Uudenlaista kuntoutusta ”Nämä ihmiset ymmärtävät minua puolesta lauseesta”

166
Daniel Ylönen kaipasi lisää tietoa diabeteksen hoidosta käytännössä. Hän ei ole potenut hoitoväsymystä ja uskoo uusien laitteiden helpottavan hoitoa tulevaisuudessa entisestään. Kuvat: Paula Myöhänen 

Teksti: Marika lehto

Diabetesliitto kokeili uudenlaista alueellista kuntoutusta Mikkelissä nuorille ykköstyypin diabeetikoille. Palaute oli pelkästään positiivista. Mikkelin kokemuksista voi ottaa muutenkin mallia.

On lauantaiaamupäivä, mutta Mikkelin Scandic-hotellin kokoushuoneessa suunnitellaan jo bileitä. Mitä syötäisiin ja juotaisiin, ja lähdetäänkö sitten baariin?

Fläppitaulu täyttyy erilaisista ruoka- ja juomaehdotuksista. Näitä bileitä ei kuitenkaan ole tarkoitus oikeasti toteuttaa. Seitsemän ykköstyypin diabetesta sairastavaa, Mikkelin seudulla asuvaa nuorta aikuista vain pohtii, miten missäkin tilanteessa kannattaisi syödä ja annostella insuliinia.

Menossa on uudenlainen, avomuotoinen sopeutumisvalmennuskurssi, jonka Diabetesliitto järjesti yhdessä paikallisen hoidontarjoajan, Etelä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän Essoten kanssa. Kurssi perustuu vertaistukeen ja sitä vetävät kuntoutuksen ammattilaiset.

Yhteensä neljän päivän ajan pumppuhoidossa olevat 20–30-vuotiaat diabeetikot saavat omalla kotiseudullaan lisää tietoa sairautensa hoidosta ja tukea jaksamiseen omassa elämäntilanteessaan.

Palaute kurssilta on hyvää. Lähes kaikki mainitsevat vertaistuen.

– Ihaninta on, kun ihan kaikilla muillakaan sairaus ei ole sujunut kuin tanssi. Nämä ihmiset ymmärtävät minua puolesta lauseesta. Olen päässyt juttelemaan muiden kanssa ja saanut vinkkejä hoitoon, osallistujat listaavat kurssin parasta antia.

Lähemmäs diabeetikoiden kotipaikkaa

Essoten diabeteshoitaja, kurssin nuorten kanssa heidän aikuistumisestaan asti työskennellyt Maarit Salminen tiesi, että tällaista kurssia tarvitaan.

– On hienoa, että kuntoutusta voi järjestää lähellä. Silloin on helpompi osallistua, vaikka on Mikkelin seudulta lähdetty innokkaasti Tampereellekin, hän mainitsee.

Diabetesliitto kokeilee kuntoutuksen järjestämistä alueilla siksi, että diabeetikoita voitaisiin palvella mahdollisimman hyvin. Se tarkoittaa, että kuntoutus tapahtuu lähempänä diabeetikoiden asuinpaikkaa ja mielellään yhteistyössä hoitopaikan kanssa. 

Testamenttirahoituksella Mikkelissä syys-lokakuussa järjestettyyn pilottiin haluttiin valita pumppuhoitoisia nuoria aikuisia, sillä aikuistuminen on diabeteksen hoidossa tärkeä vaihe. 

– Siinä vaiheessa murrosiän kuohunta on takana, ja ihmiselle syttyy oma halu hoitaa sairauttaan paremmin. Tämä tuhannen taalan paikka kannattaa hyödyntää, Mikkelin kurssin järjestämiseen osallistunut diabeteshoitaja Tiina Salonen Diabetesliitosta sanoo.

Uutta intoa diabeteksen hoitamiseen

Nuorin osallistuja, 20-vuotias Daniel Ylönen tuli hakemaan kurssilta vertaistukea ja uutta tietoa. Hän sairastui diabetekseen 11-vuotiaana, mutta kertoo diabeteksen kulkeneen ”vähän kaiken muun ohessa”.

– Murrosiässä oli niin paljon muita asioita mielessä. Ei tullut keskityttyä hoitoon. Nyt tuntuu, että on enemmän aikaa ja halua perehtyä tähän sairauteen, hän pohtii.

Kokiksi valmistunut, Juvalta Mikkeliin muuttanut Ylönen työskentelee pikaruokaravintola Burger Kingissä. Hän ei ole ollut juuri tekemisissä muiden diabeetikoiden kanssa. Hänelle oli tärkeää, että kuntoutuksessa kaikilla muillakin oli samanlainen elämäntilanne ja käytössä insuliinipumppu.

– Olen hoitanut diabetestani aika yksinkertaisesti samalla ohjelmalla koko ajan. Muilla oli erilaisia tapoja käyttää insuliinipumppua. Aion alkaa seurata paremmin verensokeriani, ja voisin jopa suunnitella, miten annostelen insuliinia eri tilanteissa, Ylönen innostuu. 

Muiden kokemukset motivoivat

Diabeetikot tapasivat kahdessa osassa järjestetyllä kurssilla diabeteshoitajan lisäksi ravitsemusterapeuttia, psykologia ja lääkäriä. Vaikka kurssilaiset saivat toisiltaan ja ammattilaisilta vinkkejä diabetekseen käytännön hoitoon, eniten puhuttiin jaksamisesta.

Otto Reinikainen sai lisää tietoa siitä, miten liikunnan ja fyysisen työn vaikutus otetaan huomioon diabeteksen hoidossa. Tärkeintä hänestä oli kuitenkin kuulla, että muillakin on ollut vaikeaa.

22-vuotiaan metsäkoneasentajan Otto Reinikaisen mielestä diabeteksen hoito ei ole vaikeaa. Ongelmia tuottaa se, että siihen ei tule keskityttyä, kun ajatukset ovat muualla. Hirvensalmelta kotoisin olevan nuoren miehen hoitotasapaino huononi, kun hän asui peruskoulun jälkeen arkipäivät ammattikoulun asuntolassa. Huonon hoitotasapainon takia ajokortin saaminen viivästyi hänellä vuodella.

Reinikainen petrasi diabeteksen hoitoaan päästäkseen rattiin, mutta pian sen jälkeen huonot tavat palasivat.

– Verensokerin mittaukset jäivät ja sitä kautta insuliinin pistäminen, hän kertoo. 

Kurssilla häntä motivoi eniten muiden kokemukset ja niistä selviytyminen. 

– Myös se auttaa, kun kuulee, mihin sairauden hoitamatta jättäminen voi johtaa, hän lisää.

Diabeteksen kanssa voi mennä myös hyvin

Moni diabeetikko tuntee riittämättömyyttä. Kurssilla puhuttiin armollisuudesta.

– Keskustelimme siitä, ovatko diabeetikkonuoret koskaan ajatelleet, kuinka paljon he itse asiassa jo tekevät. Joka päivä jopa viisikymmentä hoitoon liittyvää päätöstä ja pitävät samalla itsensä hengissä, Tiina Salonen huomauttaa. 

Kaikilla kurssille osallistuneilla diabeteksen hoito ei ollut huonolla tolalla, toisenlaisiakin kokemuksia jaettiin.

Mira Häyrinen, 30, on esimerkki hyvinvoivasta diabeetikosta. Kuudennella luokalla sairastuneella Häyrisellä on aina ollut hyvä hoitotasapaino, eikä hän koe diabeteksen määrittelevän häntä millään tavalla. 

Vaikka hän ei voinut kurssilla samaistua vaikeisiin kokemuksiin, hänkin hyötyi keskusteluista. 

– Arvostan nyt enemmän sitä, miten hyvin olen itse jaksanut. Oli myös kivaa jakaa omia kokemuksiani muille. Olen testannut insuliinipumppuni kanssa kaiken – sitä muut eivät ehkä ole uskaltaneet tehdä, hän kertoo.

Fysioterapeuttina työskentelevä Mira Häyrinen on aina ajatellut, että diabetes on vain diabetes. Vaikka hänellä menee hyvin, hän sai paljon irti etenkin psykologin luennosta.

Kannustava tapa kohdata diabeetikot

Mikkelin kuntoutuskurssin sisällöstä vastasi Diabetesliitto. Hoitopaikka eli tässä tapauksessa Essote valitsi osallistujat. Lisäksi hoitopaikka osallistuu jatkossa kurssilla sovittujen henkilökohtaisten tavoitteiden tukemiseen.

Diabetesliiton ja hoitopaikan yhteistyö oli kaikin puolin hedelmällistä. Vaikka kurssi oli suunnattu diabeetikoille, myös Essoten diabeteshoitajia auttaa se, että diabeetikot ja heidän hoitajansa saivat uutta tietoa ja näkökulmia kuntoutuksen ammattilaisilta. Diabetesliiton taas on tärkeää kuulla, millaisia hyvää hoitoa tukevia käytäntöjä eri paikkakunnilla on kehitetty. 

Tiina Salonen kehuu Mikkeliä kannustavasta ja asiakaslähtöisestä tavasta kohdata diabeetikkonsa. Essoten erikoissairaanhoidossa ykköstyypin diabetesta sairastavat saavat esimerkiksi itse valita, kuinka usein he vastaanotolla käyvät. Joku voi käydä vaikka joka kuukausi.

Tämä on resurssien puolesta mahdollista, koska perusohjaus tehdään hyvin. Maarit Salminen esimerkiksi ohjaa jokaiselle pumppuhoitoiselle aikuiselle pumpun käytön itse.

– Kun ihmiset ovat kotona itsenäisiä, aikaa vapautuu muihin asioihin.

Mikkelissä diabeetikoilla on väkilukuun suhteutettuna paljon insuliinipumppuja ja erilaisia sensoreita. Niitä annetaan diabeetikoille matalalla kynnyksellä.

– Taloudellinen säästö seuraa perässä, kun ihmiset voivat hyvin, Salminen huomauttaa.

Diabetesliitto kokeilee alueellista avokurssia tänä vuonna myös Seinäjoella. Siellä kohderyhmä ovat yli 35-vuotiaat monipistoshoitoiset diabeetikot. 

 

Kirjoita kommentti

Please enter your comment!
Please enter your name here