Tomi Kankainen: Verensokeria on vaikea hallita, ellei sen määrää tiedä
Kun Tomi Kankainen sairastui 43-vuotiaana ykköstyypin diabetekseen, eniten häntä järkytti riippuvuus insuliinista. Nyt hän hoitaa diabetestaan insinöörin tarkkuudella ja huolehtii kunnostaan harrastamalla kamppailulajeja. Hän pitää kiinni siitä, että hoitopäätökset perustuvat mitattuun verensokeriin – muuten hoito on vain arvailua.
Joinakin päivinä pystyn unohtamaan kaikki sairauteni
Jenni Pynnönen sairastaa tyypin 1 diabeteksen lisäksi kahta erittäin harvinaista neuroimmunologista sairautta, jotka ovat vieneet hänet ajoittain pyörätuoliin ja sairaalaan. Vaikka sairaudet ovat vaikeasti hallittavia, hän toivoo pääsevänsä vielä takaisin työelämään. Hän ei mieti, miten sairaudet rajoittavat elämää ja mitä hän ei voi tehdä, vaan sitä, mitä hän voi tehdä niistä huolimatta.
Älypumpun avulla tasapainoon
Monilla lapsilla ja nuorilla on jo älypumppu, mutta myös aikuiset hyötyisivät pumppuhoidosta. Se sopii elämän vaihteleviin tilanteisiin paremmin kuin pistoshoito. Tuore lasten pumppuhoitoa koskeva tutkimus osoittaa, että älypumppu paitsi parantaa hoitotuloksia myös keventää lapsen vanhempien kokemaa stressiä.
Railakkaan lajin taiturit
Anniina Ruotsalainen ja Nelli Lind osallistuivat keväällä cheerleadingin MM-kisoihin Yhdysvalloissa, ja joukkue voitti siellä hopeaa. Nopeatempoinen laji on aika vaativa, siinä menestyäkseen tarvitaan vahvaa motivaatiota, halua kehittyä ja hyvää yhteistyökykyä. Molemmilla tytöillä on ykköstyypin diabetes, mutta he eivät ole antaneet sen estää mitään, sen kanssa voi päästä vaikka kuinka pitkälle.
Polkupyörällä Pariisiin
Kun Maija Tusa lupautui mukaan pyöräilytempaukseen, jossa poljettiin polkupyörällä Kuopiosta Pariisiin, hänellä ei ollut aiempaa kokemusta tavoitteellisesta kestävyysharjoittelusta. Lisäksi hänellä on tyypin 1 diabetes, joka asetti omat haasteensa urakalle. Verensokerin liikkeitä enemmän huolta aiheuttivat kuitenkin takapuolen hiertymät ja kuumana porottava aurinko. Pyöräilytempauksella kerättiin rahaa syöpää sairastaneiden lasten tutkimiseen ja lasten syöpätutkimukseen.
Kysy museon Vesalta!
Vesa Järvinen on museonhoitaja kolmannessa polvessa. Hän uskoo perinteiseen museoon, jossa ihminen saa nähdä vanhoja rakennuksia ja esineitä ja aistia tunnelmaa. Sellainen on hänen työpaikkansa Itä-Hämeen museo Hartolassa.
Vuositutkimus – jalkojenhoidon tärkeä tsekkauspiste
Mitä jalkojen vuositutkimus kertoo? Vastaanotolla tarkistetaan suojatunto, joka varoittaa sinua esimerkiksi silloin, kun kenkä hankaa jalkojesi ihoa. Myös refleksit tutkitaan: jos reaktiota ei synny, hermoimpulssien kulku selkäytimen ja lihasten välillä voi olla heikentynyt. Verenkierron tutkiminen kertoo syvien valtimoiden toiminnasta. Lisäksi tutkitaan nilkan koukistus ja isonvarpaan tyvinivelen sekä muiden nivelien liikkuvuus.
Diabetes saa ärsyttää
Anton Strömmer, 21, olisi kaivannut lukioikäisenä vertaistukea diabeteksen kanssa elämiseen. Nyt hän toimii itse vertaistukijana nuorille diabeetikoille. Hän kannustaa sanomaan ääneen, jos ja kun sairaus ärsyttää. Jokaisella on päiviä, jolloin jaksamista koetellaan.
Hoitoa virtuaalisesti
Erilaisia etä- ja digiratkaisuja tarvitaan diabeteksen hoitoon lisää, sillä terveydenhuollon resurssit eivät tulevaisuudessa muuten riitä. Diabeteslääkärin mielestä paras tapa olisi hybridimalli, johon kuuluisi sekä etähoitoa että mahdollisuus tavata lääkäri tarvittaessa. Psyykkisten ongelmien hoito voi onnistua etänä jopa paremmin kuin kasvotusten.
Diabeteslääkärit: Uudet hoitomuodot pitäisi saada kaikkien ulottuville
Vaikka hoitomuodot ovat kehittyneet, tyypin 1 diabeteksen omahoito on yhä äärimmäisen kuormittavaa. Onneksi insuliinien ja hoitovälineiden kehitys etenee rivakasti, ja näköpiirissä on lukuisia diabetesta sairastavien elämää helpottavia innovaatioita. Näin arvioivat diabeteslääkärit Anna-Kaisa Tuomaala ja Henna Cederberg-Tamminen HUSista.
Hypokoira Anyalla on tärkeä tehtävä
Johanna Apunen päätti kouluttaa Anya-koirasta hypokoiran miehelleen Joonakselle. Anya tunnistaa jo Joonaksen matalat verensokerit, korkean verensokerin tunnistamista pitää vielä vähän harjoitella. Hypokoirakoulutusta järjestää Hypokoira ry, ja se kestää yhteensä noin puolitoista vuotta. Lähes kaikki koirarodut soveltuvat koulutettaviksi hypokoiriksi.
Insuliinin pistäminen on taitolaji
Oikealla tekniikalla, sopivalla neulalla terveelle, puhtaalle iholle. Kun pistät insuliinin näin, pistospaikat pysyvät kunnossa ja insuliinihoito toimii hyvin. Pistospaikkoja vaihtamalla insuliini imeytyy paremmin ja hoitotasapainokin voi sen seurauksena kohentua.
Tiia tahtoo maailman parhaaksi golfin pelaajaksi
Tiia Koivisto on yksi harvoista naispuolisista golfin ammattilaisista Suomessa, ja hän kiertää ahkerasti kisoissa eri puolilla maailmaa. Diabetes tuo omat haasteensa pelaamiseen: kisaaminen nostaa adrenaliinitasoa, ja verensokeri nousee silloin helposti. Myös kuumissa maissa verensokerin tasapainottaminen on hankalaa. Tiia ei kuitenkaan pelkää haasteita: hän pitää golfista sen yllätyksellisyyden vuoksi – koskaan ei tiedä, meneekö peli hyvin vai huonosti.
Diabetes on yhä harvemmin este ammattihaaveille
Diabeteksen hoidossa saavutetut edistysaskelet ovat avanneet diabetesta sairastaville uusia mahdollisuuksia työelämässä: entiset ammattikohtaiset rajoitukset eivät välttämättä enää päde. Silti on vielä ammatteja, joihin insuliinihoitoista diabetesta sairastava ei sovellu tai joissa työskentelyä voi olla vaikeaa sovittaa diabeteksen omahoitoon. Diabetesliiton lääkärineuvoston työryhmä on koonnut Diabetes työelämässä – ammatinvalinta ja eri aloilla työskentely -julkaisun auttamaan työuria koskevissa pohdinnoissa.
Pienet ateriakoot helpottavat haiman vajaatoiminnan oireita
Haiman vajaatoiminta on varsin yleinen pitkään diabetesta sairastaneilla. Haiman vajaatoiminnassa ruuansulatusentsyymien tuotanto vähenee tai estyy kokonaan. Tyypillisiä oireita ovat vatsakivut etenkin syömisen jälkeen, löysät ulosteet, mahan turvotus, ilmavaivat ja myöhemmässä vaiheessa rasvaripuli. Pienet ateriakoot helpottavat oireita, ja puuttuvia ruuansulatusentsyymejä voi korvata ottamalla entsyymikapseleita aina ruokailun yhteydessä.
Rakkaus ruuanlaittoon auttaa Ebbaa tulemaan toimeen diabeteksen kanssa
Ebba Håkans rakastaa ruuanlaittoa. Hän on työskennellyt kokkina Suomessa, Norjassa ja Tsekissä ja jopa yhdessä Michelin-ravintolassa. Hän joutui kuitenkin vaihtamaan kokin ammatin toimittajan töihin, sillä pitkät työpäivät ja kova työtahti ravintoloissa olivat haaste hänen verensokereilleen. Kotona hän kokkaa edelleen, ja hän on löytänyt keittiössä ratkaisuja verensokerinsa tasapainottamiseen ja samalla loputtoman paljon herkullisia ruokalajeja.
Inari tykkää rutiineista
Inarilla on Aspergerin oireyhtymä ja ADD, jotka toisaalta helpottavat diabeteksen hoitoa, toisaalta tuovat siihen haasteita. Hän otti diabeteksen hoidon alusta alkaen omiin käsiinsä: vanhemmat ovat pistäneet hänelle insuliinia vain kerran sairaalassa, ja hiilaritkin ovat hänellä hyvin hallussa. Tea-äitiä mietityttää silti tulevaisuus: huomaako tytär öisin liiallista verenlaskua sitten, kun hän asuu omillaan?
Kävellen Kilpisjärveltä Keravalle
Mika Lemberg päätti kävellä toista tuhatta kilometriä Kilpisjärveltä Keravalle – siitä ilosta, että pystyy taas kävelemään. Vielä joitakin vuosia sitten hän raahusti rollaattorin kanssa, kärsi kivuista ja lukuisista sairauksista, eikä uskonut enää koskaan voivansa liikkua normaalisti. Hänen kroppansa oli hajonnut kokonaan, eikä hänen uskottu elävän kuukautta pitempään.
Aikuisten poliklinikalle siirtyvä nuori tarvitsee sopivasti tukea
Nuorten diabeetikkojen siirtyminen hoitoon aikuisten poliklinikalle sujuu pääsääntöisesti hyvin. Tärkeintä on, että vastuu ja itsenäisyys lisääntyvät oikeassa tahdissa. Halu ottaa itse vastuuta diabeteksen hoidosta tulee ajallaan: joillekin jo 16-vuotiaana, toisille taas lähempänä täysi-ikäisyyttä. Samalla vanhemmat alkavat väistyä luontevasti taka-alalle.
Isä ja tytär toistensa tukena
Reijo Koivusillalle Mari-tyttären diabetes oli huomattavasti pysäyttävämpi asia kuin aikoinaan oma sairastuminen. Nykyään isä ja tytär juttelevat diabetesasioista melko usein ja vaihtavat muun muassa kokemuksia sensoroinnista. Mari sanoo, että vain toinen diabetesta sairastava voi ymmärtää, miten herkästi diabeetikon verensokeri reagoi arjen vaihtuviin tilanteisiin.
Haimansiirron jälkeen
Kerroimme tämän vuoden ensimmäisessä Diabetes-lehden numerossa, että Amel Belhaj odottaa itselleen uutta haimaa. Siirtoleikkaus tehtiin 15.3. aamulla, ja se meni todella hyvin. Amel on tyytyväinen, ettei hänellä ole enää hypoglykemioita, vaan uusi haima hoitaa verensokerinvaihtelut automaattisesti.
Diabeteksen kanssa jo yli 65 vuotta
Ykköstyypin diabetes on ollut Marjatta Moilasen matkassa jo 65 vuotta. Hän arvelee eläneensä paljon terveemmän elämän, kun hänellä on diabetes. Hänen silmänsä, munuaisensa ja päänsä toimivat hyvin, mutta jalkojen kanssa hänellä on ollut ongelmia. Jalat jäävät Kajaaniin, kun pää on jo Sotkamossa, hän nauraa. Miehen kuoltua hänen täytyy olla erityisen tarkkana, ettei verensokeri pääse laskemaan yllättäen liian matalaksi.
Omassa laumassa kohti unelmia
Heidi Vanhasen arjen tohinassa pyörivät koirat, lapset ja rakennusprojektit. Menossa mukana kulkee nöyrästi diabetes, jota hän on sairastanut 11-vuotiaasta asti. Metsästysretkiin Heidi varautuu riittävillä eväillä ja pakkaamalla mukaan myös hätävarasyömistä, koska metsästä ei lähdetä pois kesken päivän.
Matalan verensokerin pelko tuo paineita perheille
Diabetesta sairastavan lapsen vanhempia usein pelottaa, että lapsen verensokeri laskee liikaa. Matalan verensokerin pelko saattaa olla jopa este diabeteksen hyvän hoidon tiellä ja horjuttaa perheen ja lapsen hyvinvointia, sanoo Mari Pulkkinen, Jorvin sairaalan diabetesvastaanoton vastuulääkäri.
Voiko tyypin 1 diabetekseen sairastumista viivyttää?
Ketkä perimässään alttiuden tyypin 1 diabetekseen saaneista lapsista sairastuvat ja miksi? Entä miksi tauti puhkeaa toisille nopeasti, mutta joidenkin sairastumisprosessi saattaa kestää vuosia? Diabetestutkija, dosentti Johanna Lempainen selvittää, miten tyypin 1 diabetekseen sairastumista edeltävät tautipolut eroavat toisistaan, ja millä keinoin niiden kulkuun voitaisiin vaikuttaa.