Voiko kumppani puuttua puolisonsa omahoitoon?
Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes on raskas taakka myös parisuhteelle. Mitä tehdä, jos diabetesta sairastava kumppani viisveisaa terveydestään? Hänelle kannattaa puhua asiasta neutraalisti ja rauhallisesti, sillä moittiminen saa toisen helposti puolustuskannalle, suuttumaan tai lukkiutumaan. Kannattaa pitää huolta myös omasta jaksamisestaan, parisuhdekeskus Katajan asiantuntija Niina Vilkman neuvoo.
Erektiohaaste on pariskunnan yhteinen asia
Erektion heikkeneminen on kipeä paikka, ja siitä voi tulla kupru parisuhteeseen, jos pariskunta ei pysty puhumaan siitä. Toisaalta erektiovaikeudet voivat herättää kumppanit huomaamaan, että heillä on pitkään ollut seksiä, joka ei tyydytä kumpaakaan. Näin voi löytyä uusia tapoja nauttia omasta ja toisen kehosta.
Parisuhteen hyvinvointi heijastuu koko perheeseen
Lapsen sairastuminen vaikuttaa parisuhteeseen monella tavalla. Vanhemmat voivat käydä kriisiä läpi eri tahtiin ja käsitellä lapsen sairastumisen aiheuttamia suuria tunteita eri tavalla. Kun sairaus kuormittaa arkea, pariskunnan yhteinen aika jää helposti vähäiseksi. Samantapaisia asioita joutuu pohtimaan myös pariskunta, joista toinen osapuoli sairastuu vakavaan sairauteen. Tärkeää on, että vanhemmat tai aviopuolisot eivät unohda toisiaan ja rooliaan elämänkumppaneina.
Seksuaalinen halu löytyy pään sisältä
Huono kehonkuva saattaa haitata seksuaalisuuden ilmaisua ja seksistä nauttimista. Seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen kannustaa kääntämään katseen sisäiseen kehokokemukseen. Kehon ja mielen yhteyttä vahvistamalla ja turhia rajoja purkamalla voi vapauttaa itseään. Siinä voi auttaa myös laveampi käsitys seksuaalisuudesta ja seksistä.
Hyvästit diabeteslääkkeille
Seitsemän vuotta sitten Timo Rautajärvi painoi 180 kiloa, vihasi liikuntaa yli kaiken ja söi kymmeniä lääkkeitä päivässä. Nyt hän käy salilla useita kertoja viikossa, painaa yli 80 kiloa vähemmän ja on päässyt kokonaan eroon diabeteslääkkeistä. Tästä hän kiittää vaimoaan.
Puolison näkökulmasta
Kun kaikki menee hyvin, diabetes ei juuri näy sitä sairastavan puolison elämässä. Huonoina hetkinä kumppanit ovat valmiita ottamaan enemmän vastuuta diabeteksen hoidosta. Vilho Westlund on pitänyt huolta vaimonsa Miriamin diabeteksen hoidosta silloin, kun vaimo ei esimerkiksi sairastumisen takia ole itse sitä jaksanut tehdä. Ulla Valkonen luottaa siihen, että hänen kakkostyypin diabetesta sairastava miehensä osaa hoitaa itseään.
Miten lapsen diabeteksen hoito onnistuu avioeron jälkeen?
Lapsen diabeteksen hoitoon voi avioeron jälkeen tulla kitkaa tai se voi sujua paremmin kuin ennen. Vanhempien olisi hyvä sopia ainakin tästä asiasta, vaikka suhde olisi muuten solmussa, asiantuntijat sanovat. Jenni Mielosen uusi avomies osallistuu Jennin tyttären diabeteksen hoitoon ja Sanna Raunio sopii yhdessä ex-miehensä kanssa kaikista diabeetikkopoikansa asioista.
Diabetes – kiila tai liima parisuhteessa
Parisuhde on ihmisen läheisin suhde. Se vaikuttaa hyvinvointiin ja diabeetikolla myös hoitotasapainoon. Vakavan sairauden tulo parisuhteeseen voi yhdistää tai erottaa. Tärkeintä parisuhteessa on me-asenne, halu tehdä yhdessä parhaansa, Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja Katariina Pelkonen sanoo.
Umpirakastuneet Arja ja Aimo tukevat toisiaan
Haminalaiset kuusikymppiset Arja ja Aimo Makkonen ovat seilanneet maailman meriä, kasvattaneet kaksi lasta ja liudan koiria, hyväksyneet diabeteksen ja selättäneet syövän – toinen toistaan vuorollaan tukien. Ykköstyypin diabetesta sairastava Mikko ja syömishäiriön läpi käynyt Mette ovat löytäneet paitsi toisensa myös rennomman suhteen ruokaan. Yhdessä on hyvä olla: ei tarvitse olla yksin omien ajatusten kanssa, nuoripari toteaa.
Kittilän D-Dream Team
Jenni Maansaaren hoitomotivaatiossa tapahtui käänteentekevä muutos, kun lääkäri patisti hänet Munuais- ja maksaliiton kurssille, ja mukaan lähti myös puoliso. Diabeteksesta on tullut pariskunnan yhteinen harrastus, ja mies paneutuu siihen jopa innokkaammin kuin Jenni. - Me ollaan todellinen D-Dream Team, Jenni iloitsee.
Hetki hellyydelle
Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään seksiin, vaikka olisi sairauksia ja ikä alkaisi painaa, seksologi ja psykoterapeutti Tarja Santalahti sanoo. Rakastavat sanat, hellyys ja kosketukset auttavat löytämään iloa ja nautintoa silloinkin, kun seksielämä elämäntilanteiden mukana muuttuu. Paljon riippuu omasta asenteesta: suhtaudunko itseeni, kumppaniini ja seksiin myönteisesti?