Hoitovälinehuolia
Hyvinvointialueille siirtyminen on merkinnyt osalle diabetesta sairastavista heikennystä hoitotarvikejakeluun. Eräillä alueilla esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastavat ovat joutuneet luopumaan kudosglukoosin sensoroinnista. Tyypin 1 diabetesta sairastavat puolestaan saavat käyttöönsä hoitovälineitä liian vähän ja usein vanhaa teknologiaa. Miten tilannetta voisi parantaa?
Kuka saa hoitoa Suomessa?
Saatko juuri sellaista hoitoa kuin tarvitset – oikeaan aikaan, asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta? Meillä on koronapandemian aiheuttaman hoitovelan vuoksi myös osaavan hoitohenkilökunnan puutteesta johtuvaa hoitovelkaa. Diabetesta sairastava ei välttämättä tiedä, onko hänellä hoitosuunnitelma ja milloin hän pääsee seuraavan kerran vastaanotolle.
Sote-uudistuksen vaikutukset tulevat näkyviin vähitellen
Sote-uudistus muuttaa tulevina vuosina perinpohjaisesti suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennetta. Luonnollisesti oman välttämättömän hoidon järjestyminen tulevaisuudessa mietityttää monia diabetesta sairastavia. Uudet hyvinvointialueet organisoivat parhaillaan toimintaansa, ja vielä kukaan ei osaa sanoa, millaisia muutoksia esimerkiksi diabeteksen hoitoon mahdollisesti tulee.
Jättihaasteen edessä
Pirkanmaan aluevaltuustoon valittu Leena Mankkinen ja aluevaaleissa ehdolla ollut Mikael Rinnetmäki kertovat, mihin suuntaan diabeteksen hoitoa pitäisi heidän mielestään kehittää sote-uudistuksessa: kakkostyypin diabetekseen ehkäisyyn pitää panostaa enemmän, hoitopaikoissa tarvitaan diabeteshoitajia jatkossakin, hoitotarvikkeiden saatavuutta täytyy parantaa, diabeetikoilla pitäisi olla enemmän valinnan vapautta hoitotarvikkeiden valinnassa ja lähipalvelut on turvattava etäpalvelujen rinnalla.
Diabeteshoitajia tarvitaan kipeästi lisää
Tuttu, osaava diabeteshoitaja on monelle diabetesta sairastavalle äärimmäisen tärkeä tuki. Yhä useammin tätä keskeistä apua ei kuitenkaan ole saatavilla. Diabeteshoitajien määrää erityisesti perusterveydenhuollossa on vähennetty monin paikoin. Samaan aikaan tyypin 2 diabetes yleistyy nopeasti, ja ykköstyypin diabeteksen hoito vaatii entistä syvällisempää osaamista.
Etävastaanotto tukee muuta hoitoa
Koronarajoitukset kirittävät terveydenhuoltoa digiloikkaan. Kun lähikontakteja on pitänyt välttää, se on saanut terveydenhuollon tarjoamaan monin paikoin etäpalveluja. Etävastaanottoja on tosin jo ennen korona-aikaakin tarjottu joissakin kunnissa ja pikkukaupungeissa paikkaamaan erikoislääkäripulaa. Osa diabeetikoidenkin seurantakäynneistä saatetaan jatkossa toteuttaa etäyhteyksien avulla.
Toteutuvatko ikäihmisen oikeudet kotihoidossa?
Kotihoidossa olevat vanhukset eivät ole yhdenvertaisia. Yhteiskunnan tarjoamat palvelut ja tuet vaihtelevat eri puolilla maata, vaikka taustalla vaikuttava lainsäädäntö ja suositukset ovat samat. Myös asiakkaan varallisuudella ja omaisten tuella on suuri merkitys avun saamisessa. 81-vuotias Ilmari Pärssinen on tyytyväinen palveluihin, joita Järvenpään kaupunki tarjoaa diabeetikoille.
Kuntien rooli tuottaa diabeteksen hoitoon eriarvoisuutta
Miten diabeteksen hoidon laatu ja käytännöt voivat olla täysin erilaiset jopa vierekkäisissä kunnissa? Kysyimme tätä neljältä asiantuntijalta, ja heidän mukaansa syy on ennen kaikkea Suomen pirstoutuneessa terveydenhuollon rakenteessa, joka painottaa kuntien vastuuta.
Etävastaanotto laajentaa ja parantaa palvelutarjontaa
Pohjoisessa on ollut jo vuosia tarjolla etävastaanottoja diabeetikoille, mutta muualla Suomessa toiminta on vasta aluillaan. Kehityksen suunta on kuitenkin selvä, sillä valtiovarainministeriö on luonut hallitusohjelman julkisten palveluiden digitalisoimiseksi.
Liuskajakelu kapenee – verensokerinmittaukset harvenevat
Osa tablettihoitoisista tyypin 2 diabeetikoista ei enää välttämättä saa käyttöönsä verensokerimittaria tai yhtä paljon mittausliuskoja kuin ennen. Mistä oikein on kysymys ja keitä uusi rajaus koskee?
Terveydenhuollossa varakas on vahvoilla
Suomalaisen terveydenhuollon palvelut eivät jakaudu kansalaisille tasapuolisesti. Tutkimusten mukaan hyvätuloiset käyvät lääkärissä keskimäärin useammin ja saavat parempaa hoitoa kuin muut. Heikoimmassa asemassa olevat jäävät niin työterveyshuollon kuin yksityisten palveluidenkin ulkopuolelle.
Vain 50 taalan tähden
Yhdysvaltalainen Ted Closson on tehnyt sarjakuvan diabetesta sairastavan ystävänsä Shanen kohtalosta. Shane yritti kerätä joukkorahoituksella 750 dollaria kuukauden insuliiniannoksiinsa, mutta 50 taalaa jäi puuttumaan. Hän kuoli maaliskuussa insuliinin puutteeseen. Closson on kuullut muistakin samankaltaisista kuolemantapauksista.
Aina erikoislääkärille
Belgiassa käytäntönä on, että sairaanhoitokulut maksetaan yleensä ensin itse ja haetaan sitten korvausta sairauskassasta. Perusterveydenhuollosta vastaavat perhelääkärit, jotka asiakkaat valitsevat itse. Belgiassa asuvan Marleena Laakson ykköstyypin diabetesta seurataan erikoissairaanhoidossa, ja hän tapaa lääkärin kaksi kertaa vuodessa.
Diabeteskeskus paransi hoitoa Seinäjoella
Uudessa Seinäjoen diabeteskeskuksessa toimintaa ohjaa potilaslähtöisyys: diabeetikolle halutaan tarjota kaikki mahdollinen tuki arjessa jaksamiseen. Uudistukset eivät ole vaatineet lisärahoitusta tai ylitöiden tekemistä. Pieni näkökulmamuutos on saanut aikaan isoja vaikutuksia diabeteksen hoidossa, kertovat osastonhoitaja Minna Punkari ja erikoislääkäri Sari Risku.
Sote-uudistuksessa on nyt tilaisuus vaikuttamiseen
Sote-uudistuksessa pyritään turvaamaan diabeetikoiden palvelut, mutta miten se käytännössä tapahtuu? Tällä hetkellä Sote-pakka on levällään, ja kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. Uudistus astuu näillä näkymin voimaan vuoden 2020 alussa, joten nyt on vielä aikaa vaikuttaa siihen.
Aika vaihtaa omalääkäriä
Tiina päätti vaihtaa omalääkäriä, kun hänestä tuntui, että hän ei saanut tarvitsemaansa hoitoa, eivätkä henkilökemiatkaan toimineet. Pettynyt helsinkiläinen päätyi vaihtamaan terveyspalvelunsa muualle, kun hän oli tyytymätön diabeteksen hoidon tasoon kotikaupungissaan.
Kerro diabeteksesta päivystyksessä
Jokaiselta sairaalan päivystykseen yleisoireiden vuoksi tulevalta olisi perusteltua mitata verensokeri, osastonylilääkäri Saara Metso Taysista sanoo. Taysin ensiapu Acuta on viime aikoina kiinnittänyt erityistä huomiota diabetesta sairastaviin potilaisiin, jotta mahdollinen liian matala tai korkea verensokeri ei jäisi huomaamatta.
Pakomatkalla diabeteksen hoitaminen vaikeutuu
Kun diabetesta sairastava pakolainen lähtee matkaamaan kohti turvallisempaa elämää, sairauden hoito voi järkkyä, ja lääkkeetkin voivat loppua kesken matkan. Joskus sairaus puhkeaa vasta Suomessa, kun ruovalio muuttuu ja liikunta vähenee.
Haavakeskus kokoaa osaamisen yhteen
Vaikeiden haavojen hoito siirtyi Pirkanmaalla uuteen aikakauteen, kun Tampereen yliopistollisen sairaalan Haavakeskus avasi poliklinikan, jossa potilas saa tuekseen monen erikoisalan ammattilaisista koostuvan tiimin.
Uusi näkökulma jalkojenhoitoon
Diabetesliiton jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen uskoo, että diabeetikot haluavat pitää huolta jalkojensa terveydestä, mutta jalkojenhoitopalveluiden saatavuudessa on ongelmia. Liika tasapäistäminen on johtanut siihen, että toisille aiheutuu turhia käyntejä, toisille palvelut eivät riitä alkuunkaan.
Etävastaanotto helpottaa lapsiperheiden arkea
Helsingin Lastenklinikalla kokeillaan etävastaanoton toimivuutta diabeteksen hoidossa. Perheiden arki helpottuu ja aikaa säästyy, kun osa vastaanottokäynneistä voidaan korvata videopuheluilla.
Terveyspalveluiden pariin kotisohvalta
Voimme pian itse tehdä terveystarkastuksen ja arvioida oireemme ja palveluntarpeemme verkossa. Voimme myös ottaa videoyhteyden lääkäriin kotoa tai vaikka kesämökiltä.
Virtuaaliklinikan toimintamallin on kehittänyt Sitra yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa.
Saako insuliinia kaikissa tilanteissa?
Saako Suomesta insuliinia, jos insuliinin tuotantolaitoksessa on tuotantokatkos tai lääkkeiden maahantuonnissa on muita ongelmia? Entä, jos matkalla lääkkeet loppuvat, saako suomalaisella reseptillä ostettua lääkkeitä ulkomaisesta apteekista? Onko verkosta turvallista tilata reseptilääkkeitä?