Lisäsairaudet

Tyypin 1 diabetesta sairastavalla voi olla toimivia beetasoluja ja omaa insuliinin tuotantoa vielä vuosia tai jopa vuosikymmeniä taudin puhkeamisen jälkeen. Suomalaistutkimuksen tulokset vahvistivat muuallakin maailmassa tehtyjä tutkimushavaintoja: pitkään säilyvä vähäinenkin insuliinin eritys vähentää diabeteksen lisäsairauksien riskiä, ja saattaa helpottaa hyvän hoitotasapainon ylläpitoa. Tästä kertoo lisää tutkijatohtori Minna Harsunen. 

Tyypin 1 diabeetikoilla on jopa 20 kertaa isompi riski sairastua sepelvaltimotautiin muuhun väestöön verrattuna. Selvittääkseen perimän vaikutusta sepelvaltimotaudin kehittymiseen, tutkijat riskipisteyttivät noin 3 300 tyypin 1 diabeetikkoa ja havaitsivat, että geneettinen riskipisteytys auttoi ennustamaan tulevia sepelvaltimotautitapauksia. Hyvä sitoutuminen diabeteksen lääkehoitoon pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, sanoo filosofian tohtori Raija Lithovius.

Korkea hemoglobiini ei nykytiedon valossa ole yksiselitteisesti vain hyväksi terveydelle, vaikka niin olemme tottuneet ajattelemaan. Lääketieteen lisensiaatti Joona Tapio selvitti väitöstutkimuksessaan, miten veren hemoglobiinipitoisuus vaikuttaa energia-aineenvaihduntaan kytkeytyvien sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja rasvamaksataudin, riskiin.

Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan, miten liikunta ja stressi vaikuttavat verensokeriin. Tutkimuksessa pyritään selvittämään myös, miten ykköstyypin diabeetikoiden verenkiertoelimistön ja hermoston muutokset voitaisiin havaita mahdollisimman varhain eli ennen kuin ne alkavat antaa oireita.

Parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudostulehdus on yleinen sairaus, jolla on ikävät seuraukset: se voi huonontaa diabeteksen hoitotasapainoa, altistaa lisäsairauksille ja johtaa hampaiden menettämiseen. Hoitamattomana se myös lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, ja se voi olla yksi tekijä tyypin 2 diabetekseen sairastumisen taustalla. Tärkeää olisi havaita suun infektiot mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, tutkijat Kajsa Roslund ja Markus Metsälä sanovat.

Liikunta on lääkettä myös dialyysihoidossa oleville diabeetikoille, osoittaa Heidi Tikkanen-Dolencin väitöstutkimus. Tutkimuksen tärkein viesti kuitenkin on, että tarpeeksi usein harrastettu riittävän kuormittava liikunta vähentää diabeteksen lisäsairauksien ja ennenaikaisen kuoleman riskiä.

Aalto-yliopiston tutkijat ja Keski-Suomen keskussairaalan Silmäyksikön asiantuntijat selvittivät, voiko syväoppivan tekoälyn kouluttaa tunnistamaan luotettavasti diabeettista retinopatiaa ja makulaturvotuksen vaikeusastetta. Tekoälyä käytetään jo monilla lääketieteen aloilla, silmätautien lisäksi esimerkiksi syöpätaudeissa, ensihoidossa ja tehohoidossa sekä radiologiassa, pääasiassa diagnostiikan ja päätöksenteon tukena sekä tiedonhallinnan apuna.

Diabetestutkija Aila Ahola tutkii tyypin 1 diabeteksen lisäsairauksia ja masennusta. Hän on selvittänyt yhdessä kolmen muun tutkijan kanssa, miten tyypin 1 diabeetikoiden kokema stressi vaikuttaa heidän ravitsemusvalintoihinsa ja pitkän aikavälin verensokeriinsa. Tutkijat ovat selvittäneet myös masennuksen vaikutusta tyypin 1 diabeetikoiden terveyteen Suomessa, Latviassa, Liettuassa ja Kroatiassa.

Sydän- ja verisuonisairauksien riski kasvaa lasten ja nuorten ylipainon yleistyessä. Myös odottavien äitien lihavuus ja korkea verenpaine altistavat lapset terveysongelmille. Lastenkardiologi Taisto Sarkola sanoo, että aikuisiässä todettavat sydän- ja verisuonisairaudet alkavat kehittyä jo varhain, mahdollisesti jo sikiöaikana. Lisäksi tutkimuksissa on havaittu, että mitä pitempään nuori on sairastanut diabetesta, sitä jäykemmät valtimot ja verisuonet hänellä on.

Toistaiseksi ei voida ennustaa, ketkä sairastuvat diabeteksen munuaistautiin. Taudille altistavien geenien metsästäminen on haastavaa ja sen periytymisen selvittäminen monimutkaista. Diabeteksen lisäsairauksia ja erityisesti diabeteksen munuaistautia yli 30 vuotta tutkinut Per-Henrik Groop on 2000-luvulla sukeltanut yhä syvemmälle ihmisen perimään. Mukaan on tullut myös suhteellisen uusi tutkimusalue, epigenetiikka.

Diabetes ei ole päästänyt Simon Djupsjöbackaa helpolla. Neljä vuotta sitten hän sai uuden haiman ja munuaisen, ja hän on voinut lopettaa insuliinihoidon. Monien ongelmien jälkeen Simon voi nyt hyvin: hän opettaa historiaa, johtaa kahta kuoroa, laulaa itse kahdessa kuorossa ja haaveilee vielä kävelevänsä Santiago de Compostelaan.

Tyypin 2 diabetesta sairastavilla ei ole suurentunutta sydän- tai aivoinfarktin tai ennenaikaisen kuoleman riskiä, mikäli riskitekijät ovat tavoitearvoissa. Näin todettiin Aidin Rawshanin työryhmän tutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin The New England Journal of Medicine -lehdessä elokuussa.

Jotkut tutkijat ovat kutsuneet Alzheimerin tautia tyypin 3 diabetekseksi, koska he ajattelevat, että sen taustalla on aivojen insuliiniresistenssi. Professori Timo Strandberg ei ole vakuuttunut tyypin 3 diabeteksesta – hän yhdistää muistisairaudet valtimosairauksiin.

Silmäkirurgi Sirpa Loukovaara sai keväällä Diabetestutkimussäätiöltä 50 000 euron apurahan vaikea-asteisen proliferatiivisen diabeettisen retinopatian tutkimiseen. Tutkimustyön lisäksi hän hoitaa ja leikkaa diabeetikoita, joilla on vakavia verkkokalvon muutoksia. Moni heistä tulee vastaanotolle kriisitunnelmissa: näön menettämisen pelko on suuri.

Suomalaiset ja italialaiset tutkijat löysivät yhdessä kaksi diabeteksen lisäsairauksilta retinopatialta ja nefropatialta suojaavaa geenimutaatiota. Tutkitut pistemutaatiot parantavat B-vitamiinin siirtymistä soluihin, mutta B-vitamiinin vaikutusmekanismi vaatii vielä lisätutkimuksia.