Silmät

Eläintenkouluttaja Piia Laineella oli hyvin hankala diabetes, ja hän sairastui ohutsäieneuropatiaan kymmenen vuotta sitten ja myöhemmin myös hänen silmänpohjiensa kunto romahti äkillisesti. Sitä edelsi verensokerin voimakas sahaaminen ja stressi. Kun hän sai älypumpun, hänen verensokerinsa tasoittuvat eivätkä lisäsairaudet enää edenneet.

Iän myötä silmäsairaudet yleistyvät. Glaukooma voi vaurioittaa näköhermoa, silmänpohjan ikärappeuma kohdistuu tarkan näön alueelle. Kaihi sumentaa mykiön, heikentää näköä ja muuttaa silmän taittovoimaa. Lasiainen ja verkkokalvo voivat irtautua ja silmän verkkokalvolle voi tulla muutoksia. Silmät kannattaa tutkituttaa säännöllisesti, jotta muutokset havaitaan ajoissa.

Karoliina Pylkkänen menetti näkönsä nopeasti parikymppisenä. Silloin hän ei uskonut, miten paljon hyvää elämä vielä tarjoaisi hänelle. Hänellä on kaksi lasta ja uusi avopuoliso, hän on äskettäin muuttanut omakotitaloon ja aikoo kouluttautua uuteen ammattiin.

Moni diabetesta sairastava pelkää yhä näkövammaa, vaikka nykyisillä hoitomenetelmillä lähes jokainen ongelma pystytään hoitamaan niin, että näkökyky säilyy. Diabeettisen retinopatian hoidossa on parissa kymmenessä vuodessa tapahtunut iso muutos, ja näkymät ovat valoisat. Sovittuja seurantakäyntejä ja silmänpohjakuvauksia ei kannata kuitenkaan jättää väliin.

Aalto-yliopiston tutkijat ja Keski-Suomen keskussairaalan Silmäyksikön asiantuntijat selvittivät, voiko syväoppivan tekoälyn kouluttaa tunnistamaan luotettavasti diabeettista retinopatiaa ja makulaturvotuksen vaikeusastetta. Tekoälyä käytetään jo monilla lääketieteen aloilla, silmätautien lisäksi esimerkiksi syöpätaudeissa, ensihoidossa ja tehohoidossa sekä radiologiassa, pääasiassa diagnostiikan ja päätöksenteon tukena sekä tiedonhallinnan apuna.

Ammatinvaihto keski-iän kynnyksellä ei ole nykyään mitenkään erikoista. Mutta se on kertomisen arvoista, että kolmevuotiaana diabetekseen sairastunut lähtee opiskelemaan kokonaan uutta alaa vähän ennen virallista eläkeikää. Riika Walden vaihtoi 57-vuotiaana uran viestintäasiantuntijana geronomin opintoihin. Lisähaasteena hänellä on heikko näkö.

Retinopatiaan eli silmän verkkokalvosairauteen on useita vaikuttavia hoitoja. Verensokerin saaminen tasapainoon parantaa merkittävästi niiden kaikkien tehoa. Tärkeää on myös käydä säännöllisesti diabeteksen seurantaan kuuluvissa silmänpohjakuvauksissa. Kun retinopatia todetaan ajoissa, se ei vaikuta näkökykyyn.

Diabeetikoiden silmänpohjien muutosten seulontakuvauksia tehdään eri puolilla Suomea vaihtelevin käytännöin. Tärkeää on, että tiedonkulku kuvauksia tekevän yksikön, silmälääkärin ja diabeetikkoa hoitavan yksikön välillä toimii saumattomasti. Diabeteksen aiheuttama näkövammautuminen väheni Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 86 prosenttia vuosina 2007–11, ja tähän on vaikuttanut osaltaan kiertävä silmätutkimusyksikkö Silmo, jonka ansiosta diabeetikoiden verkkokalvosairauden seulonta ja hoito saatiin kattaviksi.

Näön menettäminen parikymppisenä oli Päivi Viggille ensin suuri järkytys. Nyt hän viettää kiireistä työssäkäyvän kahden lapsen äidin elämää. Sokeus ei ole estänyt häntä tekemästä haluamiaan asioita. Sopeutumista on auttanut perheen ja ystävien tuki.

Glaukoomadiagnoosi tulee monelle täytenä yllätyksenä, sillä sairaus etenee kauan oireettomana. Tyypillinen tapaus on, että glaukooma havaitaan sattumalta uusia silmälaseja hankittaessa. Alkanutta glaukoomaa ei pystytä poistamaan, mutta sairauden etenemistä on yleensä mahdollista hidastaa ratkaisevasti hoitojen avulla.