Verensokeri

Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes altistaa suun sairauksille: ientulehdukselle, hampaiden kiinnityskudoksen sairaudelle eli parodontiitille ja suun limakalvojen sienitulehduksille. Korkea verensokeri ja diabeteksen hoitoon käytetyt lääkkeet kuivattavat suuta, ja kun syljen antama suoja puuttuu, suun sairaudet voivat edetä. Parodontiitti voi heikentää myös diabeteksen hoitotasapainoa, edistää sydän- ja verisuonitautien kehittymistä ja lisätä sydän- ja aivoinfarktin riskiä.

Erityisesti tyypin 1 diabeteksessa verensokerin hoito on haasteellista, sillä mukana on monta muuttujaa. Tiedetään, että perusinsuliinin tarve voi vaihdella päivästä toiseen 10–20 prosenttia. Kun tähän lisätään epätarkkuudet pikainsuliinin annostelussa, päivän syömiset, aktiivisuudet ja tunnetilat, on oikeastaan ihme, että niinkin moni onnistuu pitämään verensokerit vakaana. Kaksi diabeteslääkäriä kertoo syitä liian matalaan ja liian korkeaan verensokeriin sekä vaihteleviin verensokereihin ja antaa myös ohjeet, miten näitä tilanteita voi korjata.

Tyypin 1 diabetes on kenkku kaveri. Juuri kun tuntuu, että sairaus on hallinnassa, jokin määritelemätön seikka syöksee verensokerin raiteiltaan. Taustalla painaa lisäksi huoli siitä, että jos verensokeria ei saa pian kuntoon, kohta on riesana jokin lisäsairaus tai kaksi. Myös diabetesta sairastavien vanhemmat voivat uupua. Diabeteksen hoitoa ei voi unohtaa koskaan kokonaan, vaikka kuinka väsyttäisi. Mutta asiasta kannattaa puhua hoitopaikassa ja pohtia, missä uupumuksen juurisyyt ovat.

Tunteet nostavat ja joskus myös laskevat verensokeria. Verensokerin vaihtelut vaikuttavat puolestaan tunteisiin ja mielialaan. Myös diabeteksen hoito voi käydä tunteisiin ja heiluttaa hoitotasapainoa. Asioiden korjaamiseksi voi tehdä paljonkin, mutta tärkeintä on muistaa armollisuus ja se, että elämään kuuluu koko tunteiden kirjo, eikä kaikkea voi mitenkään hallita.

Tutkijat ovat jaotelleet tyypin 2 diabeteksen viiteen alaryhmään. Kahdessa niistä keskeinen piirre on heikentynyt insuliinineritys ja yhdessä vakava insuliiniresistenssi. Yhdessä ryhmässä diabetes liittyy lihavuuteen ja yhdessä ikääntymiseen. Tavoitteena on löytää kullekin sairastuneelle täsmällinen, nopea hoito. Yksilöitä ei kuitenkaan voi jaotella vain yhteen lokeroon, sillä heillä voi olla piirteitä useammasta ryhmästä.

Museologian professori Janne Vilkuna lähti eläkkeelle päästyään vaimonsa kanssa tunturivaellukselle Käsivarren erämaahan. Retken suunnittelu alkoi jo hyvissä ajoin, ja siinä otettiin huomioon Janne ykköstyypin diabeteksen hoito erämaaoloissa. Mutta edes varautuminen kaikkeen ei takaa onnistunutta vaellusretkeä. Eräänä päivänä tapahtui tapaturma, joka muutti pariskunnan suunnitelmat.

Kun Tomi Kankainen sairastui 43-vuotiaana ykköstyypin diabetekseen, eniten häntä järkytti riippuvuus insuliinista. Nyt hän hoitaa diabetestaan insinöörin tarkkuudella ja huolehtii kunnostaan harrastamalla kamppailulajeja. Hän pitää kiinni siitä, että hoitopäätökset perustuvat mitattuun verensokeriin – muuten hoito on vain arvailua.

Diabetes on koko elimistön sairaus, jossa yksi ongelma johtaa helposti toiseen ja kolmanteen. Korkea verensokeri vahingoittaa verisuonia, mikä on monien lisäsairauksien taustalla. Hyvä hoitotasapaino ja terveelliset elintavat ehkäisevät haittoja ja voivat jopa pysäyttää alkaneen huonon kehityksen. Kun terveys elämäntapojen muutoksen vuoksi kohenee, myös mieliala paranee. Tästä syntyy hyvän kierre.

Yhteenkuuluvuuden kokemus rakentaa turvallisuudentunnetta ja lievittää stressiä. Uhka joukon ulkopuolelle jäämisestä saa aikaan voimakkaan reaktion aivoissa. Kanssalaisuus eli yhteisöllisyys huoltaa aivoja. Niin tekevät myös virkistävä nukkuminen, sopiva aivojen kuormituksen ja palautumisen vuorottelu ja hyvä verensokeritasapaino.

Monilla lapsilla ja nuorilla on jo älypumppu, mutta myös aikuiset hyötyisivät pumppuhoidosta. Se sopii elämän vaihteleviin tilanteisiin paremmin kuin pistoshoito. Tuore lasten pumppuhoitoa koskeva tutkimus osoittaa, että älypumppu paitsi parantaa hoitotuloksia myös keventää lapsen vanhempien kokemaa stressiä.

Kun Maija Tusa lupautui mukaan pyöräilytempaukseen, jossa poljettiin polkupyörällä Kuopiosta Pariisiin, hänellä ei ollut aiempaa kokemusta tavoitteellisesta kestävyysharjoittelusta. Lisäksi hänellä on tyypin 1 diabetes, joka asetti omat haasteensa urakalle. Verensokerin liikkeitä enemmän huolta aiheuttivat kuitenkin takapuolen hiertymät ja kuumana porottava aurinko. Pyöräilytempauksella kerättiin rahaa syöpää sairastaneiden lasten tutkimiseen ja lasten syöpätutkimukseen.

Ennen leikkausta verensokeri olisi hyvä saada tavoitelukemiin. Leikkaus, kipu, jännitys ja liikkumattomuus yleensä nostavat verensokeria. Anestesian aikana ja myös heräämössä ja osastolla potilaan verensokeria seurataan säännöllisesti. Insuliinihoidon toteutuksesta sairaaloilla on hieman erilaisia ohjeita.

Reijo Perkiömäki joutui keväällä ohitusleikkaukseen eikä kaikki mennyt hänen toiveidensa mukaan.

Oikealla tekniikalla, sopivalla neulalla terveelle, puhtaalle iholle. Kun pistät insuliinin näin, pistospaikat pysyvät kunnossa ja insuliinihoito toimii hyvin. Pistospaikkoja vaihtamalla insuliini imeytyy paremmin ja hoitotasapainokin voi sen seurauksena kohentua.

Uuden sukupolven suolistohormonilääkkeet laskevat verensokeria, edistävät sydämen terveyttä ja auttavat painonhallinnassa. Diabeteslääkäri Merja Laineen mukaan selkeä enemmistö eli noin 70 prosenttia lääkityksen aloittaneista laihtuu. Toistaiseksi osa diabeetikoista päätyy maksamaan lääkkeet itse Kela-korvattavuuden tiukkojen kriteerien vuoksi.

Kakkostyypin diabetesta sairastava voi vaikuttaa verensokeriinsa ruoka-, liikunta- ja nukkumistottumuksilla. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen listaa tärkeimpiä päivittäisiä keinoja hallita verensokeritasoa. Korkeaan verensokeriin kannattaa puuttua ajoissa, sillä hoitamattomana se lisää lisäsairauksien riskiä.

Hermot eivät pidä liiasta sokerista. Korkea verensokeri voi johtaa niiden toiminnan vaurioihin, neuropatiaan. Tuntohermojen vaurioituminen voi ilmetä tuntopuutoksina tai kipuna, motoristen hermojen vaurioituminen lihasvoiman heikentymisenä. Tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston vauriot puolestaan vaikuttavat elimistön toiminnan säätelyyn: muun muassa vatsan ja suoliston toimintaan, verenpaineeseen, virtsarakon tyhjenemiseen ja erektioon.

Laajassa suomalaistutkimuksessa selvisi, että äidin sairastama raskausdiabetes lisää sikiön synnytyksen aikaisen hapenpuutteen riskiä. Hapenpuutteen taustalla voi olla sikiön liikakasvu eli makrosomia, mutta myös raskausdiabetes itsessään voi heikentää sikiön kykyä kestää synnytyksen aikaista stressiä. Tutkija, kätilö Mikko Tarvonen kertoo, että jos sikiön sykekäyrässä näkyy sykkeen korostuneesta vaihtelusta kertova siksak-kuvio, se voi olla merkki alkavasta happivajeesta.

Espoolainen Jyrki Seppänen sai sakot liikenteen vaarantamisesta, koska vakava hypoglykemia yllätti hänet auton ratissa ja muiden autoilijoiden oli väisteltävä häntä. Hän on valittanut saamastaan tuomiosta: hänen mielestään kyse oli sairauskohtauksesta, ei huolimattomasta omahoidosta. Liian matala tai korkea verensokeri, hoitamaton uniapnea sekä sairauksien ja lääkitysten yhteisvaikutukset voivat aiheuttaa vaaroja liikenteessä paitsi autoilijalle itselleen myös muille tiellä liikkujille.

Moni diabetesta sairastava pelkää yhä näkövammaa, vaikka nykyisillä hoitomenetelmillä lähes jokainen ongelma pystytään hoitamaan niin, että näkökyky säilyy. Diabeettisen retinopatian hoidossa on parissa kymmenessä vuodessa tapahtunut iso muutos, ja näkymät ovat valoisat. Sovittuja seurantakäyntejä ja silmänpohjakuvauksia ei kannata kuitenkaan jättää väliin.

Kerroimme tämän vuoden ensimmäisessä Diabetes-lehden numerossa, että Amel Belhaj odottaa itselleen uutta haimaa. Siirtoleikkaus tehtiin 15.3. aamulla, ja se meni todella hyvin. Amel on tyytyväinen, ettei hänellä ole enää hypoglykemioita, vaan uusi haima hoitaa verensokerinvaihtelut automaattisesti.

Diabetesta sairastavan lapsen vanhempia usein pelottaa, että lapsen verensokeri laskee liikaa. Matalan verensokerin pelko saattaa olla jopa este diabeteksen hyvän hoidon tiellä ja horjuttaa perheen ja lapsen hyvinvointia, sanoo Mari Pulkkinen, Jorvin sairaalan diabetesvastaanoton vastuulääkäri.

Diabetesliiton Diabetes arjessa -kyselyssä puolet diabetesta sairastavien lasten vanhemmista kertoi, että he saavat harvoin tai tuskin koskaan nukkua riittävästi. Hyviä yöunia kannattaa tavoitella sitkeästi, vaikka insuliinipumppu ja glukoosisensori pitävät hereillä välillä keskellä yötä, ja huolet painavat mieltä usein myös yön pimeinä tunteina. Kaksi perhettä Mikkelistä kertoo, miten he ovat järjestäneet nukkumisasiat.

Huonosti nukutut yöt tai liian niukat yöunet kasvattavat monien kansansairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, aivoverenkiertohäiriöiden, kakkostyypin diabeteksen ja masennuksen riskiä. Univaje voi aiheutua tahattomasti tai tahallisesti. Taustalla voivat olla pitkään jatkuneet unihäiriöt: se, että ei voi nukkua tarpeeksi tai se, että tietoisesti elää liian pienillä yöunilla.

Amel Belhajn diabetes on haastava ja vaikeahoitoinen, sillä hänen verensokerinsa laskee herkästi liian alas. Kun kaikki muut keinot hypoglykemioiden ehkäisemiseksi on kokeiltu, Amel odottaa nyt toiveikkaana tervettä, toimivaa haimaa elinsiirtojonossa. Haimansiirtoja on tehty Suomessa tähän asti munuaisensiirron yhteydessä, mutta hänelle aiotaan siirtää pelkästään haima, ensimmäisenä Suomessa.