Tutkimus

Tyypin 2 diabeteksen hoitoon tarkoitetut suolistohormonin kaltaiset valmisteet, kuten semaglutidi ja liraglutidi, ovat osoittautuneet tehokkaiksi myös lihavuuden hoidossa ja valtimosairauksien ehkäisyssä. Professori Vesa Olkkonen selvittää nyt tutkimuksessaan, miten nämä lääkeaineet vaikuttavat rasvakudoksen ja verisuonien sisäpinnalla olevien endoteelisolujen väliseen viestintään. Tutkimus voi esimerkiksi nopeuttaa insuliiniresistenssiin kohdennettavien lääkehoitojen kehitystä.

Tyypin 1 diabeteksen puhkeamisen oletetaan aiheutuneen enterovirusinfektioista ainakin osalla sairastuneista. Tampereella on käynnissä tutkimus, jonka yhtenä tavoitteena on löytää taudin ehkäisemiseen laajakirjoinen enterovirusrokote. Tutkimuksessa haetaan myös keinoja enterovirusinfektioiden kroonistumisen estämiseen, akatemiatutkija Minna Hankaniemi kertoo.

Kokonaan uuden lääkkeen kehittäminen vie keskimäärin 12‒13 vuotta. Lääkkeitä kehittävät kaupalliset lääke- ja bioteknologiayhtiöt. Idea lääkkeestä voi syntyä lääketieteellisestä tarpeesta tai uudesta tutkimustuloksesta. Ennen kuin lääke on kuluttajien käytössä, sen tehoa ja turvallisuutta on testattu moneen kertaan. 

Kun Johanna Rehnin väitöstutkimus noin kolmen vuoden kuluttua valmistuu, voimme odottaa saavamme aivan uutta tietoa insuliinihoidon historiasta Suomessa. Mutta sitä ennen nuoren historioitsijan pitää kääntää monen monituista kiveä – ja ensiksi löytää niitä aiemmin tutkimattomilta poluilta.

Tieto on harvoin yhden tutkimuksen takana. Lääketieteessä faktatieto karttuu, kun samansuuntaista tietoa kertyy eri lähteistä eli kun moni tutkimus viittaa samaan suuntaan. Kun halutaan varmistaa, miten vaikkapa painonpudotus vaikuttaa sairastumisriskiin, muutoksen vaikutus pitäisi tutkia erikseen, luotettavimmin satunnaistetussa vertailututkimuksessa, tutkijatohtori Aleksi Reito sanoo.

Molekyylilääketiede avaa ikkunoita aineenvaihdunnan häiriöiden ymmärtämiseen. Näin voidaan löytää työkaluja sairastumisvaarassa olevien ehkäisevään hoitoon ja myös jo sairastuneiden yksilöllisempään hoitoon. Mitokondrioiden toimintaviat aiheuttavat monenlaisia sairauksia: niitä on ehkä jopa satoja.

Raskausdiabetes ennustaa suurta riskiä sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen, mutta se kertoo myös äidin tyypin 1 diabeteksen riskistä. Suomalaistutkimuksen mukaan vasta-aineiden tutkiminen alkuraskaudessa otetusta verinäytteestä parantaa sen ennustettavuutta. Näin pitkäkestoista raskausdiabeteksen sairastaneiden seurantatutkimusta ei lääketieteen tohtori Kaisu Luiro-Helven käsityksen mukaan ole tehty missään muualla maailmassa.

Hiki haisee ja tahraa vaatteet, hikoilu on kiusallista ja sitä pitää peitellä. Vielä mitä! Jos professori Seppo Vainion tutkimusryhmän huimat visiot toteutuvat, tulee hiestä luotettu kumppanimme. Se saattaa tarjota ennennäkemättömiä mahdollisuuksia terveytemme havainnointiin. Se voi esimerkiksi kertoa, kuinka verensokerimme käyttäytyy ja kannustaa omahoitoon ja liikuntaan.

Tyypin 1 diabetesta sairastavalla voi olla toimivia beetasoluja ja omaa insuliinin tuotantoa vielä vuosia tai jopa vuosikymmeniä taudin puhkeamisen jälkeen. Suomalaistutkimuksen tulokset vahvistivat muuallakin maailmassa tehtyjä tutkimushavaintoja: pitkään säilyvä vähäinenkin insuliinin eritys vähentää diabeteksen lisäsairauksien riskiä, ja saattaa helpottaa hyvän hoitotasapainon ylläpitoa. Tästä kertoo lisää tutkijatohtori Minna Harsunen. 

Runsaasti kasvikunnan tuotteita sisältävä kuitupitoinen ruokavalio auttaa diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Liikakilojen pudottaminen parantaa verensokerin hallintaa ja voi parhaimmillaan johtaa kakkostyypin diabeteksen remissioon. Paljon suolaa, sokeria tai kovaa rasvaa sisältäviä prosessoituja elintarvikkeita kannattaa syödä vain hyvin harvoin tai ei ollenkaan, sanotaan uusissa eurooppalaisissa ravitsemussuosituksissa, jotka on laadittu diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon.

Pystyisitkö sinä oleilemaan kolme varttia vain 16-asteisessa vesialtaassa? Turussa on meneillään tutkimus, johon osallistuvat tutkimuspotilaat eivät kylmää kavahda. Altistamalla tutkittavansa kylmälle tutkijat saavat uutta tietoa terveydelle edullisen ruskean rasvan toiminnasta. Kun ruskeasta rasvasta opitaan lisää, voidaan tietoa hyödyntää esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä, insuliiniherkkyyden parantamisessa ja painonhallinnassa.

Tyypin 1 diabeteksen puhkeamiselle altistavat ja sairastumiselta lapsia suojaavat tekijät ovat tutkijatohtori Leena Hakolaa haastava tutkimusaihe. Hän selvittää tutkimustyössään ravintotekijöiden ja erityisesti rasvahappojen merkitystä tyypin 1 diabeteksen puhkeamisprosessissa. Lisäksi Hakolaa kiinnostaa, vaikuttaako antibioottien käyttö raskausaikana ja varhaislapsuudessa tyypin 1 diabeteksen riskiin.

Väitöskirjaa perheiden voimavaroista tekevä erikoislääkäri Riina Pironetti selvittää tutkimuksessaan, löytyykö perhetaustasta diabeteksen hoitotasapainoon vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen ensimmäisessä osatyössä on käynyt ilmi, että lapsen tai nuoren hyvä hoitotasapaino on usein yhteydessä vanhempien korkeaan koulutustasoon ja siihen, että hän asuu kahden huoltajan perheessä. Lisäksi hyvää hoitotasapainoa tukee se, että lapsella on avustaja diabeteksen hoidossa koulupäivän aikana.

On arvioitu, että noin puolet pitkäaikaissairauksien hoitoon määrätyistä lääkkeistä jää ottamatta. Näin potilaan omaa rahaa ja yhteiskunnan varoja menee hukkaan. Puolittainenkin lääkehoito maksaa, mutta se ei tehoa kunnolla, ja sairaus voi vaikeutua. Vastaava proviisori Kirsi Kvarnström selvitti väitöskirjassaan syitä sille, miksi lääkkeet jäävät käyttämättä. Tiedon puute sairaudesta ja sen hoitamisesta, somekeskustelut lääkkeen haittavaikutuksista ja vaihtuvat lääkärikontaktit heikentävät sitoutumista lääkehoitoon. Lisäksi monilla on niin pienet tulot, ettei heillä ole varaa ostaa lääkkeitä.

INNODIA-tutkimus alkoi vuonna 2015 ja sen tutkittavina on ykköstyypin diabetekseen sairastuneita ja heidän perheenjäseniään. Kun Iris Nevanlinnan ja Antti Salmivaaran tytär Elsa sairastui ykköstyypin diabetekseen, he ja heidän toinen tyttärensä Kerttu menivät mukaan tutkimukseen. INNODIAN tavoitteena on löytää menetelmiä tai lääkevalmisteita, jotka vähintään hidastaisivat tyypin 1 diabeteksen puhkeamista. Käynnissä on jo useita lääketutkimuksia.

Tyypin 1 diabeetikoilla on jopa 20 kertaa isompi riski sairastua sepelvaltimotautiin muuhun väestöön verrattuna. Selvittääkseen perimän vaikutusta sepelvaltimotaudin kehittymiseen, tutkijat riskipisteyttivät noin 3 300 tyypin 1 diabeetikkoa ja havaitsivat, että geneettinen riskipisteytys auttoi ennustamaan tulevia sepelvaltimotautitapauksia. Hyvä sitoutuminen diabeteksen lääkehoitoon pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, sanoo filosofian tohtori Raija Lithovius.

Korkea hemoglobiini ei nykytiedon valossa ole yksiselitteisesti vain hyväksi terveydelle, vaikka niin olemme tottuneet ajattelemaan. Lääketieteen lisensiaatti Joona Tapio selvitti väitöstutkimuksessaan, miten veren hemoglobiinipitoisuus vaikuttaa energia-aineenvaihduntaan kytkeytyvien sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja rasvamaksataudin, riskiin.

Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan, miten liikunta ja stressi vaikuttavat verensokeriin. Tutkimuksessa pyritään selvittämään myös, miten ykköstyypin diabeetikoiden verenkiertoelimistön ja hermoston muutokset voitaisiin havaita mahdollisimman varhain eli ennen kuin ne alkavat antaa oireita.

Parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudostulehdus on yleinen sairaus, jolla on ikävät seuraukset: se voi huonontaa diabeteksen hoitotasapainoa, altistaa lisäsairauksille ja johtaa hampaiden menettämiseen. Hoitamattomana se myös lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, ja se voi olla yksi tekijä tyypin 2 diabetekseen sairastumisen taustalla. Tärkeää olisi havaita suun infektiot mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, tutkijat Kajsa Roslund ja Markus Metsälä sanovat.

Diabetestutkija Toni Grönroos sai tutkimustyölleen Suomen Akatemian äärimmäisen kilpaillun rahoituksen. Sen turvin hän voi keskittyä tutkimaan, miten tyypin 1 diabetes kehittyy ja miksi se puhkeaa joillekin lapsille. Onnistunut hyppy lasten leukemian tutkimuksesta diabeteksen tutkimiseen ei ollut onnenkantamoinen vaan se on vaatinut kovaa työtä.

Omatoimisen liikunnan lisääminen ja viihdemedian käytön rajoittaminen vähentävät tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöitä jo alakouluikäisillä lapsilla, selvisi Itä-Suomen yliopiston tekemässä tutkimuksessa. Lisäksi lapsuudessa opituista terveellisistä elämäntavoista siirtyy ainakin osa mukana aikuisuuteen, tutkijat arvelevat. Lapset kannattaa patistaa pelikonsoleiden ja kännyköiden ääreltä ulos touhuamaan.

Oman veri- tai kudosnäytteen luovuttaminen biopankkiin on erinomainen tapa edistää lääketieteellistä tutkimusta. Biopankkien tietoturvaa valvotaan erittäin tarkasti. Näytteet luovutetaan tutkijoiden käyttöön yleensä tunnistamattomina ilman näytteenantajien tietoja. Suostumuksen hyödyntää omia näytteitä voi myös peruuttaa ilman erillistä syytä.

Kerran lihava, aina lihava? Suomalainen uraauurtava lihavuustutkimus pureutuu ylipainon syihin ja seurauksiin, ja hakee helpotusta ylipainoepidemiaan. Professori Kirsi Pietiläisen tekemä tutkimustyö laajentaa ymmärrystä siitä, millaisia keinoja lihavuusbiologian solmujen avaamiseen tarvitaan. Lääkehoidoista suurimmat odotukset kohdistuvat nyt semaglutidi-nimiseen suolistohormonivalmisteeseen, joka on tutkimuksissa osoittautunut erittäin tehokkaaksi lihavuuden hoidossa.

Filosofian tohtori Jenni Lehtimäki tutkii sitä, miten vihreä ympäristö voi tuottaa terveyshyötyjä mikrobialtistuksen kautta. Tutkimuskohteena kohteena on yli miljoona Suomessa vuosina 1997–2016 syntynyttä lasta. Tutkimuksella selvitetään, onko lasten suolistobakteereissa ja sairastuvuudessa muun muassa tulehduksellisiin suolistosairauksiin, astmaan, reumaan ja tyypin 1 diabetekseen eroja, jotka liittyvät heidän elin- ja asuinympäristöönsä.

Ketkä perimässään alttiuden tyypin 1 diabetekseen saaneista lapsista sairastuvat ja miksi? Entä miksi tauti puhkeaa toisille nopeasti, mutta joidenkin sairastumisprosessi saattaa kestää vuosia? Diabetestutkija, dosentti Johanna Lempainen selvittää, miten tyypin 1 diabetekseen sairastumista edeltävät tautipolut eroavat toisistaan, ja millä keinoin niiden kulkuun voitaisiin vaikuttaa.