Verensokeri

Diabetesta sairastava kuljettaja vastaa itse omasta ajokunnostaan. Kun hänellä on verensokeria alentava lääkitys, hänen täytyy tarkistaa, että hänen verensokerinsa on turvallisella tasolla ennen autoilemaan lähtöä. Pitkillä automatkoilla verensokeri kannattaa tarkistaa kahden, kolmen tunnin välein. Lääkäri arvioi ryhmän 1 kuljettajien ajoterveyttä 1–5 vuoden välein.

Hoidon helpottaminen ja elämänlaatuun keskittyminen voi olla parasta hoitoa tyypin 2 diabetesta sairastavalle ikäihmiselle. Ikä ei kuitenkaan kerro kaikkea: tärkeämpää on ihmisen toimintakyky ja kokonaistilanne, ja siksi yksilölliset hoitoratkaisut ovat tärkeitä. Liian matala verensokeri on iäkkäälle iso riski. Muitakin lääkityksiä voi olla tarpeen muuttaa.

Kaura sisältää kahta erilaista kuitutyyppiä. Kummatkin ovat tuiki tärkeitä terveyden tekijöitä verisuonistossa ja suolistossa, sillä ne hillitsevät verensokerin nousuja, alentavat veren kolesterolipitoisuutta ja ehkäisevät ummetusta. Kaura on oiva valinta myös diabetesta sairastavalle.

Oletko joskus löytänyt itsesi aamuyön tunteina pohtimassa, tuliko illalla pistettyä pitkävaikutteinen insuliini? Tai pelästynyt kunnolla huomattuasi pistäneesi ison määrän väärää insuliinia? Jotta voit korjata tilanteen, tarvitset tietoa käyttämiesi insuliinien vaikutusajoista, korkean tai matalan verensokerin korjausperiaatteista ja pikainsuliini/hiilihydraattisuhteestasi.

Helsingin pelastuslaitoksen kaikista hälytystehtävistä noin prosentti on diabeteskeikkoja. Miten ensihoitoyksikkö auttaa sekavaa tai tajutonta diabetesta sairastavaa potilasta. Valtaosa diabetestehtävistä koskee tyypin 1 diabetesta sairastavia ja hypoglykemioita, kertoo Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Kari Porthan.

Glukoosisensoreiden ja älypumppujen käyttäjät ovat pääosin hyvin tyytyväisiä älykkäisiin hoitovälineisiinsä, jotka keventävät diabeteksen hoidosta aiheutuvaa kuormaa, parantavat hoitotasapainoa ja lisäävät turvallisuutta. Mutta sensorointi voi joskus myös koukuttaa liikaa ja älypumppu stressata, jos ei luota sen kykyyn annostella insuliinia oikein. Diabeteshoitaja Kaja Normet antaa vinkit ongelmatilanteisiin.

Pirkanmaalla kokeiltiin kotona asuvien iäkkäiden ihmisten verensokerin etäseurantaa KATI-ohjelmassa. Jokaiselle osallistuneelle laadittiin henkilökohtaiset verensokerin hoidon tavoitteet. Kokeiluun osallistuneet tunsivat olonsa turvalliseksi, kun heidän verensokeriaan seurattiin ja hoitavat ammattilaiset reagoivat tarvittaessa sen muutoksiin. Lähes kaikki osallistuneet halusivat jatkaa verensokerin etäseurantaa kokeilun päätyttyä.

Diabetes johtuu joskus toisesta sairaudesta tai toisen sairauden lääkehoidosta, esimerkiksi haimatulehduksesta, haiman poistoleikkauksesta tai pitkästä kortisonihoidosta. Sisätautien lääkäri Leo Niskasen mielestä näin kehittynyttä diabetesta ei voi luonnehtia toissijaiseksi diabetekseksi. Kaikkia diabetesmuotoja on tärkeä tutkia ja ymmärtää ja hoitaa niin hyvin kuin osataan.

Kun saat kortisonikuurin, seuraa verensokereitasi tavallista tarkemmin. Aamulla otettava kortisonitabletti vaikuttaa niin, että aamulla verensokeri on hyvällä tasolla, mutta lounaalla ja päivällisellä korkea. Iltakuuden jälkeen kortisonitabletin vaikutus pyyhkiytyy pois. Diabeteksen hoitomuoto ratkaisee, miten kortisonin vaikutus verensokeriin korjataan.

Diabulimia on ykköstyyppien oma syömishäiriö, jossa insuliinihoitoa laiminlyödään laihtumisen toivossa. Syömishäiriöt ovat yleistyneet viime vuosina, mutta ne voivat jäädä terveydenhuollossa havaitsematta. Lääkärin pitäisi viimeistään silloin ottaa puheeksi mahdollinen syömishäiriöoireilu, kun diabeetikolla on hoitoväsymystä tai heikentynyt hoitotasapaino tai kun kehonkuva ahdistaa häntä.

Lasta voi pienestä pitäen kannustaa sopivasti mukaan diabeteksen hoidon suunnittelemiseen. Mitään yleispätevää aikataulua vastuuseen kasvamisessa ei kuitenkaan ole olemassa. Lapsi oppii uusia taitoja luontevimmin, kun hän on siihen henkisesti, fyysisesti ja kognitiivisesti valmis. Diabeteshoitaja Kaja Normet kertoo, miten lasta voi innostaa osallistumaan diabeteksensa hoitoon eri ikäkausina.

Antti Sainio tähtää maailman parhaaksi aitajuoksijaksi ja ampumahiihtäjä Erika Jänkä tavoittelee säännöllistä sijaa 40 parhaan joukossa, mikä toisi maailmancupin pisteitä. Antilla on tyypin 1 diabetes, Erikalla Mody3-diabetes, johon hän sairastui noin vuosi sitten kesken ampumahiihdon maailmancupin.

Tyypin 2 diabetes ei enää ole vain ikääntyvien sairaus. Siksi myös hedelmällisessä iässä ja raskaana olevien tyypin 2 diabeetikkojen määrä kasvaa. Tyypin 2 diabeetikon raskaus ja synnytys sujuvat yleensä sitä paremmin, mitä huolellisemmin hän valmistautuu niihin ja hoitaa itseään raskauden aikana.

Diabetesta sairastavan ei ole aina helppo tunnistaa, onko hänen saamansa ohjaus riittävää tai millaisiin palveluihin hän on oikeutettu. Erityisesti tyypin 2 diabetesta sairastava saattaa kokea jäävänsä yksin selviytymään sairautensa kanssa. Mitä kuuluu tyypin 2 diabeteksen hyvään alkuvaiheen ohjaukseen? Kuinka usein lääkäriä pitäisi tavata? Millaisia hoitotarvikkeita diabetesta sairastavalla on oikeus saada? Diabetesliiton asiantuntijat vastaavat näihin ja moniin muihin kysymyksiin.

Eläintenkouluttaja Piia Laineella oli hyvin hankala diabetes, ja hän sairastui ohutsäieneuropatiaan kymmenen vuotta sitten ja myöhemmin myös hänen silmänpohjiensa kunto romahti äkillisesti. Sitä edelsi verensokerin voimakas sahaaminen ja stressi. Kun hän sai älypumpun, hänen verensokerinsa tasoittuvat eivätkä lisäsairaudet enää edenneet.

Liikunta on tyypin 2 diabeteksen hoidon kulmakivi, sillä se vähentää insuliiniresistenssiä eli parantaa kudosten kykyä käyttää sokeria ja viedä se perille kohdekudokseen kuten lihaksiin. Tämän seurauksena sokeritasapaino yleensä paranee. Liikkua pitäisi säännöllisesti ja monipuolisesti. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa.

Runsaasti kasvikunnan tuotteita sisältävä kuitupitoinen ruokavalio auttaa diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Liikakilojen pudottaminen parantaa verensokerin hallintaa ja voi parhaimmillaan johtaa kakkostyypin diabeteksen remissioon. Paljon suolaa, sokeria tai kovaa rasvaa sisältäviä prosessoituja elintarvikkeita kannattaa syödä vain hyvin harvoin tai ei ollenkaan, sanotaan uusissa eurooppalaisissa ravitsemussuosituksissa, jotka on laadittu diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon.

Kun liikut säännöllisesti ja seuraat verensokeria, opit vähitellen, miten kehosi toimii ja miten pidät verensokerit sopivalla tasolla. Näin hyödyt liikunnasta parhaiten ja saat siitä hyvää mieltä. Jutun lopussa löydät ohjeet liikunta-annosten säätämiseen ennen liikuntaa ja sen jälkeen.

Valtimoterveys on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kohtuulliset elämäntavat ovat hyväksi niin aivoille, sydämelle kuin verensokeritasapainollekin. Aivojen ja sydämen terveydestä huolehtiminen on diabetesta sairastavalle hyvä kannustin pyrkiä pitämään hoitotasapaino ainakin kohtuullisena. Siksi oman lääkärin kanssa kannattaa ottaa koko diabeteksen hoidon kokonaisuus puheeksi ja haltuun.

Lapsen aivot kehittyvät vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Myös hyvä tasapaino unen ja aktiivisen valveilla olon välillä on tärkeää. Liian matala ja korkea verensokeri voivat vaikuttaa lapsen aivojen kehittymiseen, mutta silti diabetesta sairastavien lasten älyllinen suoriutuminen on tutkimusten mukaan normaalia. Vaikutukset tulevat näkyviin myöhemmin – keski-iässä ja vanhempana.

Vaihdevuosissa estrogeenituotannon loppuminen sekoittaa naisen sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan. Silloin viimeistään kannattaa kiinnittää huomiota liikuntaan ja ruokavalioon. Vaihdevuosien vauhti ja voimakkuus ovat yksilöllisiä, samoin kuin niiden alku, kesto ja oireetkin. Jos oireet haittaavat elämää, niitä kannattaa lieventää hormonikorvaushoidolla, jos sen käyttöön ei ole estettä.

Hyundain tiimissä rallin MM-sarjaa kiertävä Esapekka Lappi sai tietää sattumalta tyypin 1 diabeteksesta juuri ennen vuodenvaihdetta. Nyt hän on jo sinut sairautensa kanssa. Ralliautoilu vaatii skarppeja aivoja, joten verensokeri ei saa päästä kisassa liian matalaksi. MM-kisat eivät ole sujuneet hänellä ihan suunnitelmien mukaan.

HIIT-harjoittelu tehospurtteineen sopii diabeetikolle, joka on harrastanut jo jonkin verran liikuntaa ja jonka perus- ja lisäsairauksien hoitotasapaino on kunnossa. Myös leppeämpi intervallitreeni ajaa saman asian kuin HIIT: kunto kohenee, sokeriaineenvaihdunta paranee ja painonhallinta helpottuu. HIIT-harjoittelun sopivuus kannattaa varmistaa lääkäriltä ja aloittaa harjoittelu rauhallisesti, erikoislääkäri Joni Keisala neuvoo.

Väitöskirjaa perheiden voimavaroista tekevä erikoislääkäri Riina Pironetti selvittää tutkimuksessaan, löytyykö perhetaustasta diabeteksen hoitotasapainoon vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen ensimmäisessä osatyössä on käynyt ilmi, että lapsen tai nuoren hyvä hoitotasapaino on usein yhteydessä vanhempien korkeaan koulutustasoon ja siihen, että hän asuu kahden huoltajan perheessä. Lisäksi hyvää hoitotasapainoa tukee se, että lapsella on avustaja diabeteksen hoidossa koulupäivän aikana.

Kun sota alkoi, diabeetikot pelkäsivät, kuinka heidän käy. Riittääkö insuliini? Saavatko he hoitotarvikkeita? Kiovalainen endokrinologi Anastasia Galetskaja kertoo, että toistaiseksi on pärjätty, vaikka insuliinia ei saa enää kolmen kuukauden annosta kerralla. Insuliinin säilytys kotiloissa voi tosin olla hankalaa sähkökatkojen vuoksi. Lisäksi stressi ja pelko nostavat diabeetikoiden verensokeria. Taistelujen keskellä oleviin kyliin ja kaupunkeihin insuliinia on vaikeaa ja vaarallista viedä. Lääkäreistäkin on pulaa, sillä monet lääkärit ovat paenneet maasta.