saadaan harvoin lääkehoidolla kokonaan pois, mutta onneksi kipuun voi vaikuttaa itse monin tavoin. Koska kipukokemus on omakohtainen ja yksilöllinen, myös keinot kivun kanssa selviytymiseen ovat erilaisia eri ihmisillä. Vaikeinta on kivun hyväksyminen osaksi elämää – siihen saattaa mennä joskus jopa vuosia.
Musiikki aktivoi aivoja ja tuo hyvää oloa
Oman lempimusiikin kuuntelu voi olla tärkeää tukihoitoa elämän eri haasteissa. Erityisen tärkeää se on silloin, kun aivojen tiedonkäsittelyyn liittyvät toiminnot alkavat heikentyä. Mikä parasta, musiikin hyvät vaikutukset mielen toimintaan eivät edellytä pitkäaikaista musiikin harrastamista tai itsensä kokemista musikaaliseksi.
Turvallinen hoiva tukee lapsen aivojen kehittymistä
Lapsen aivot kehittyvät vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Myös hyvä tasapaino unen ja aktiivisen valveilla olon välillä on tärkeää. Liian matala ja korkea verensokeri voivat vaikuttaa lapsen aivojen kehittymiseen, mutta silti diabetesta sairastavien lasten älyllinen suoriutuminen on tutkimusten mukaan normaalia. Vaikutukset tulevat näkyviin myöhemmin – keski-iässä ja vanhempana.
Vill du delta i verksamhet på svenska?
Diabetesförbundet har flera svenska föreningar. Var finns de och vilken verksamhet har de?
Kun estrogeenin tuotanto hiipuu
Vaihdevuosissa estrogeenituotannon loppuminen sekoittaa naisen sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan. Silloin viimeistään kannattaa kiinnittää huomiota liikuntaan ja ruokavalioon. Vaihdevuosien vauhti ja voimakkuus ovat yksilöllisiä, samoin kuin niiden alku, kesto ja oireetkin. Jos oireet haittaavat elämää, niitä kannattaa lieventää hormonikorvaushoidolla, jos sen käyttöön ei ole estettä.
Hyvä tiedonkäsittelyn reservi korvaa vanhetessa hapertuvia taitoja
Havaitset, suunnittelet, päätät ja toimit. Ajattelet, opit, muistat ja viestit. Ne ovat kognitiivisia kykyjä, joilla on juuret lapsuudessa. Tiedonkäsittelyn kyvyt voivat heikentyä ikääntymisen tai muistisairauksien vuoksi.
Rallitähti Esapekka Lappi tottui diabeteselämään nopeasti
Hyundain tiimissä rallin MM-sarjaa kiertävä Esapekka Lappi sai tietää sattumalta tyypin 1 diabeteksesta juuri ennen vuodenvaihdetta. Nyt hän on jo sinut sairautensa kanssa. Ralliautoilu vaatii skarppeja aivoja, joten verensokeri ei saa päästä kisassa liian matalaksi. MM-kisat eivät ole sujuneet hänellä ihan suunnitelmien mukaan.
Valjasta mieli elintapamuutosten tueksi
Mielesi voi panna hanttiin, kun haluat muuttaa ruoka- tai liikuntatottumuksiasi. Uskomukset, olettamukset ja aiempiin kokemuksiin takertuminen voivat saada sinut vakuuttuneeksi siitä, että et onnistu nytkään. Mieltä voi kuitenkin jumpata. Psykologi Tony Dunderfelt kertoo, miten tämä tehdään.
Väärin sammutettu tulipalo
Osalle kakkostyypin diabetesta sairastavista riittää hoidoksi ruokavaliohoito. Harri ”Pöllövaari” Järvinen kertoo omista kokemuksistaan ruokavaliohoitoisena diabeetikkona. Hän on joutunut itse etsimään itselleen sopivan ruokavalion, jolla hän saa verensokerinsa pysymään tavoitelukemissa.
Kannattaako ChatGPT:n kanssa jutella lääkkeistä?
Emme voi täysin luottaa tekoälysovellus ChatGPT:n tuottamiin vastauksiin lääkkeistä. Tekoäly tuottaa sekä informatiivisia ja sisällöltään oikeanlaisia vastauksia että virheellisiä neuvoja. On todennäköistä, että tulevaisuudessa lääkeneuvontaan kehitetään tekoälyjä, joita opetetaan käyttämällä luotettavia ja ajantasaisia lääkeinformaatiolähteitä.
Kriisipuhelin tarjoaa matalan kynnyksen apua
Kriisi koskettaa jokaista ihmistä jossakin elämänvaiheessa. Läheisen menettäminen, oma tai läheisen vakava sairastuminen, avioero, työpaikan menetys tai jatkuva pelko tulevaisuudesta saattaa ajaa ihmisen katkeamispisteeseen. Kriisin kanssa ei tarvitse jaksaa yksin, sillä lähin apu on puhelinsoiton päässä. Jo yksi soitto auttavaan puhelimeen voi helpottaa vaikeassa tilanteessa selviytymistä.
Omannäköisten valintojen puolestapuhuja
Psykologi Anne Lehtokoski on löytänyt mukavan annemaisen elämän opettelemalla mielenrauhaa ja stressinhallintaa ja ottamalla hetkestä kiinni. Elämä ei ole päästänyt häntä helpolla: hänen ensimmäinen aviopuolisonsa kuoli heidän tyttärensä ollessa 7-vuotias, toinen yllättäen kesken talon rakennusprojektin. Suru sekoitti hänen verensokerinsa. Lääkäri ehdotti hänelle insuliinihoitoa, mutta hän päätti muuttaa elintapojaan ja sai sillä tavalla kakkostyypin diabeteksensa taas tasapainoon.
Kun iäkäs diabeetikko syö huonosti
Ruokahalu on kadoksissa tai hellalla porisee päivästä toiseen iänikuinen makkarasoppa. Olisiko ikääntyneen diabeetikon ruokavaliossa tarkistamisen varaa? Iän karttuessa ihmisen toimintakyky usein heikkenee, eikä hän välttämättä jaksa käydä kaupassa ja laittaa ruokaa. Ruuan pureskelu voi tuottaa vaikeuksia, jos suu ja hampaat eivät ole kunnossa. Ruokahalun kadotessa voi myös soveltaa: ei ole pakko syödä tismalleen ruokaympyrän mukaisesti. Mutta riittävästä juomisesta kannattaa pitää huolta.
Leena Hakola tutkii ravitsemuksen ja tyypin 1 diabeteksen yhteyksiä
Tyypin 1 diabeteksen puhkeamiselle altistavat ja sairastumiselta lapsia suojaavat tekijät ovat tutkijatohtori Leena Hakolaa haastava tutkimusaihe. Hän selvittää tutkimustyössään ravintotekijöiden ja erityisesti rasvahappojen merkitystä tyypin 1 diabeteksen puhkeamisprosessissa. Lisäksi Hakolaa kiinnostaa, vaikuttaako antibioottien käyttö raskausaikana ja varhaislapsuudessa tyypin 1 diabeteksen riskiin.
Ville saa virtaa tanssimisesta
Kun lappeenrantalainen Ville Pakkanen meni pikkupoikana ensimmäistä kertaa tanssitunnille, hän innostui musiikista ja liikkeestä. Sama into pitää häntä otteessaan edelleen. Breakdance-, streetdance- ja jazztanssitunneilta Ville saa virtaa. Breikatessa hän irrottaa usein insuliinipumpun, sillä se on tiellä lattialla tehtävissä liikkeissä. Se, että tanssitunnit ajoittuvat iltaan, tuo diabeteksen hoitoon omat haasteensa.
Näin käytät lääkkeitä turvallisesti
Ikäihmisillä on usein lääkekaapissaan monia erilaisia lääkkeitä, niin itsehoito- kuin reseptivalmisteitakin. Päällekkäiskäytön vaara kasvaa, jos lääkkeitä napsii sieltä sun täältä ja jos perustiedot lääkkeiden käytöstä eivät ole hallinnassa. Lisäksi vanhetessa elimistön koostumus muuttuu, ja jotkin lääkkeet voivat aiheuttaa keskushermostohaittoja. Geriatri Ulla Aalto kertoo, miten lääkkeitä voi käyttää turvallisesti. Osa ohjeista koskee kaikkia lääkkeenkäyttäjiä, ei pelkästään vanhuksia.