Lääkkeet

Tyypin 2 diabeteksen hoitoon tarkoitetut suolistohormonin kaltaiset valmisteet, kuten semaglutidi ja liraglutidi, ovat osoittautuneet tehokkaiksi myös lihavuuden hoidossa ja valtimosairauksien ehkäisyssä. Professori Vesa Olkkonen selvittää nyt tutkimuksessaan, miten nämä lääkeaineet vaikuttavat rasvakudoksen ja verisuonien sisäpinnalla olevien endoteelisolujen väliseen viestintään. Tutkimus voi esimerkiksi nopeuttaa insuliiniresistenssiin kohdennettavien lääkehoitojen kehitystä.

Kun diabetesta sairastava ja farmasian ammattilainen kohtaavat apteekissa, noloja tilanteita ei ole lainkaan. Lääkeneuvonnan ohessa apteekissa voidaan puhua vaikkapa jalkojen kunnosta tai elintapojen merkityksestä sairauden hallinnassa. Farmasian ammattilaisen velvollisuus on varmistaa, että potilas osaa hoitaa sairauttaan oikein.

Kokonaan uuden lääkkeen kehittäminen vie keskimäärin 12‒13 vuotta. Lääkkeitä kehittävät kaupalliset lääke- ja bioteknologiayhtiöt. Idea lääkkeestä voi syntyä lääketieteellisestä tarpeesta tai uudesta tutkimustuloksesta. Ennen kuin lääke on kuluttajien käytössä, sen tehoa ja turvallisuutta on testattu moneen kertaan. 

Kun Johanna Rehnin väitöstutkimus noin kolmen vuoden kuluttua valmistuu, voimme odottaa saavamme aivan uutta tietoa insuliinihoidon historiasta Suomessa. Mutta sitä ennen nuoren historioitsijan pitää kääntää monen monituista kiveä – ja ensiksi löytää niitä aiemmin tutkimattomilta poluilta.

Oletko joskus löytänyt itsesi aamuyön tunteina pohtimassa, tuliko illalla pistettyä pitkävaikutteinen insuliini? Tai pelästynyt kunnolla huomattuasi pistäneesi ison määrän väärää insuliinia? Jotta voit korjata tilanteen, tarvitset tietoa käyttämiesi insuliinien vaikutusajoista, korkean tai matalan verensokerin korjausperiaatteista ja pikainsuliini/hiilihydraattisuhteestasi.

Kun saat kortisonikuurin, seuraa verensokereitasi tavallista tarkemmin. Aamulla otettava kortisonitabletti vaikuttaa niin, että aamulla verensokeri on hyvällä tasolla, mutta lounaalla ja päivällisellä korkea. Iltakuuden jälkeen kortisonitabletin vaikutus pyyhkiytyy pois. Diabeteksen hoitomuoto ratkaisee, miten kortisonin vaikutus verensokeriin korjataan.

Uusilla diabeteslääkkeillä saattaa olla tärkeä rooli myös rasvamaksataudin hoidossa. Lääkkeille ei ole vielä myyntilupaa varsinaisesti rasvamaksan hoitoon, mutta hyvä uutinen on, että ne vähentävät joka tapauksessa myös maksaan kertynyttä rasvaa. Moni kakkostyypin diabeetikko on ylipainoinen, ja jos kiloja on kertynyt etenkin keskivartalolle, on todennäköistä, että myös maksa on rasvoittunut.

Emme voi täysin luottaa tekoälysovellus ChatGPT:n tuottamiin vastauksiin lääkkeistä. Tekoäly tuottaa sekä informatiivisia ja sisällöltään oikeanlaisia vastauksia että virheellisiä neuvoja. On todennäköistä, että tulevaisuudessa lääkeneuvontaan kehitetään tekoälyjä, joita opetetaan käyttämällä luotettavia ja ajantasaisia lääkeinformaatiolähteitä.

Ikäihmisillä on usein lääkekaapissaan monia erilaisia lääkkeitä, niin itsehoito- kuin reseptivalmisteitakin. Päällekkäiskäytön vaara kasvaa, jos lääkkeitä napsii sieltä sun täältä ja jos perustiedot lääkkeiden käytöstä eivät ole hallinnassa. Lisäksi vanhetessa elimistön koostumus muuttuu, ja jotkin lääkkeet voivat aiheuttaa keskushermostohaittoja. Geriatri Ulla Aalto kertoo, miten lääkkeitä voi käyttää turvallisesti. Osa ohjeista koskee kaikkia lääkkeenkäyttäjiä, ei pelkästään vanhuksia.

Korkea verenpaine on salakavala tauti, sillä se vahingoittaa verisuonia ja sitä kautta monia sisäelimiä, mutta se ei oireile juuri mitenkään. Onneksi verenpainetaudin hoitoon on paljon hyviä lääkkeitä, jotka eivät rasita kukkaroakaan. Ne kannattaa ottaa lääkärin ohjeistamalla tavalla. Myös elintapamuutokset voivat merkittävästi alentaa verenpainetta.

Diabetesliiton vahva vaikuttamistyö tuotti tulosta. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta rajasi pikainsuliinit ja alaikäisille määrätyt insuliinivalmisteet pois biologisten lääkkeiden apteekkivaihdon piiristä. Pitkävaikutteiset insuliinit ovat mukana apteekkivaihdossa vaiheittain. Eduskunta hyväksyi saman sisältöisen lain helmikuussa. Suurin huolenaihe Diabetesliitolla ja diabetesta sairastavilla oli se, että jos insuliinivalmisteet vaihtuvat usein, vaarana on että lyhyt- ja pitkävaikutteiset insuliinit sekoittuvat käytössä, mistä voisi aiheutua välitön hengenvaara.

Lääkkeiden saatavuusongelmat johtuvat useimmiten lääkkeiden pitkistä ja haavoittuvista tuotantoketjuista ja hintakilpailusta, harvemmin kysynnän äkillisestä rajusta kasvusta, kuten Ozempicin tapauksessa. Myös mikä tahansa viivästys matkalla voi aiheuttaa lääkkeiden saatavuusongelmia. Kun jotakin lääkettä ei ole saatavilla, lääkkeen käyttäjän kannattaa pyytää lääkäriltä korvaava valmiste sen tilalle. Kriisitilanteiden varalle Suomessa ylläpidetään tärkeimpien lääkkeiden, kuten insuliinin, lakisääteistä velvoitevarastoa.

On arvioitu, että noin puolet pitkäaikaissairauksien hoitoon määrätyistä lääkkeistä jää ottamatta. Näin potilaan omaa rahaa ja yhteiskunnan varoja menee hukkaan. Puolittainenkin lääkehoito maksaa, mutta se ei tehoa kunnolla, ja sairaus voi vaikeutua. Vastaava proviisori Kirsi Kvarnström selvitti väitöskirjassaan syitä sille, miksi lääkkeet jäävät käyttämättä. Tiedon puute sairaudesta ja sen hoitamisesta, somekeskustelut lääkkeen haittavaikutuksista ja vaihtuvat lääkärikontaktit heikentävät sitoutumista lääkehoitoon. Lisäksi monilla on niin pienet tulot, ettei heillä ole varaa ostaa lääkkeitä.

Monilla lapsilla ja nuorilla on jo älypumppu, mutta myös aikuiset hyötyisivät pumppuhoidosta. Se sopii elämän vaihteleviin tilanteisiin paremmin kuin pistoshoito. Tuore lasten pumppuhoitoa koskeva tutkimus osoittaa, että älypumppu paitsi parantaa hoitotuloksia myös keventää lapsen vanhempien kokemaa stressiä.

Ennen leikkausta verensokeri olisi hyvä saada tavoitelukemiin. Leikkaus, kipu, jännitys ja liikkumattomuus yleensä nostavat verensokeria. Anestesian aikana ja myös heräämössä ja osastolla potilaan verensokeria seurataan säännöllisesti. Insuliinihoidon toteutuksesta sairaaloilla on hieman erilaisia ohjeita.

Lähes jokainen kakkotyypin diabeetikko on monisairas, eli hänellä on vähintään kaksi pitkäaikaista sairautta tai terveyttä heikentävää tekijää. Monisairaan lääkekuorma voi helposti kasvaa liikaa, siksi lääkityksen kokonaisuutta pitäisi arvioida yksilöllisesti. Kun sairauksien määrä lisääntyy, se voi masentaa ihmistä, mikä heikentää sairauksien kanssa pärjäämistä. Monisairaan kannattaa käyttää aikaa itselle tärkeisiin ja mieluisiin asioihin, silloin sairaudet jäävät ainakin hetkeksi taka-alalle.

Vaikka hoitomuodot ovat kehittyneet, tyypin 1 diabeteksen omahoito on yhä äärimmäisen kuormittavaa. Onneksi insuliinien ja hoitovälineiden kehitys etenee rivakasti, ja näköpiirissä on lukuisia diabetesta sairastavien elämää helpottavia innovaatioita. Näin arvioivat diabeteslääkärit Anna-Kaisa Tuomaala ja Henna Cederberg-Tamminen HUSista.

Kun elintapamuutokset eivät auta ja paino vain kohoaa, apu voi löytyä ruokahalua hillitsevästä tai rasvan imeytymistä estävästä lääkkeestä. Lihavuuslääkkeet voivat auttaa laihdutuksessa niin hyvään alkuun, että se innostaa korjaamaan myös elintapoja. Lääkkeistä hyötyvistä kuitenkin vain pieni osa on oikeutettu Kelan peruskorvaukseen, ja valtaosa joutuu maksamaan lääkkeen kokonaan omasta pussistaan.

Oikealla tekniikalla, sopivalla neulalla terveelle, puhtaalle iholle. Kun pistät insuliinin näin, pistospaikat pysyvät kunnossa ja insuliinihoito toimii hyvin. Pistospaikkoja vaihtamalla insuliini imeytyy paremmin ja hoitotasapainokin voi sen seurauksena kohentua.

Uuden sukupolven suolistohormonilääkkeet laskevat verensokeria, edistävät sydämen terveyttä ja auttavat painonhallinnassa. Diabeteslääkäri Merja Laineen mukaan selkeä enemmistö eli noin 70 prosenttia lääkityksen aloittaneista laihtuu. Toistaiseksi osa diabeetikoista päätyy maksamaan lääkkeet itse Kela-korvattavuuden tiukkojen kriteerien vuoksi.

Monien sairauksien hoidon mullistaneet biologiset lääkkeet yleistyvät kovaa vauhtia. Niiden käyttöä rajoittaa kuitenkin kallis hinta. Biologisella lääkkeellä tarkoitetaan elävien solujen avulla tuotettua lääkettä. Tällainen on myös insuliini.

Veren rasva-arvojen tavoitteet tiukentuivat vuosi sitten. LDL-kolesterolin tiukin raja on nyt 1,4 millimollia litrassa, kun riski saada valtimotauti on erityisen suuri. Diabetesta sairastava tarvitsee usein kolesterolilääkityksen, mutta sen lisäksi ruokavalio täytyy saada kuntoon, liikuntaa pitää lisätä ja huolehtia myös riittävistä yöunista.

85-vuotias Reijo Kotkansalo käy diabeteshoitajan luona lähes viikoittain. Korkeasta verensokerista johtuva sairaalajakso keväällä 2021 muutti tilanteen ja hoidon. Nyt Kotkansalolla on monipistoshoito ja käytössä glukoosisensori. Hänellä on apuna myös kotihoitopalvelun hoitajat ja tytär Jaana. Palvelutaloon hän ei missään nimessä halua, koti on hänestä turvallisempi paikka.

Kuiva suu on etenkin ikäihmisten vaiva. Ikääntyessä syljeneritys vähenee, ja lisäksi monet lääkkeet kuivattavat suuta. Kuiva suu aiheuttaa hampaiden reikiintymistä ja ientulehdusta ja heikko syljeneritys altistaa hampaiden kiinnityskudossairaudelle parondontiitille. Myös syöminen voi vaikeutua. Kuivan suun hoitoon saa apteekista geeliä tai keinosylkeä, ja myös riittävä veden juominen auttaa suun kuivuuteen. Ksylitolipurukumi ja -pastillit kiihdyttävät syljeneritystä.

Rauhoittaviin ja nukahtamista helpottaviin lääkkeisiin voi syntyä riippuvuus. Se ilmenee lopetusoireina, kuten ahdistuksena, unettomuutena, pelokkuutena, krapulan kaltaisina oireina, ääniherkkyytenä ja ärtyisyytenä. Jo unilääkitystä aloitettaessa pitäisi tehdä suunnitelma myös lääkityksen lopettamisesta.