Kehoaisti kertoo, kuinka voit
Kehoaisti tarkoittaa kehon sisältä nousevia aistimuksia. Se kertoo fysiologisesta tilastamme, johon vaikuttaa erityisesti sisäelinten, kuten vaikkapa sydämen, keuhkojen ja ruuansulatuselimistön toiminta. Näitä toimintoja säätelee autonominen eli tahdosta riippumaton hermosto. Kehoaistin kuljettamia viestejä kannattaa kuunnella, mutta niihin ei kannata jumittua. Tärkeää on tiedostaa, miten keho vaikuttaa mieleen.
Regina Wilson selätti kakkostyypin diabeteksen
Yhdysvaltalainen Regina Wilson, 63, sai diagnoosin kakkostyypin diabetekseen neljä vuotta sitten. Hän halusi välttää molemmat jalkansa diabeteksen menettäneen äitinsä kohtalon ja teki muutamia elintapamuutoksia, jotka auttoivat häntä päihittämään kakkostyypin diabeteksen.
Skuutilla kovaa ja tunteella
Skuuttitemppuilu vaatii kylmäpäisyyttä, kovaa kuntoa ja hetkessä elämisen taitoa. Nuo ominaisuudet veivät Miiko Lakson mittelemään lajin MM-mitaleista Roomaan. Miikon tyyliin ei sovi ennalta suunnittelu, parempi on antaa mennä fiiliksen mukaan. Diabetes ei hidasta urheiluharrastusta millään lailla, vaikka nuori mies liikkuu tunteja putkeen.
Mielentaitoja vanhemmille
Sairastuneen lapsen vanhempien stressitasoja on verrattu ammattisotilaiden kokemaan stressiin: sama valppaus, syke ja ylivireinen toimintavalmius. Varsinkin kuormittuneena mieli pyörittää helposti vain huolia ja uhkia, ja kehokin ylivirittyy. Rauhalliset keholliset harjoitukset, kuten rentoutus, hieronta tai Rosen-terapia, toimivat kehon käydessä kierroksilla.
Kasvisruokaa kaupasta tai itse kokkaillen
Kasvisruokien käyttöä kannattaa lisätä, sillä se on terveydelle monella tapaa hyödyllistä. Löydä suosikkisi kaupan valikoimista tai kokkaile kasvisruokaa satokauden maukkaista aineksista. Tässä jutussa on hyvä vinkkejä kasvisruokien valintaan ja kokkaamiseen. Kasvisruoka on myös ympäristön kannalta hyvä valinta.
Tuntuu riittävän hyvältä
Hyvinvoinnista on tullut muotikäsite, mutta tiedämmekö, mitä se on. Hyvinvointi tarkoittaa paljon muutakin kuin sairauden puuttumista. Oma kokemus ja tunne elämän merkityksellisyydestä ratkaisevat joskus enemmän kuin diagnoosit. Esimerkiksi diabetesta sairastavat voivat kokea sairastumisestaan kielteisiä tunteita, mutta silti elämä voi tuntua heistä merkitykselliseltä.
Laula itsesi iloiseksi
Voit laulaa itseksesi tai yhdessä muiden ihmisten kanssa, eikä ole väliä pysytkö nuotissa. Laulamisesta saa paljon iloa ja fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Laulamisen avulla voi ehkäistä aivojen rappeutumista ja lieventää kipua. Laulaminen lievittää stressiä, parantaa keuhkojen toimintaa ja vapauttaa hengitystä. Kuorolaulajat ovat muita terveempiä ja pitkäikäisempiä.
Sami Keski-Vähälä: Diabetes on lahja
Diabetesdiagnoosi oli käsikirjoittaja Sami Keski-Vähälälle yllätys, mutta ei katastrofi. Se on saanut hänet pitämään parempaa huolta itsestään. Hän ei ole koskaan kapinoinut sairautta vastaan eikä hän välttele mitään, vaan tekee kaikkea mitä ennenkin. Hän saa tyydytystä, kun onnistuu monimutkaisessa hoidossa. Jos hän ei ota tautia haltuun, sitä ei tee kukaan muukaan.
Luonto lisää myönteisiä tunteita
Luonto parantaa hyvinvointia: jo pienet päivittäiset piipahdukset puistoihin tai lenkkipoluille voivat vaikuttaa suuresti elämänlaatuun. Luonnossa verenpaine ja stressihormoni kortisolin pitoisuus veressä laskevat, ja parasympaattisen hermoston toiminta lisääntyy: näin olo alkaa tuntua hyvältä ja rauhalliselta. Luonnossa kannattaa liikkua aistit avoimina: miltä siellä tuoksuu, millaisia ääniä siellä kuuluu ja millaisia eläimiä, kasveja ja värejä siellä näkyy.
Unelma emännyydestä toteutui
Pikkutyttönä Riikka Suutarilla oli kaksi unelmaa: tulla presidentiksi tai maatilan emännäksi. Jälkimmäinen haave toteutui. Hän haluaa tarjota tilan eläimille parhaat mahdolliset olosuhteet. Diabetes tuo haasteita tilanhoitoon, joka on usein ennalta-arvaamatonta, eikä työn touhussa aina ehdi syömään. Stressaavan työpäivän jälkeen hän menee navettaan ottamaan vasikkaterapiaa.
Onnen lähteillä
Mistä koostuu hyvä arki ja tasapainoinen elämä? Neljä eri-ikäistä ihmistä kertoo, miten he pitävät huolta hyvinvoinnistaan, mitkä asiat tuottavat heille iloa elämässä ja mikä heidän mielestään on elämän tarkoitus.
Elintavat vaikuttavat erektioon
Omien valintojen avulla on mahdollista ehkäistä ja vähentää erektiopulmia. Keinot ovat tuttuja: painohallinta, säännöllinen liikunta, terveellinen ravitsemus, riittävä uni, päihteettömyys, verenpaineen hoito ja stressin välttäminen. Apua erektio-ongelmiin kannattaa hakea lääkäriltä erittäin herkästi, sillä erektio-ongelmat altistavat itsetunto- ja parisuhdeongelmille.
Hellyyttä, hoivaa ja huolenpitoa
Lemmikit voivat lievittää yksinäisyyttä, madaltaa verenpainetta, vähentää stressihormonien kuormaa ja saada omistajansa ulkoilemaan. Ne tuovat elämään säännöllisyyttä ja ovat aina iloisia nähdessään omistajansa. Psykoterapeutti Atte Variksen Alva-koira on hänen hyvä ystävänsä, joka vie hänet ulos säällä kuin säällä.
Tanssi on kokonaisvaltainen terveyspommi
Tanssi tekee hyvää mielelle, keholle ja aivoille. Tanssiminen auttaa myös luomaan yhteyden toisiin ihmisiin. Musiikin tavoin tanssiminen tukee muistia, keskittymistä ja luovuutta ja lievittää stressiä. Kaikki osaavat tanssia: jo käsien heiluttelu musiikin tahtiin on luovaa tanssimista, ja se voi rohkaista liikuttamaan myös muuta kehoa.
Onnikka suostuttelee elintapamuutoksiin
Onnikka-puhelinsovellus tsemppaa käyttäjää terveellisiin elintapoihin ja painon pudottamiseen suostutellen ja syyllistämättä. Oulun yliopistossa kehitetty menetelmä pohjautuu tutkittuun tietoon ihmisen käyttäytymisestä. Sovellus on helppokäyttöinen: 70–80 prosenttia sen käyttäjistä ovat jaksaneet olla mukana vuoden kestävän ohjelman loppuun asti. Sovelluksen voi saada käyttöönsä vain terveydenhuollon kautta.
Kaunokirjallisuus tarjoaa opettajan, keskustelukumppanin ja ystävän
Kaunokirjallisuus tempaa lukijan mukaansa mitä erilaisimpiin maailmoihin. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden oppia enemmän itsestä ja oman mielen liikkeistä. Joskus se voi toimia myös hyvänä ystävänä tai vaikka terapiana. Vaikka kirjallisuus voi auttaa meitä monella tavalla, kirjat eivät korvaa ihmisiä – ilman toisia ihmisiä sairastumme ja kuolemme, kirjailija, psykologi Jussi Valtonen sanoo.
Adrian Kirkland ei järkyttynyt diabetesdiagnoosista
Britti-insinööri Adrian Kirkland on tehnyt työuransa pääosin Suomessa, mutta hän on ollut eläkkeellä jo lähes kaksikymmentä vuotta. Hänellä on tyypin 2 diabetes, joka tuli esiin sattumoisin perhetapaamisessa. Diabetes ei stressaa häntä millään tavoin, vaikka hän on joutunut vaihtamaan sen lääkitystä muutaman kerran. Hoitoa tukevat elintapamuutokset: terveellisempi ruokavalio ja liikunta.
Huuhaan pauloissa
Terveyshuuhaa vetoaa ihmisiin muun muassa yksinkertaisten ratkaisujensa vuoksi. Salaliittoteoriat tarjoavat puolestaan viihdettä. Huuhaalla on myös sosiaalinen ulottuvuus: samanmielisten ryhmässä saa tukea ja turvaa ja tulee ymmärretyksi. Huuhaahoidon suurin haitta voi olla se, että lääketieteellinen hoito viivästyy tai jää kokonaan saamatta. Silloin sairaus ehtii kehittyä vakavammaksi ja ehkä parantumattomaksi.
Tom Sjöblom otti supervoiman käyttöön
Keväällä 2021 Tom Sjöblomilla todettiin kakkostyypin diabetes. Se oli hänen elämänsä paras päivä – tai ainakin kaikki, mitä siitä seurasi. Sjöblom löysi kävelyn syvimmän olemuksen ja huomasi, että se hoitaa sekä kehoa että mieltä. Lisäksi hän muutti ruokavalionsa terveellisemmäksi. Näiden muutosten ansiosta hän tuntee olonsa on nyt aktiiviseksi ja energiseksi.
Kirjoittamalla mieli vapaaksi
Taina Kohopään lapsuudenkodissa oli alkoholismia ja väkivaltaa, ja omien tuntojen paperille kirjaamisesta muodostui hänelle turvapaikka. Hän sanoo, ettei hän varmaankaan olisi enää tässä, jos ei olisi oppinut kirjoittamaan tunteistaan ja elämänsä tapahtumista. Kirjoittaminen rauhoittaa ja luo voimaa huolien ja sairauksien keskelle. Se toimii eräänlaisena terapiana.
Tenniksen olympiamitalisti pitää diabetesta sairastavien puolta
Lääkärit sanoivat Alexander Zvereville, ettei hänestä voi diabeteksen vuoksi tulla tennisammattilaista. Toisin kuitenkin kävi. Vuonna 2022 hän oli toisella sijalla tenniksen maailmanlistalla, ja hän on tienannut tennistä pelaamalla yli 38 miljoonaa dollaria. Hän on perustanut Alexander Zverev -säätiön, jonka tarkoituksena on auttaa erityisesti diabetesta sairastavia lapsia ja nuoria.
Iloa ja terveyttä ruuasta
Ruuan hyvää tekevät vaikutukset ulottuvat lautasta laajemmalle. Yhdessä syöminen on mukavaa ja ruoka voi tuoda iloa myös harrastuksena. Terveellinen ruoka lisää elinvoimaa ja itse kasvatetut vihannekset ja yrtit pienentävät ruokalaskua. Kun tutut ruokarutiinit puuduttavat, kadonnut kipinä voi löytyä uusiin makuihin tutustumisesta.
Elintapaohjaus on hoidon kivijalka
Elintapaohjaus on paljon muutakin kuin ravitsemus- ja liikuntaneuvoja. Hyvinvointiin vaikuttavat esimerkiksi uni, päihteiden käyttö, tupakointi, sosiaaliset suhteet, työ ja harrastukset. Hyvässä elintapaohjauksessa nämä kaikki pyritään ottamaan huomioon. Usein elintapoihinsa muutosta haluava ei kaipaa niinkään lääketieteellisiä faktoja, vaan kannustusta, tsemppiä ja valmentavaa otetta.
Muisti terävänä pitkälle vanhuuteen
Elintapoja kannattaa rukata aivoille suotuisaan suuntaan hyvissä ajoin, jos haluaa välttyä muistisairaudelta. Muistia voi huoltaa terveellisellä ruokavaliolla, säännöllisellä liikunnalla, aivojumpalla, sosiaalisella aktiivisuudella sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinnalla. Diabeteslääke metformiinillakin saattaa olla suojaavaa vaikutusta. Sen tehoa muistisairauksien ehkäisyssä tutkitaan parhaillaan.
Hyvä mieliala luo hyvinvointia
Mieli vaikuttaa jatkuvasti siihen, millaiseksi koemme oman terveytemme. Kun ihmisellä on myönteinen käsitys itsestään ja elämästään, hän todennäköisesti arvioi myös terveytensä hyväksi. Hyvinvointia lisää keskittyminen hyviin asioihin, ongelmien vatvomista kannattaa välttää. Konkreettisimmin mielen voima näkyy siinä, kun plasebohoito tehoaa terveysongelmiin yhtä hyvin kuin oikea hoito.